Kuukauden tilasto: Naiset ja miehet menestyvät ylioppilaskirjoituksissa melko tasaväkisesti

Toisin kuin monesti ajatellaan, ylioppilaskirjoituksissa menestymisessä ei sukupuolten välillä ole suuria eroja. Esimerkiksi kevään 2017 ylioppilaskirjoituksissa laudatureita kirjoittaneiden osuudessa oli naisten ja miesten välillä eroa vain parin prosenttiyksikön verran. Naiset kirjoittavat ylioppilaskokeessa enemmän aineita kuin miehet ja menestyvät lähes kaikissa reaaliaineissa miehiä paremmin, mutta miehillä näyttää olevan omat vahvuutensa, kuten pitkä matematiikka ja pitkät vieraat kielet.

Miehet tyytyvät pelkästään pakollisten aineiden kirjoittamiseen naisia useammin. Kevään 2017 ylioppilaskirjoituksissa vain pakolliset 4 ainetta kirjoitti 20 % miehistä ja 16 % naisista. Vastaavasti kaksi ylimääräistä ainetta kirjoitti 29 % naisista ja 25 % miehistä. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen arvosanajakaumat muutamalta tuoreimmalta kevään tutkintokerralta osoittavat myös, että naiset ovat saaneet suhteellisesti enemmän laudatureja sekä äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä että useimmissa reaaliaineissa.

Tilastojen mukaan erot sukupuolten menestymisessä jäävät kuitenkin vähäisiksi. Kevään 2017 kirjoituksissa laudatureja sai 21 % naisista ja 19 % miehistä. Laudatureja kirjoittaneista yhden laudaturin sai miehistä 63 % ja naisista 61 %, kaksi laudaturia 19 % miehistä ja 21 % naisista, kuusi laudaturia 1 % molemmista sukupuolista. Sukupuolten osuudet vaihtelevat eri tutkintokerroilla, mutta kevään 2017 esimerkki vastaa hyvin viimeisimpien keväiden tilannetta.Kuva

Menestymistä sukupuolten välillä tasoittaa esimerkiksi se, että miehet suoriutuvat naisia paremmin pitkässä englannissa ja pitkässä matematiikassa. Englannin kielessä miesten menestyksen uskotaan ainakin osittain pohjautuvan englanninkielisten tietokonepelien pelaamiseen. Keväällä 2017 miehistä 8 % ja naisista 5 % kirjoitti laudaturin pitkän englannin kokeessa; toisiksi parhaaseen arvosanaan eximiaan ylsi miehistä 22 % ja naisista 15 %. Pitkässä matematiikassa 9 % miehistä ja 6 % naisista kirjoitti laudaturin. Kemiassa ja fysiikassa miesten ja naisten menestys on melko tasaväkistä eli miehet ja naiset näyttävät saavan vuorotellen suuremman osuuden laudatureja.

Lisäksi yksi selitys melko vähäisiin eroihin näyttäisi olevan myös se, että miehet pärjäävät hyvin vähemmän kirjoitetuissa vieraissa kielissä, kuten pitkässä saksassa ja venäjän kielessä.

Vertailua on tehty keväiden 2016─2018 tutkintokertojen välillä ja prosentit on laskettu suhteessa keväällä 2017 hyväksyttyjen tutkintojen määrään. Syksyn tutkintokertoja ei tässä käsitellä, sillä kokelaista suurin osa kirjoittaa keväällä.

Lisää tilastotietoa lukioon pääsemisestä, lukiolaisten ainevalinnoista ja jatko-opintoihin sijoittumisesta sekä siitä, miten sukupuolten erot näkyvät: Key figures on general upper secondary education in Finland-julkaisu

 

Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen Kuukauden tilasto -sarjaan.

Euroopan maiden välillä on suuria eroja sinä, kuinka pitkään oppivelvollisuus kestää ja kuinka paljon kouluissa annetaan pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi uusimmasta EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen vuosittain julkaisemasta selvityksestä.

Oppivelvollisuuden kesto Euroopan maissa vaihtelee 8 ja 12 vuoden välillä. 12 maassa oppivelvollisuuteen kuuluu perusopetuksen lisäksi ainakin yksi vuosi esiopetusta ja 15 maassa ainakin yksi vuosi ylemmällä toisella asteella, jota Suomessa vastaa lukio tai ammatillinen koulutus.

Suomalaisissa kouluissa vähemmän oppitunteja kuin Euroopan maissa keskimäärin

Suomalaisissa kouluissa on eurooppalaista keskiarvoa vähemmän oppitunteja. Esimerkiksi eurooppalaisissa yläkouluissa on eri luokka-asteilla keskimäärin 857 tuntia lukuvuodessa, Suomessa keskimäärin 808 tuntia.

Pakollisten 60 min oppituntien määrä keskimäärin perusopetuksen yläluokilla 2017-18

Lähde: Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2017/2018

Maiden väliset erot oppituntien määrässä yläkouluissa ovat hyvin suuria. Ääripäinä ovat Tanska ja Kroatia: tanskalaiset yläkoululaiset saavat lähes kaksinkertaisen määrän oppitunteja kroatialaisiin verrattuna.

Kun ero suomalaisen ja eurooppalaisen keskiarvon välillä muutetaan 45 minuutin oppitunneiksi, se tarkoittaa noin 1,5 oppituntia lyhyempiä koulupäiviä suomalaisille yläkoululaisille. Pelkkien oppituntien määrän ja koulupäivien pituuden vertailu maiden välillä on kuitenkin hankalaa, sillä numerot eivät kerro kaikkea. Joissain maissa oppitunteihin ja koulupäivään voi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka jossain toisessa maassa annetaan oppilaille kotitehtäviksi.

Monessa maassa koululaisten päivä ei myöskään lopu virallisen koulupäivän päättyessä. Erityisesti maissa, joissa vanhemmat eivät luota julkisten koulujen laatuun, lapset laitetaan herkästi yksityisopetukseen koulupäivän jälkeen.

 

Lisätietoja:

Raportti: Eurydicen selvityksestä:  Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2017/2018

https://eacea.ec.europa.eu/national-policies/eurydice/sites/eurydice/files/it_2017_2018_internet_0.pdf

Hanna Laakso  (hanna.laakso(at)oph.fi