Viime aikoina mediassa on ollut jonkin verran puhetta korkeakoulutettujen nuorten maastamuutosta. Ilmiönä korkeakoulutuksen saaneiden nuorten toiseen maahan muuttaminen ja sieltä uusien vaikutteiden saaminen on tietysti toivottavaa kansainvälistymistä, joka ajan myötä rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Vastavuoroisesti toivomme suomalaistenkin korkeakoulujen opiskelija- ja tutkijakunnan sekä yhteiskunnan kansainvälistyvän, joka mahdollistaa suomalaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen pysyvän kehityksen kärjessä.
Mutta kuinka suuresta ilmiöstä on kyse ja onko ilmiö muuttunut lähivuosina? Asiaa voi katsoa seuraamalla kuinka moni vuosittain tutkinnon suorittanut ei asu Suomessa kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vipusen tuoreimmat tutkinnon suorittaneiden toimintaa koskevat tilastot kertovat tilanteen vuoden 2014 lopussa (tilastovuoden 2015 tiedot ovat saatavilla toukokuussa). Kolme vuotta ennen tilastovuotta (eli vuonna 2011) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yhteensä 603, (eli 5,0 % kaikista tutkinnon suorittaneista) oli muuttanut maasta. Vastaavat luvut amk-tutkinnon suorittaneille ovat 519 (2,6 %) ja tohtorintutkinnon suorittaneille 147 (9,1 % kaikista tutkinnon suorittaneista). Luvuissa on pientä nousua, kuten kaaviosta 1 näkyy. Lisäksi on huomioitava, että absoluuttiset luvut ovat nousseet prosenttiosuuksia enemmän, koska tutkintojen määrät ovat kasvaneet.
Tilastokeskuksen omista väestötilastoista löytyy tietoja vuositasolla Suomen kansalaisten maasta- ja maahanmuutosta. Ko. tilastot kertovat suhteellisen samoista volyymeistä. Vuonna 2014 yhteensä 1627 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ja 244 tutkijakoulutuksen saanutta Suomen kansalaista muutti pois Suomesta. Jos lähtijät suhteuttaa kaikkiin 20-60 vuotiaisiin (toki on huomattava, että suurimmat maasta muuttaneiden ikäryhmät ovat 20-34 vuotiaita) niin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista suomalaisista 0,5% muutti pois Suomesta vuonna 2014 ja tohtorintutkinnon suorittaneista 0,85 %. Vertailun vuoksi sanottakoon, että keskiasteen koulutuksen saaneista maasta muutti 0,24 %:a vuonna 2014. Tilastokeskuksen luvuista huomaa senkin, että Suomeen päin muutti vuonna 2014 yhteensä 938 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta Suomen kansalaista (137 tutkijakouluasteen tutkinnon suorittanutta), eli Suomen kansalaisuuden omaavista takaisin muuttaa hieman reilut puolet. Tosin em. luvut ovat alipeittoisia niiden Suomen kansalaisten osalta, jotka ovat suorittaneet ulkomailla tutkinnon, koska Tilastokeskuksella ei ole kattavasti tietoa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. Lisäksi on huomattava, että luvuissa ei ole mukana Suomeen muuttaneita muiden maiden kansalaisia, joiden tutkinnoista ei myöskään ole kattavasti tietoa.
Entä ketä ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ja ulkomaille muuttaneet? Yksi ilmeinen erottava tekijä on kansalaisuus. Muista kuin Suomen kansalaisista tutkinnon suorittaneista noin 30-40 % muuttaa kolmen vuoden kuluttua ulkomaille. Tämä luku sisältää sekä varta vasten tutkintoa Suomeen suorittamaan tulleet, että muuten vain Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset. Jos tarkastelu rajataan vain Suomen kansalaisiin, niin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 327 (eli 2,9 % kaikista suomalaisista tutkinnon suorittaneista) on muuttanut ulkomaille 3 vuoden kuluttua valmistumisesta (tilastovuoden 2014 tilanne). Vastaavat luvut amk-tutkinnon suorittaneille ovat 297 (1,5 %) ja tohtorintutkinnon suorittaneille 75 (5,3 %).
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaille muuttaminen ei ole pelkästään Suomea koskeva asia. Tuoreessa OECD:n Education at Glance 2016 julkaisussa on asiasta vertailutietoja muutamasta maasta (ks. kaavio 2). Metodologia tiedoissa on hiukan erilainen (mm. mukana on vain alle 30 v. tutkinnon suorittaneet), josta johtuen Suomen luku vertailussa on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta 3 %. Suomen luvut mm. Ruotsin lukujen tasolla. Vertailussa suuria maastamuuttolukuja on esim. Uudessa-Seelannissa, Islannissa ja Alankomaissa. Uutta-Seelantia ja Alankomaita yhdistää ainakin suuri ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus.
Yhteenvetona voi sanoa että, korkeakoulutetut muuttavat ulkomaille enemmän kuin alemman koululutusasteen omaavat. Korkeakoulutettujen sisällä tutkijakoulutuksen saaneet muuttavat eniten ulkomaille. Korkeakoulutettujen maastamuutto on hiukan suurentunut tutkinnonsuoritusvuosina 2006-2011 (mitattuna 3 v. tutkinnon suorituksen jälkeen), mutta tähän muutokseen on osaltaan vaikuttanut ulkomaisten opiskelijoiden kasvanut määrä. Mikäli tilastot rajataan Suomen kansalaisiin, tohtorin tutkinnon suorittaneista ulkomaille kolmen vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta muuttaa 5 %, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2,9 % ja amk-tutkinnon suorittaneista 1,5 %. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen tilanne on verrannollinen muihin Pohjoismaihin, esim. Alankomaissa ulkomaille muuttaneiden osuus on huomattavasti suurempi.
Ns. aivoviennin nettotilastointia ei pysty kunnolla tekemään puutteelliseen tietopohjan takia. Tilastot ulkomailla tehdyistä tutkinnoista sekä tänne muuttavien suomalaisten että ulkomaalaisten osalta ovat erittäin alipeittoisia. Niistä Suomen kansalaisuuden omaavien osalta joiden tutkintotiedot tiedetään (pääsääntöisesti ovat suorittaneet tutkinnon Suomessa), vuositasolla Suomeen muuttaa (takaisin) hiukan yli puolet siitä volyymistä mikä muuttaa Suomesta pois. Takaisin muuttavien volyymi korkeakoulutettujen osalta on laskenut hiukan vuosina 2011-2014 (esim. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta 1112 muuttajasta vuonna 2011, 938 muuttajaan vuonna 2014).
Lähteet (linkit avautuvat uusiin ikkunoihin):
- Vipunen: Yliopistotutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ja Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen
https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Tutkinnon-suorittaneiden-sijoittuminen.aspx
https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Tutkinnon-suorittaneiden-sijoittuminen.aspx
- Tilastokeskuksen Väestönmuutokset 2014 julkaisu
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yvrm_vamu_201400_2016_14246_net.pdf
- OECD Education at a Glance 2016
Tilastoneuvos 
Times Higher Education repii aika raflaavia otsikoita aiheesta 17.1. päivätyssä artikkelissan. Aivovuotoa on hiljattain käsitellyt myös Osmo Soininvaara blogissaan
https://www.timeshighereducation.com/news/finland-funding-cuts-catastrophe-research#
http://www.soininvaara.fi/2017/01/07/korkeakoulututkinnon-suorittaneiden-nuorten-savustaminen-ulkomaille-on-hallituksen-aikaansaannoksista-tuhoisin/
TykkääTykkää
Kiitos linkeistä. Noissa THE-luvuissa (jotka ovat samoja kuin Acatiimi-lehden artikkelissa) on huomioitava, että ulkomaille muuttaneet sisältävät myös muiden maiden kansalaisten ulkomaille muuttamiset. THE-jutussa mainitaan että vuosina 2011-2015 ulkomaille muuttaneiden tohtorien määrä on kasvanut 37 %. Samalla aikajaksolla ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä on kasvanut 36 %. Tällä ei ole tarkoitus vähätellä ongelmia, vaan tarkentaa sitä mikä ongelma on (se että emme ole kyenneet kunnolla hyödyntämään Suomeen opiskelemaan saapuneiden osaamista). Koulutukseen kohdistuneiden säästöjen mahdolliset vaikutukset (joista jutussa puhutaan) tulevat näkymään vasta tulevien vuosien luvuissa.
THE-jutun luvuista on lisäksi huomioitava, että niissä olevista ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden lukujen välisistä eroista ei voi suoraan päätellä ns. aivovuotoa, koska ulkomailta Suomeen muuttaneet eivät suurimmalta osin sisällä ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tietoja (ei Suomen kansalaisten eikä muiden maiden kansalaisten osalta). Suomeen muuttaneet sisältävät pääosin Suomessa tutkinnon suorittaneiden ja täältä kerran poismuuttaneiden paluumuuttajien tietoja. Mutta kun ko. lukuja katsoo, niin huomaa että ne ovat lähes romahtaneet aikajaksolla 2011-2015, joka ei ole hyvä signaali. Tosin Tilastokeskuksen omissa julkaisuissa käyttämä Suomen kansalaisiin rajoittuvat tilastot eivät kerro ihan yhtä isosta laskusta.
TykkääTykkää