Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Kansainvälisyyden, maahanmuuton, kielivarannon ja monikulttuurisuuden seuraaminen on yksi koulutustilastojen lukuisista tarkastelumahdollisuuksista.

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita seurataan Vipusessa esimerkiksi koulutuksen kansainvälisyys-sivustolla: https://vipunen.fi/fi-fi/yhteiset/Sivut/Kansainvälisyys.aspx , täällä avautuvat raportit kertovat koulutuksen kansainvälisyydestä monipuolisesti – opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden osalta kansalaisuuden, äidinkielen sekä syntymämaan mukaan. Julkisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisuus niputetaan ja sekoitetaankin yhdeksi tekijäksi, mutta kuten kuvassa 1 (Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä) näkyy, on vissi ero siinä puhutaanko ulkomaalaisista, vieraskielisistä vai ulkomailla syntyneistä opiskelijoista.  Yhteistä kaikille näille kaikille seurattaville lukumäärätiedoille on se, että määrät ovat jo viiden vuoden tarkastelujakson aikana kasvaneet rajusti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa (toinen ja korkea-aste) opiskeli vuonna 2010 45 700 ulkomailla syntynyttä opiskelijaa – vuonna 2015 heitä oli jo 60 100. Kasvu näkyy erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, tarkastelujakson aikana ulkomailla syntyneiden opiskelijoiden määrä on noussut 17 500 opiskelijasta yli yhdeksällä tuhannella 26 600:een opiskelijaan.

Porautuessa tarkemmin ammatillisen koulutuksen lukuihin huomataan varsin reipas kasvu  vieraskielisten opiskelijoiden määrässä (kuvaa klikkaamalla voi tarkastelujoukkoa rajoittaa mielin määrin). Vuonna 2010 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli reilut 14 000 vieraskielistä opiskelijaa ja vuonna 2015 jo 24 600. Kasvua oli näin ollen viidessä vuodessa 75 %, 10 500 opiskelijan verran.

(kuva 1. ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä. Klikkaamalla kuvaa voit tarkastella tietoja tarkemmin.)

Toista astetta (lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus) kokonaisuutena tarkasteltaessa havaitaan se, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat vahvasti keskittyneet ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi ulkomailla syntyneistä toisen asteen opiskelijoista lukiokoulutuksessa oli ainoastaan 14 % (4 370), ulkomaalaisista 10 % (1 900) ja vieraskelisistä 17 % (5 300). Toisen asteen valinnat ja opintomenestys heijastuvat korkea-asteelle siirtymiseen ja valintoihin. Asiaa selvitettiin tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön Valmiina valintoihin I ja II – työryhmämuistioissa. Raportissa nostettiin esiin mm. se, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittaneet päätyvät todennäköisemmin ammattikorkeakouluun (44 % paikan vastaanottaneista ammatillinen tutkinto) kuin yliopistoon (noin kymmenellä prosentilla paikan vastaanottaneista ammatillinen tutkinto).

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokonaiskoulutuspolkua ajatellen toisen asteen koulutuksen läpäisyn merkitys on keskeinen. EU-komission koulutuksen seurantaraportissa Suomen osalta nostettiin esiin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien huonommat oppimistulokset ja koulutuksen keskeyttäminen. Suomi on saavuttanut keskimääräisen tavoitteen (alle 10 %) koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta ulkomailla syntyneiden koulunkäynnin keskeyttämisessä jäädään kauas tavoitteesta. Suomessa syntyneistä opinnot keskeyttää 9 %, kun ulkomailla syntyneistä vastaava luku on 18 %. Toisin kuin Euroopassa keskimäärin, ulkomailla syntyneiden koulutuksen keskeyttämisprosentti on kasvanut vuoden 2012 tasosta.

Kuvassa 2 (opiskelijat äidinkielen mukaan) on nähtävissä muiden kuin suomea/ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet äidinkielen mukaan, eli kuinka suuri osuus vieraskielisistä tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista puhuu äidinkielenään esimerkiksi somalia tai kiinaa. Toisen ja korkea-asteen vieraskielisistä opiskelijoista suurin osa (21 %, 11 300) puhuu äidinkielenään venäjää, viroa puhuu 8,7 %, englantia 5,4% ja somalia 5 % opiskelijoista. Kieliprofiilit eroavat koulutuslajeittain ja asteittain, tarkasteltaessa pelkästään ammatillista koulutusta huomataan että vironkielisten osuus on suurempi (15 %) ja somalin jälkeen eniten puhutut äidinkielet ovat arabia (5,2 %), thai (4,3 %) ja kurdi (4,2 %).  Lukioissa venäjän (21 %) jälkeen puhutuin äidinkieli on somali 13,8 %. Korkea-asteella kielivalikoima muuttuu, ammattikorkeakouluissa venäjän (26,5 %) jälkeen listalla suosituimpana on vietnam (12,1 %) ja englanti (8,7 %). Yliopistoissa kielipaletti on tasaisemmin jakautunut, äidinkielenään venäjää puhuu 11,7 %, kiinaa 8,1 %, englantia 6,5 % ja persiaa 3,9 %.

(kuva 2. Opiskelijoiden osuus äidinkielen mukaan top 20. Suodattimien avulla ja kuvaa klikkailemalla voit tarkastella opiskelijoiden osuutta äidinkielen mukaan tarkemmin.)

Mitattaessa kansallista kielivarantoa on hyvä pitää mielessä kuinka paljon koulutusjärjestelmässämme ja väestössämme on vieraiden kielien taitureita. Kaikkea ei tarvitse opettaa kun osaajia löytyy suomalaisista oppilaitoksista. Kuinka moni arvasi, että vuonna 2015 tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisella ja korkea-asteella opiskeli 2 300 kiinaa, 1 500 kurdin kieltä tai 1 900 persiaa äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa? Harkitut kansainvälistymislinjaukset ja globaali maahanmuutto tulevat jatkossakin heijastumaan suoraan suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään. On todennäköistä että tulevaisuudessa suomalaisten oppilaitoksissa opiskelee yhä enenevissä määrin ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita vielä nykyistäkin moninaisemmista taustoista.

(Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista opiskelijoista koulutusaloilla)

Linkit:

Vipusen sektorikohtaisilta sivuilta löytyy tietoa ulkomaalaisista ja ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista ja tutkinnoista. Tietojen esittämistaso vaihtelee sektoreittain tilastokäytäntöjen, sektoreiden erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Valmiina valintoihin (I & II)

EU-komission koulutuksen seurantaraportti:

 

Korkeakoulukolmikko Tampereelta – matkalla Tampereen uudeksi yliopistoksi 2019

Tampereella 20.4.2017 allekirjoitettu sopimus Tampereen korkeakoulusäätiön perustamisesta on merkittävä askel tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymisessä ja suomalaisessa korkeakoulukentässä. Säätiöön on tarkoitus yhdistää Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Ne muodostavat uuden yliopiston, joka omistaa pääosin myös Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk). Näin syntyvän uuden yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta lähtien.  Tampereen uudeksi yliopistoksi nimetty yliopisto tuo Suomen korkeakoulukenttään monella tapaa ainutlaatuisen uuden toimijan.

Alla olevissa taulukoissa on lyhyesti kuvattu Tampereen yliopistokonsernin toimintaa  sen perustana olevien korkeakoulujen tilastojen (vuosi 2016) perusteella. Aineistot on koottu olemassa olevista tuoreimmista tilastotiedoista Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulujen tiedot yhdistämällä.

Teknisenä yksityiskohtana on hyvä pitää mielessä se, että Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät ole Tampereen uuden yliopiston opiskelijoita, kylläkin Tampereen yliopistokonsernin opiskelijoita. Tamk:n opiskelijat ovat jatkossakin itsenäisen Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kuvissa kaikkien tamperelaisten korkeakoulujen tiedot on laskettu yhteen.

Luokituksena käytetään vuonna 2016 käyttöönotettua, ISCED-luokitukseen pohjautuvaa, ohjauksen ala- luokittelua, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa ohjauksessa ja tilastoinnissa aiemmin käytössä olleet opetushallinnon 1995 ja 2002 luokitukset. Jo lyhyelläkin tilastovilkaisulla huomaa Tampereen yliopistokonsernin olevan vahvasti monialaisen, kansainvälisen ja Suomen korkeakoulukentällä mittavan toimijan.

 

 

Tampereen konserni osuus opiskelijoista

Kuva 1. Tampereen yliopistokonsernin osuus Suomessa korkeakoulututkintoon johtavan (ammattikorkeakoulu- ja yo-tutkinnot pl. tutkijakoulutus) koulutuksen opiskelijoista 2016.

Kuva 2. Korkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat 2016.

Kuvista 1 ja 2 näkee Tampereen yliopistokonsernin opiskelijamäärän suhteessa muihin suomalaisiin korkeakouluihin. Tamperelaisen korkeakoulukolmikon yhteenlaskettu opiskelijamäärä tekisi Tampereen yliopistokonsernista, Helsingin yliopiston jälkeen, Suomen toiseksi suurimman korkeakoulun vuonna 2016.  Tampereen yliopistokonsernissa opiskelee hieman reilu 10% kaikista Suomen korkeakouluopiskelijoista, yksittäisillä ohjauksen aloilla osuus on huomattavasti suurempi – esim. yhteiskunnallisilla aloilla yli 20%.  Samaten tekniikan alalla opiskelijoiden osuus valtakunnallisesta opiskelijamäärästä (17%) on huomattava.  Luvuissa ovat mukana vain tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

Tampereen uusi liikkuvuus 2

Kuva 3: Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusjaksot 2016.

Kuvassa 3 on nähtävissä korkeakouluopiskelijoiden tutkintoon liittyvät opiskelu- ja harjoitteluvaihdot, joiden kesto on yli kolme kuukautta. Vuonna 2016 Tampereen kolme korkeakoulua on toiminut joko lähtö- tai saapumiskohteena lähes 2200:lle korkeakouluopiskelijan liikkuvuusjaksolle.

Yllä olevissa graafeissa lyhyesti esitellyt aineistot löytyvät Vipusesta korkeakoulusektorirajat ylittävältä ”korkeakoulutus ja tk-toiminta”- sivustolta. Sivukokonaisuutta rakennetaan parhaimmillaan, tällä hetkellä korkeakoulujen yhteisilta sivuilta löytyy tietoja korkeakoulujen aloittaneista, opiskelijoista ja tutkinnoista sekä opiskelijaliikkuvuudesta. Mitä korkeakoulusektoria yhdistäviä tietoja sinä haluaisit tarkastella yhteisiltä raporteilta?

Lue lisää:

OKM: Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tampereen-korkeakoulusaatio-perustettiin

Vipunen: Korkeakoulutuksen yhteiset ja tk-toiminta- sivusto: https://vipunen.fi/fi-fi/korkeakoulutuksen-yhteiset-ja-tk-toiminta

Editoitu 26.4.2017 klo 11.25 lisäämällä tiedot korkeakoulukonsernista