Soili Vasikainen ja Tuomas Parkkari Ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on yksi keino lisätä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-panostuksia ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Kuinka laajaa tämä yhteistyö on ja miten yritysten rahoitus ammattikorkeakouluille on kehittynyt? Tässä katsauksessa tarkastellaan tilastojen ja lukujen valossa ammattikorkeakoulujen ja yritysten tk(i)-yhteistyötä. Artikkelissa on käytetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoja yritysten rahoituksesta ammattikorkeakouluille sekä … Jatka artikkeliin Yritysten rahoitus tutkimukseen ja kehittämiseen ammattikorkeakouluissa
Tekijä: Vipunen Yllapito
Vipusen ja Tilastoneuvoksen ylläpitäjä
Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty päivityksiä Vipuseen heinäkuun alussa
Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty Vipusen raporteille päivitys 5.7.2022, jonka seurauksena ala on saattanut muuttua aikaisemmasta. Päivitys ei koske kaikkia koulutuksia. Päivityksen taustalla on se, että vuonna 2022 alkavista koulutuksista lukien hakukohteella voi olla useita koulutuskoodeja, toisin kuin aikaisemmin. Koulutuksille päivittyi jokin koulutusaloista, ja se saattoi olla eri ala kuin … Jatka artikkeliin Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty päivityksiä Vipuseen heinäkuun alussa
Tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta
Vuosina 2017-2020 noin 66 % ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä valmistui tavoiteajassa. Yksittäisen opiskelijan opintojen kestoon vaikuttaa luonnollisesti useat opintojen ulkopuoliset tekijät. Tässä blogikirjoituksessa tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) avulla, joka sisältää opintoihin liittyviä kysymyksiä. Blogikirjoituksen taustalla oleva analyysi on löydettävissä myös Vipunen.fissä Power BI -raportin muodossa. Raporttiin on päivitetty myös vuoden 2021 … Jatka artikkeliin Tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta
Yritysten rahoitus tutkimukseen yliopistoissa
Matti Kajaste, Soili Vasikainen ja Tuomas Parkkari /OKM Kansallinen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta korostaa eri sektoreiden välisen yhteistyön lisäämistä keinona kasvattaa t&k-panostuksia ja syventää TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Yritysten osoittamaa rahoitusta yliopistojen tutkimustoimintaan pidetään usein mittarina näiden sektoreiden välisen yhteistyön aktiivisuudesta. Tämä kirjoitus sukeltaa hieman pintaa syvemmälle yliopistojen ja yritysten tutkimus- ja TKI-yhteistyön tilastoihin. Aineistoissa on … Jatka artikkeliin Yritysten rahoitus tutkimukseen yliopistoissa
Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla
Tohtoreiden määrä työmarkkinoilla on kasvanut läpi 2010-luvun. Yliopistot ovat edelleen yleisin työpaikka tohtorintutkinnon suorittaneille, mutta tohtoreista entistä suurempi osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tohtorien sijoittumista työnantajasektoreille ja syvennytään siihen, ketkä yksityisellä sektorilla työskentelevät. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 työvoimaan kuuluvien 25–64-vuotiaiden tohtorien määrä kasvoi 27 prosenttia eli 21 800 tohtorista 27 700 tohtoriin. Työvoimaan kuuluvien ulkomailla … Jatka artikkeliin Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla
Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt korkeakouluilta tietoa henkilöstön rekrytoinneista vuoden 2017 alusta lähtien. Rekrytointitiedonkeruun kautta saadaan arvokasta tietoa korkeakoulujen toiminnasta – ovathan korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa henkilöintensiivisessä opetus- ja tutkimistyössä. Korkeakoulujen tekemistä henkilöstörekrytoinneista on kansallisella tasolla olemassa hyvin vähän vertailutietoa. Ajoittain yksittäisten korkeakoulujen tekemät henkilöstövalinnat nousevat julkiseen keskusteluun, mutta laajempi kokonaiskuva korkeakoulujen … Jatka artikkeliin Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.
Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista
Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. Pylväskuvio, jossa kerrotaan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2017 Suomessa, … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista
Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma
Tekijät: Ninna Venäläinen, Antti Kaasila, Katri Kleemola, Hanni Muukkonen-van der Meer, Jarmo Rusanen, Jouni Pursiainen Johdanto Korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. 2020 alkaen korkeakoulujen tulee valita pääosa opiskelijoista todistusvalinnalla ja yhteispistevalinnasta luovutaan. Kauppatieteissä ylioppilaskokeesta ja pääsykokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovuttiin kokonaan jo 2018. Tällöin käyttöönotettiin valintatavoiksi vain ylioppilaskokeen arvosanoihin perustuva valinta ja pelkkään valintakokeeseen perustuva … Jatka artikkeliin Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta
Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta
Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa
Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna. Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa
Tilastoneuvos 