Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 2000-luvun edetessä. Silti osallistumisaste on meillä edelleen OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja myös selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Vuonna 2016 varhaiskasvatukseen osallistui noin 68 % kaikista 1─6 vuotiaista suomalaislapsista. Selkeä enemmistö eli yli 76 % heistä oli kuntien päiväkodeissa. Kuntien päiväkodeissa varhaiskasvatusta saavien lasten määrä on viime vuosina kasvanut, kun taas kunnallisen perhepäivähoidon osuus on vähentynyt. Vuonna 2000 kunnallisen perhepäivähoidon osuus oli 32 %, vuonna 2016 enää vajaat 10 %.

Myös yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on ollut kasvussa. Tähän on osaltaan vaikuttanut kuntien vuonna 2015 käyttöönottama varhaiskasvatuksen palveluseteli, jolla asiakas voi valita kunnan hyväksymistä yksityisistä varhaiskasvatuksen tarjoajista mieleisensä. Seteli kattaa kunnan osuuden kustannuksista. Yksityistä varhaiskasvatusta toteutetaan palvelusetelimallin lisäksi myös yksityisen hoidon tuella ja ostopalveluina. Vuonna 2016 yksityisen varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan noin 14 % varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista.

2-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt 2000-luvulla, mutta ihan pienimpien lasten kohdalla ei olennaisia muutoksia ole tapahtunut. Aikavälillä 2000─2016 nousi 2-vuotiaiden lasten osallistumisaste 11 ja 4-vuotiaiden 7 prosenttiyksikköä. Kasvusta huolimatta 4-vuotiaistakin lapsista jää edelleen merkittävä osa varhaiskasvatusjärjestelmän ulkopuolelle.

Varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa parannettavaa

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on olennaisesti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa 3─5-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistuu reilusti yli 90 %, kun Suomessa vastaava osuus on 79. Vaikka varhaiskasvatukseen osallistuminen on noussut Suomessa merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien, se on edelleen selkeästi myös OECD-maiden keskiarvon alapuolella.

Kuva 2. Varhaiskasvatukseen osallistuminen. Lähde: Education at a glance 2018

Euroopan unioni on ET 2020 -ohjelmassa asettanut tavoitteeksi sen, että EU-maissa 95 % 4-vuotta täyttäneistä lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Suomessa oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus muuttui velvoittavaksi elokuussa 2015. EU:n tavoitteeseen on tästäkin huolimatta matkaa, sillä 4─6-vuotiaiden ikäryhmässä varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa edelleen tavoitteiden alapuolella.

Luvut perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiin tietoihin Sotkanet – tietokannassa sekä OECD:n 11.9.2018 julkaiseman Education at a Glance 2018:n tilastoihin.

Jatkossa uusi varhaiskasvatuslaki takaa nykyistä laajemmat seurantatilastot. Lainmuutoksen myötä otetaan käyttöön opetushallinnon varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda, johon tallennetaan tietoja varhaiskasvatuksen järjestäjistä, henkilöstöstä, perheistä ja lapsista. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018 ja tilastollisten tietojen tallentaminen Vardaan aloitetaan vuoden 2019 alusta.

 

 Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan ja julkaistu Opetushallituksen sivuilla: Kuukauden tilasto: Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Valtaosa erityistä tukea tarvitsevista peruskoululaisista on poikia ─ yhä harvempi opiskelee erityiskoulussa

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan

 

Vuonna 2016 Suomessa oli kaikkiaan 41 000 erityistä tukea tarvitsevaa peruskoululaista, joista peräti 28 900 oli poikia. Tilanne on samansuuntainen muissakin Euroopan maissa. Erityiskouluissa opiskelevien oppilaiden määrä on viime vuosina laskenut, mutta Suomi ei sijoitu kansainvälisen vertailun kärkimaihin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamisessa yleisopetuksen ryhmiin.

Poikien enemmistö erityisen tuen oppilaissa ei ole suomalainen erityispiirre, vaan vastaa hyvin kansainvälisiä keskiarvoja. Perusopetuksen erityisopetuksen tilastoindikaattoreita kehittävän European Agency Statistics on Inclusive Education -organisaation (EASIE) kokoamien tilastojen mukaan Suomen tilanne on tuttu muissakin maissa.

Suomen lähialueella Tanskassa poikia on erityisen tuen oppilaissa vielä enemmän kuin Suomessa.

Erityiskoulujen oppilasmäärät laskussa

Erityiskouluissa opiskelevien oppilaiden määrät ovat olleet viime vuosina tavoitteiden mukaisesti laskussa. Vuonna 2016 erityiskouluissa opiskeli kaikkiaan 4 250 peruskoululaista, mikä on 15 % vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Erityiskouluissa opiskelevien oppilaiden osuus kaikista erityistä tukea saavista oppilaista oli vuonna 2016 noin 10 %.

Suomen naapurimaista Islannissa ja Norjassa noin 2 % erityisen tuen oppilaista opiskelee erityiskouluissa. Sen sijaan Ruotsissa erityiskouluihin päätyvät lähes kaikki tähän ryhmään kuuluvat oppilaat. Ruotsin tilanne erityisen tuen järjestämisessä on muutenkin poikkeava, sillä vain noin prosentti maan peruskoululaisista kuuluu erityisen tuen piiriin.

Inkluusion asteessa parannettavaa

Viime vuosina pyrkimys on ollut se, että yhä useampi erityistä tukea saava oppilas sijoitetaan opiskelemaan yleisopetuksen ryhmiin erityisluokalla opiskelun sijaan. Tämä perustuu siihen, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin. Pyrkimykset ovat myös tuottaneet tulosta, sillä yhä useampi erityisen tuen oppilas saa opetusta yleisopetuksen ryhmissä. Vuonna 2016 noin 62 % erityisen tuen oppilaiden opetuksesta järjestettiin ainakin joiltakin osin yleisopetuksen ryhmissä.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei kuitenkaan sijoitu inkluusion kärkimaihin. Kun Islannissa ja Norjassa lähes kaikki erityisen tuen oppilaat opiskelevat valtaosan opiskeluajastaan yleisopetuksen ryhmissä, vastaava osuus Suomessa on vain hieman päälle 35 %. Suomen tilanne on kuitenkin selkeästi parempi kuin Tanskan, missä vain n. 6 % erityisen tuen oppilaista saa valtaosan opetuksestaan yleisopetuksen ryhmissä.

Lisätiedot:

EASIE-verkoston www-sivut

  • Maakohtaisia tilastotietoja löytyy ao. sivustolta kohdasta ”data”

Kansallista tilastotietoa perusopetuksen erityisopetuksesta: Vipunen-tilastopalvelu

 

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan ja julkaistu Opetushallituksen sivuilla Valtaosa erityistä tukea tarvitsevista peruskoululaisista on poikia ─ yhä harvempi opiskelee erityiskoulussa