Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Tohtoreiden määrä työmarkkinoilla on kasvanut läpi 2010-luvun. Yliopistot ovat edelleen yleisin työpaikka tohtorintutkinnon suorittaneille, mutta tohtoreista entistä suurempi osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tohtorien sijoittumista työnantajasektoreille ja syvennytään siihen, ketkä yksityisellä sektorilla työskentelevät. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 työvoimaan kuuluvien 25–64-vuotiaiden tohtorien määrä kasvoi 27 prosenttia eli 21 800 tohtorista 27 700 tohtoriin. Työvoimaan kuuluvien ulkomailla … Jatka artikkeliin Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt korkeakouluilta tietoa henkilöstön rekrytoinneista vuoden 2017 alusta lähtien. Rekrytointitiedonkeruun kautta saadaan arvokasta tietoa korkeakoulujen toiminnasta – ovathan korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa henkilöintensiivisessä opetus- ja tutkimistyössä. Korkeakoulujen tekemistä henkilöstörekrytoinneista on kansallisella tasolla olemassa hyvin vähän vertailutietoa. Ajoittain yksittäisten korkeakoulujen tekemät henkilöstövalinnat nousevat julkiseen keskusteluun, mutta laajempi kokonaiskuva korkeakoulujen … Jatka artikkeliin Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. Pylväskuvio, jossa kerrotaan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2017 Suomessa, … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Tekijät: Ninna Venäläinen, Antti Kaasila, Katri Kleemola, Hanni Muukkonen-van der Meer, Jarmo Rusanen, Jouni Pursiainen Johdanto Korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. 2020 alkaen korkeakoulujen tulee valita pääosa opiskelijoista todistusvalinnalla ja yhteispistevalinnasta luovutaan. Kauppatieteissä ylioppilaskokeesta ja pääsykokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovuttiin kokonaan jo 2018. Tällöin käyttöönotettiin valintatavoiksi vain ylioppilaskokeen arvosanoihin perustuva valinta ja pelkkään valintakokeeseen perustuva … Jatka artikkeliin Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu   Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.   Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti

Vuonna 2017 reilut 4 150 ulkomaalaista opiskelijaa aloitti tutkintoon tähtäävät korkeakouluopinnot Suomessa. Määrä putosi neljänneksellä edellisestä vuodesta, jolloin aloittaneita oli 5 500. Eniten pudotusta oli yliopistojen maisteriopinnot aloittaneissa; ammattikorkeakoulututkinnon opiskelemisen aloittaneiden määrä väheni maltillisemmin. Ulkomaalaisia opiskelijoita on selvästi vähemmän yliopistojen alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Aloittaneiden määrä on niissä pysynyt tasaisena. Luvut ovat … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti

Kuukauden tilasto: Yli puolet ammattiopinnot aloittavista on jo suorittanut jonkin tutkinnon

Ammatillisten tutkintojen opinnot aloittavista yli puolella on jo suoritettuna jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Tilasto osoittaa, että ammatillinen koulutus toimii osana elinikäistä oppimista. Vuonna 2016 ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot aloittaneista opiskelijoista 37 % oli jo suorittanut jonkin tutkinnon. Yleisimpiä olivat toinen ammatillinen perustutkinto (20 %) tai ylioppilastutkinto (8 %). Ammattitutkintojen uusista opiskelijoista 78 % oli suorittanut … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Yli puolet ammattiopinnot aloittavista on jo suorittanut jonkin tutkinnon

Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin

Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä on laskenut muutaman viimeisen vuoden aikana: vuonna 2017 pudotusta edelliseen vuoteen oli 11 %. Myös lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus näyttää vähentyneen. Toisella asteella opiskelevat suuntaavat jaksoilleen muihin Euroopan maihin ja EU:n Erasmus+ -ohjelman merkitys liikkuvuuden rahoittajana kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille 5 551 ammattiin opiskelevaa ja tänne tuli … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin

Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 2000-luvun edetessä. Silti osallistumisaste on meillä edelleen OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja myös selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2016 varhaiskasvatukseen osallistui noin 68 % kaikista 1─6 vuotiaista suomalaislapsista. Selkeä enemmistö eli yli 76 % heistä oli kuntien päiväkodeissa. Kuntien päiväkodeissa varhaiskasvatusta saavien lasten määrä on viime vuosina … Jatka artikkeliin Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen