Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Vaikka erilaiset avoimet oppimisalustat tekevät voimakkaasti tuloaan korkeakouluihin ja korkeakoulutuksen muodot ovat murroksessa, korkeakoulu on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön muodostama koulutus- ja tutkimusympäristö. Näin ollen yksi keskeinen korkeakouluja kuvaava tunnusluku on opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön (akateeminen henkilöstö) suhdeluku.

EU:n tukema mainio ETER-tietokanta (https://www.eter-project.com/) antaa mahdollisuuden vertailla eri maiden korkeakoulujen opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstön suhdelukuja. Yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin kuuluu ammattikorkeakouluja voimakkaammin tutkimustyö, joten vertailu on syytä tehdä erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Eri maiden tilastointia on ETERissä harmonisoitu mahdollisimman paljon, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön tilastoinnin osalta yksi merkittävä erottava tekijä jatko-opiskelijoiden kuuluminen tilastoitavaan henkilöstöön. Suomessa suuri osa tutkijakoulutettavista lasketaan mukaan henkilöstöön (tutkijanuraporras I), joten vertailu kannattaa tehdä ensisijaisesti vastaavalla tavalla jatko-opiskelijoita kohtelevien maiden kanssa.

Yliopistojen opiskelija-opetushenkilöstön suhde maittain

Yliopistojen osalta Suomen luvut näyttävät kv-vertailussa suhteellisen hyviltä, suhdeluku on 7,5 opiskelijaa per opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosi. Keskeisistä verrokeista vastaava luku on Alankomaissa 10,6 ja Norjassa 8,8. Pienempi vertailuluku löytyy sen sijaan Sveitsistä (4,5) ja Belgiassa (5,6). Yliopistokohtaisesti teknisillä yliopistoilla ja Taideyliopistolla suhdeluvut ovat pieniä (Aallolla 5,5 ja Taideyliopistolla 4,5). Sen sijaan kauppatieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin orientoituneilla yliopistoilla suhdeluvut ovat suurempia (Hanken ja Vaasan yliopisto 18,3 ja 18,3). Monialayliopistoista pienin suhde on HY:llä (7,2), vaikkakin erot monialayliopistojen välillä ovat pieniä.

Erilaisten ranking-listojen kärkiyliopiston suhdeluvut ovat huomattavasti pienempiä (esim. Zurichin yliopisto 5,2; Oxfordin yliopisto 3,3; Cambridgen yliopisto 2,6) mutta esim. suhteessa moneen hollantilaiseen rankingien top-100 listoilta löytyvään yliopistoon suomalaisten yliopistojen suhdeluvut ovat täysin vertailukelpoisia. Sekin on huomattava, että monessa yliopistorankingissä opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstön suhdeluku on yksi laskentaan vaikuttavista tekijöistä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelija-opetushenkilöstön suhde maittain

Myös ammattikorkeakoulujen osalta Suomen luvut ovat kansainvälisten verrokkien tasolla, Suomen keskiarvo 19,7; hieman pienempi kuin Alankomaissa ja Saksassa (21,7 ja 22,1) mutta hiukan isompi kuin Irlannissa tai Norjassa (16,1 ja 19,4). Ammattikorkeakoulujen osalta sote-painotteisissa korkeakouluissa suhdeluvut ovat pienimpiä (Humak 15,1, Diak 18,5 ja Lapin AMK 17,8) ja kaupan ja hallinnon aloihin keskittyneissä suurimpia (Haaga-Helia 25,7). Ylipäätään suhdelukujen erot ovat suhteellisen pieniä ammattikorkeakoulujen välillä.

 

Tekninen huomio: Kuvia klikkaamalla näet visualisoinnin uudessa ikkunassa, jossa pääse suodattamaan ja porautumaan eri maiden yliopistoihin ja ammattikorkeakoulujen suhdelukuihin. Oletusnäkymässä näet vuoden 2014 tilanteen kaikkien korkeakoulujen osalta. Oikean yläkulman alasvetolaatikoista voit suodattaa näkymää vuoden, sektorin tai tohtoriopiskelijoiden huomioimisen henkilöstössä mukaan. Oikean alakulman taulukossa voi porautua yksittäisen korkeakoulun tietoihin klikkaamalla taulukon oikeasta reunasta alas osoittavan nuolen päälle ja tuplaklikkaamalla maata. Takaisin ylemmälle tasolle pääsee vasemman reunan ylös osoittavasta nuolesta.