Ulkomaalaiset hakijat ja opiskelijat korkeakouluissa

Ulkomaalaisia hakijoita ja opiskelijoita koskevat käytännöt ovat murrosvaiheessa Suomen korkeakoulujärjestelmässä. Kevään 2016 hauissa kokeiltiin ensimmäisen kerran hakemuksen käsittelymaksuja ulkomaalaisille hakijoille. Vuonna 2017 käsittelymaksut poistettiin, ja tilalle tulivat lukukausimaksut EU ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. On mielenkiintoista seurata, minkälainen vaikutus muutoksilla on ollut ja tulee olemaan ulkomaalaisiin hakijoihin ja opiskelijoihin Suomen korkeakouluissa.

 

Hakijat ja uudet opiskelijat

Hakijoita tarkasteltaessa hetken käytössä olleilla hakemusten käsittelymaksuilla näyttää olleen selvä vaikutus hakijamääriin. Ammattikorkeakouluissa keväällä 2015 koulutuspaikkaa haki n. 11 000 ulkomaalaista hakijaa, kun puolestaan keväällä 2016 hakijoita oli enää n. 8 000. Pudotus edelliseen kevääseen verrattuna oli siis n. 30 %. Keväällä 2017 EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä putosi edelleen jonkin verran, n. 7 000 hakijasta keväällä 2016 n. 6 500 hakijaan keväällä 2017. Sen sijaan samaan aikaan EU ja ETA-maista tulevien hakijoiden määrä nousi n. 1 300:sta 1 600:aan. Koska käsittelymaksut poistuivat tänä vuonna käytöstä, lukukausimaksuilla on voinut nyt puolestaan olla vaikutusta siihen, että EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä on edelleen vähentynyt. Toisaalta hakijamäärät riippuvat myös mm. tarjolla olevien hakukohteiden määrästä, joissa tapahtuu muutoksia vuosittain, joten ihan suoria johtopäätöksiä käsittely- ja lukukausimaksujen vaikutuksesta ei voi tehdä pelkästään hakijamääriä tarkastelemalla.

Yliopistojen osalta hakijoita on vaikeampi tutkia, koska hakijan kansalaisuus ei kuulunut pakollisiin tietoihin tiedonkeruissa aikaisempina vuosina, ja näin ollen tilastot ovat jääneet kansalaisuustietojen osalta puutteellisiksi. Vipusen ja UAF:n (University Admissions Finland) tietoja yhdistelemällä saadaan selville suuntaa antava tieto ylempään kk-tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeneiden ulkomaalaisten määristä vuosina 2016 ja 2017 12 yliopiston osalta (pl. Aalto, Tampereen tekn. ja Maanpuolustuskorkeakoulu). Tietojen perusteella EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä näyttäisi vähentyneen vähintään samassa suuruusluokassa kuin ammattikorkeakouluissakin, kun verrataan keväitä 2016 ja 2017. Kevään 2015 kohdalla tuntemattomien kansalaisuuksien osuus on sen verran suuri, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vuodesta 2015 vuoteen 2017 tapahtuneesta muutoksesta voi tehdä. Ammattikorkeakoulujen tapaan ylempään kk-tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeneita ulkomaalaisia on ollut keväällä 2015 enemmän kuin keväällä 2016 ja 2017, mutta eron suuruus jää epävarmaksi.

 

 

Kuva 1. Kevään 2015-2017 ulkomaalaiset hakijat syksyllä alkaviin koulutuksiin. Yliopistoissa valtaosa hakemuksista tulee ylempään kk-tutkintoon johtavaan koulutukseen ja ammattikorkeakouluissa amk-tutkintoon johtavaan koulutukseen.

.

 

Uusista opiskelijoista ja paikan vastaanottaneista on saatavilla hakijamääriä tarkempia tietoja Vipusen opiskelija- ja haku- ja valintatilastoista. Opiskelijatilastot kertovat, että syksyllä aloittaneiden uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvoi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa vuodesta 2015 vuoteen 2016 tullessa. Näin ollen ainakaan hakemusten käsittelymaksut eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi siihen, kuinka moni hakija päätyi lopulta aloittamaan opiskelun Suomessa. Ammattikorkeakouluissa (alempi ja ylempi koulutus) syksyn uusien opiskelijoiden määrä nousi 2 600:sta 2 700:aan ja yliopistoissa (alempi ja ylempi koulutus) 2 100:sta 2 400:aan.

Lukukausimaksujen vaikutuksia arvioidessa tulee ottaa huomioon, että syksyn 2017 uusista opiskelijoista ei ole vielä tarjolla lopullista aikaisempien vuosien kanssa yhteismitallista tietoa. Opiskelupaikan vastaanottaneiden määrän perusteella voidaan kuitenkin jo tehdä päätelmiä siitä, mihin uusien opiskelijoiden luvut tulevat suurin piirtein asettumaan. Selvää on, että EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien uusien opiskelijoiden määrä on tänä vuonna vähentynyt merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Syksyllä 2016 ammattikorkeakouluihin tuli 2 300 ja yliopistoihin 2 000 uutta EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa, kun puolestaan tänä syksynä EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevia opiskelupaikan vastaanottaneita on ollut ammattikorkeakouluissa vain 1 500 ja yliopistoissa 1 300. Paikan vastaanottaneista kaikki eivät lopulta aloita koulutuksessa, joten pudotus uusien opiskelijoiden määrässä tulee olemaan vielä edellisen syksyn uusien opiskelijoiden ja tämän syksyn paikan vastaanottaneiden erotusta suurempi.

Ammattikorkeakoulujen osalta paikan vastaanottaneiden määrän ja haku- ja valintatilastoihin raportoitujen läsnäolotietojen perusteella voidaan arvioida, että ammattikorkeakouluihin on tullut tänä syksynä n. 1 400 uutta opiskelijaa EU ja ETA-maiden ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa n. 40 % pudotusta edelliseen vuoteen nähden. Yliopistokoulutuksen osalta tulee huomata, että Vipusessa tarkasteltava uusien opiskelijoiden luku ei sisällä yliopiston sisällä opiskeltavaa tutkintoa vaihtaneita opiskelijoita, jotka lasketaan mukaan paikan vastaanottaneissa. Tästä johtuen yliopistojen syksyn 2017 lopullinen uusien opiskelijoiden luku tulee tippumaan paikan vastaanottaneiden luvusta amk-sektoria enemmän. Yliopistopuolella paikan vastaanottaneista aloittaa myös yleisesti keskimäärin amk-sektoria vähemmän uusia opiskelijoita, mikä niin ikään kasvattaa paikan vastaanottaneiden ja uusien opiskelijoiden määrän eroa. Todennäköisesti yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden määrän vähentyminen tulee siis lopulta vastaamaan suuruusluokaltaan vähintään amk-sektorin uusien opiskelijoiden määrän vähentymistä (pudotus enemmän kuin 40 %).

EU ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettujen lukukausimaksujen vaikutuksesta voi tässä vaiheessa todeta, että Suomessa tulos näyttää opiskelijamäärissä mitattuna samansuuntaiselta kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joissa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä niin ikään väheni merkittävästi lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Tanskassa vuonna 2006 käyttöön otetut ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille suunnatut lukukausimaksut johtivat n. 20 % vähenemiseen ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden uusien opiskelijoiden määrässä, ja Ruotsissa vastaava uudistus lukuvuonna 2011/12 johti peräti 80 % pudotukseen ETA-maiden ulkopuolelta tulleissa uusissa opiskelijoissa (Education Indicators in Focus No. 51, 2017). Suomessa lukukausimaksujen vaikutus ei näytä olleen ihan Ruotsin tasoa, mutta vaikutus uusien opiskelijoiden määrässä on kuitenkin tuntuva. Kuten hakijoitakin tarkasteltaessa, tarkemmat päätelmät Suomen tilanteesta vaatisivat vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle menevän analyysin, jossa uusien opiskelijoiden määrät suhteutetaan tarjolla olleiden hakukohteiden määrään ja niissä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin.

 

Kuva 2. Ulkomaalaiset uudet opiskelijat syksyllä 2015 ja 2016, paikan vastaanottaneet syksyllä 2017, ja arvio uusista opiskelijoista syksyllä 2017.

.

 

Opiskelijamäärät ja opiskellut alat

Toistaiseksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti Suomen korkeakoulujärjestelmässä koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 ulkomaalaisia opiskelijoita oli 6 100 (2,3 % kaikista opiskelijoista), ja vuoteen 2016 mennessä määrä oli noussut jo yli kolminkertaiseksi, 21 000:een (7,2 % kaikista opiskelijoista). Erityisen kovaa kasvua nähtiin amk-tutkinto-opiskelijoiden määrissä vuosien 2005-2012 aikana, jolloin opiskelijamäärä yli kaksinkertaistui 3 900 opiskelijasta 9 000 opiskelijaan, ja yliopistojen ylemmän kk-tutkinnon opiskelijamäärissä vuosina 2008-2013, jolloin opiskelijamäärä niin ikään tuplaantui n. 3 000 opiskelijasta 6 000 opiskelijaan. Yliopisto-opiskelijoista poiketen amk-tutkinto-opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan noussut enää merkittävästi vuosien 2012-2016 välillä (vain 183 opiskelijalla) vuosina 2012-2013 uusissa opiskelijoissa tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Uusien opiskelijoiden määrä tosin kääntyi ammattikorkeakouluissakin jälleen hieman nousuun vuosina 2014-2016.

Suurin osa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvusta on ollut peräisin EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevista opiskelijoista. EU/ETA-alueilta tulevien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta vuoteen 2016 tullessa, mutta samassa ajassa muilta alueilta tulevien opiskelijoiden määrä on jo yli nelinkertaistunut. EU/ETA-alueilta tulevia opiskelijoita oli vuonna 2016 4 600, kun muilta alueilta tulevia oli 16 400. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurinta kasvua on tapahtunut ammattikorkeakouluissa palvelualalla, tekniikan alalla sekä kaupan ja hallinnon alalla, joissa opiskelijamäärät ovat kaikissa vähintään nelikertaistuneet 2000-luvun kuluessa. Yliopistoissa suurimmat kasvualat ovat olleet luonnontieteet, jossa päästään lähes nelikertaiseen kasvuun, sekä tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT), jossa kasvu on ollut yli viisinkertaista.

 

Kuvaaja 1. Ulkomaalaiset opiskelijat koulutusasteittain tarkasteltuna. (Kuvaa klikkaamalla pääset tarkastelemaan myös uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden ja ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määriä sekä tekemään koulutusalakohtaisia vertailuja tietoja suodattamalla.)

 

Koulutusaloja tarkasteltaessa voidaan myös verrata ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelemia aloja keskenään. Suhteuttamalla ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden jakautumisen eri koulutusaloille voidaan arvioida, mitkä alat ovat paremmin saavutettavissa tai kiinnostavampia Suomessa asuville ja Suomeen tuleville ulkomaalaisille opiskelijoille.

Erot suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelemien alojen välillä ovat erityisen suuria ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2016 suomalaisista 20 % opiskeli ammattikorkeakouluissa kaupan ja hallinnon alalla, kun puolestaan ulkomaalaisista vastaava osuus oli jopa 37 %. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla suomalaisista opiskeli 9 % ja ulkomaalaisista 19 %. Päinvastainen tilanne oli terveys- ja hyvinvointialalla, jolla opiskeli suomalaisista 31 %, mutta ulkomaalaisista vain 12 %. Erot ovat kasvaneet 2000-luvun alun tilanteeseen verrattuna, jolloin suomalaisten ja ulkomaalaisten koulutusaloittaiset jakaumat olivat huomattavasti toisiaan lähempänä.

Yliopistoissa erot ovat koulutusaloittain pienempiä, mutta 2000-luvun alun hyvin tasaiseen tilanteeseen verrattuna pikku hiljaa eroavaisuuksiakin on alkanut muodostua. Vuonna 2016 ulkomaalaisista 50 % opiskeli joko tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT), luonnontieteen tai tekniikan alalla, kun suomalaisten osalta vastaava luku oli 32 %. Suomalaiset puolestaan opiskelivat ulkomaalaisia todennäköisemmin terveys- ja hyvinvointialalla, kasvatusalalla, yhteiskunnallisella alalla, kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalla sekä humanistisella ja taidealalla (erot 1,5-5 prosenttiyksikköä). Koulutusastetasolla tarkasteltuna suurin ero löytyy terveys- ja hyvinvointialan (ml. lääketieteen koulutus) ylemmän kk-tutkinnon opiskelijoista: vuonna 2016 suomalaisista 15 % opiskeli terveys- ja hyvinvointialalla ja ulkomaalaisista vain 2 %.

Luvut kertovat toisaalta eri koulutusalojen tutkintojen kysynnästä, mutta osaltaan erot voivat selittyä myös koulutusohjelmien erityispiirteillä. Esimerkiksi kaupan ja hallinnon alan amk-koulutusta on luontevampaa järjestää kansainvälisille opiskelijoille kuin vaikkapa lääkärien ylemmän kk-tutkinnon koulutusta, joka on suunnattu pääasiassa kouluttamaan lääkäreitä Suomeen ja johon kuuluu huomattavan paljon käytännön harjoittelua. Aineiston jatko-analyyseissa olisi mielenkiintoista pureutua lukuihin tarkemmin vertailemalla esimerkiksi hakukohteittaisia hakijamääriä, joiden kautta voisi arvioida täsmällisemmin eri koulutusalojen ja -ohjelmien houkuttelevuutta ulkomaalaisille opiskelijoille.

 

Kuvaaja 2. Suomalaisten ja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden jakautuminen koulutusaloille. (Kuvaa klikkaamalla pääset tarkastelemaan koulutussektoreita ja -asteita erikseen sekä tutkimaan alojen suhteiden kehitystä vuosien 2000-2016 välillä.)

 

Lähteet:

OECD: Education Indicators in Focus No. 51 (2017)

University Admissions Finland: hakijatilastot (2015-2017)

Vipunen: opiskelijatilastot (2000-2016) ja haku- ja valintatilastot (2015-2017)

 

Linkit:

Education Indicators in Focus No. 51