Soili Vasikainen ja Tuomas Parkkari
Ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on yksi keino lisätä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-panostuksia ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Kuinka laajaa tämä yhteistyö on ja miten yritysten rahoitus ammattikorkeakouluille on kehittynyt? Tässä katsauksessa tarkastellaan tilastojen ja lukujen valossa ammattikorkeakoulujen ja yritysten tk(i)-yhteistyötä. Artikkelissa on käytetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoja yritysten rahoituksesta ammattikorkeakouluille sekä suunnattua erillistä kyselyä ammattikorkeakouluille niiden tärkeimmistä yhteistyöyrityksistä. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksen tilastoja.
Yritysrahoitukseen lasketaan tässä analyysissä kotimaisten, ulkomaisten ja monikansallisten yritysten rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluilta pyydettiin tiedot kymmenestä t&k –rahoituksen näkökulmasta merkittävimmästä yhteistyöyrityksestä. Neljällä 22:sta ammattikorkeakoulusta ei ollut tutkimukseen liittyvää yritysyhteistyötä: Arcada, Diak, HUMAK ja Novia. Yhdestä ammattikorkeakoulusta ei saatu tietoja (Savonia).
Yritysten ja Business Finlandin tutkimus- & kehittämisrahoituksen kokonaismäärä ammattikorkeakouluille oli 14,6 Milj.€ vuonna 2021, mikä on 10,9 % ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 4 644 miljoonaa euroa Suomessa vuonna 2020 (Tilastokeskus 28.10.2021). Näiden tietojen valossa ammattikorkeakoulujen yrityksiltä saaman t&k -rahoituksen (10,6 Milj.€) voidaan arvioida vastanneen noin 0,2 prosentin osuutta yritysten t&k -toimintaan käyttämästä rahoituksesta.
Ammattikorkeakoulujen Business Finlandilta (BF) ja yrityksiltä saama ulkopuolinen rahoitus yhteensä kasvoi noin neljäsosan (24 %) vuosina 2018–21, mutta tämä rahoituksen lisäys oli kaksijakoinen. Yhtäältä yritysten rahoitus kasvoi, ja toisaalta BF:n väheni tarkastelujaksolla. Yritysten rahoitus ammattikorkeakouluille lisääntyi tasaisesti, kasvua oli 51 prosenttiyksikköä. Sen sijaan BF:n rahoitus ammattikorkeakouluille väheni kuudesosalla, 17 prosenttiyksikköä samalla ajanjaksolla. Vuonna 2018 ammattikorkeakoulujen BF- ja yritysrahoituksen suhteellinen jakauma oli kohtalaisen tasapainoinen, 40 % ja 60 %. Vuoden 2021 vastaavat osuudet olivat 27 % ja 73 %.
Ammattikorkeakoulut (amk) onnistuivat vaihtelevasti houkuttelemaan yritysyhteistyötä ja –rahoitusta. Eniten tutkimusrahoitusta saaneiden joukossa olivat Kaakkois-Suomen, Jyväskylän, Turun ja Hämeen ammattikorkeakoulut sekä Savonia- ja Centria-ammattikorkeakoulut, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Puolella ammattikorkeakouluista yritysrahoitus tutkimukseen jäi hyvin vähäiseksi.
Yritysrahoituksen osuus ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli yli 10 prosenttia ainoastaan viidessä ammattikorkeakoulussa, joista Jyväskylässä yli 20 % sekä Centriassa yli 15 %. Kaakkois-Suomen, Turun ja Hämeen ammattikorkeakouluissa osuus vaihteli noin 10–15 prosentissa. Metropoliassa, Savoniassa, Haaga-Heliassa, Kareliassa ja Kajaanissa osuus oli yli viisi prosenttia mutta alle 10 prosenttia. Enemmistössä (12) ammattikorkeakouluista yritysrahoituksen osuus ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli alle viiden prosentin.
Suhteessa paljon yritysrahoitusta saavissa ammattikorkeakouluissa on kaikissa tekniikan alan opetusta ja tutkimusta, mutta kaikilla tekniikan alan ammattikorkeakouluilla ei ole paljon yritysrahoitusta. Jossain määrin tilannetta vaikuttaisi selittävän korkeakoulun tekniikan alan opetuksen ja tutkimuksen monipuolisuus sekä yhteensopivuus alueen yritystoiminnan painopisteen kanssa. Sen sijaan suuri EAKR- tai ESR-rahoituksen määrä ei korreloi sen kanssa, että ammattikorkeakoululla olisi myös paljon yritysrahoitusta.
Tutkimusaloittain (OKM:n ohjauksen aloittain) tarkasteltuna havaitaan yritysrahoituksen korostunut keskittyneisyys (kuva 4). Tekniikan alat ovat saaneet selvästi eniten yritysten rahoitusta: enemmän kuin muut tutkimusalat yhteensä. Näiden alojen yritysrahoitus on lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla 38 %. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) –alojen rahoitus on lähes kaksinkertaistunut erityisesti ajanjakson jälkipuolella (2020–21), kasvua 52 prosenttia. Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ovat saaneet myös jonkin verran rahoitusta, joskin näiden alojen yritysrahoituksen määrä puolittui ajanjakson korkeimmalta tasoltaan (v. 2019). Taide- ja kulttuuriala on lähes kolminkertaistanut yritysrahoituksensa tarkastelujaksolla. Palvelualat ovat myös jonkin verran lisänneet yritysrahoitustaan, samoin kuin terveys- ja hyvinvointialat. Näiden alojen kokonaisvolyymit ovat olleet vaatimattomia.
EU-rahoituslähteet yhdessä olivat ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksen suurin ulkopuolinen rahoituslähde vuonna 2021. Valtaosa rahoituksesta saadaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), joiden osuus on lähes puolet (47 %) ammattikorkeakoulujen ulkoisesta t&k(i)-rahoituksesta. EU-rahoitus kokonaisuudessaan – mukaan lukien muu EU-rahoitus sekä EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti kilpailtu rahoitus – olivat yhdessä lähes 2/3 ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta (62 %). Yritysten (10,6 Milj.€) rahoitusosuus 8 % on vasta viidenneksi suurin. Ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksesta ulkomaisten yritysten osuus oli 0,01 % – eli lähes olematonta – vuonna 2021. Aiempina vuosina rahoitus on ollut hieman korkeampi, mutta kuitenkin alle 1 % ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta.
TKI-rahoittajien, Business Finlandin (4 milj.€) ja Suomen Akatemian (2,6 Milj.€) rahoitusosuus oli yhteensä vain viisi prosenttia ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta vuonna 2021.
Seuraavassa tarkastellaan ammattikorkeakouluille lähetetyn kyselyn pohjalta laadittua aineistoa. Ammattikorkeakouluilta pyydettiin tiedot kunkin korkeakoulun 10 merkittävimmästä yritysyhteistyökumppanista tutkimusrahoituksen näkökulmasta.
Tarkasteltaessa toimialoittain yritysten tutkimusrahoitusta ammattikorkeakouluille ylivoimaisesti suurin osuus, yli kolmasosa kohdistuu koneiden ja laitteiden valmistukseen (37 %). Seuraavaksi neljän suurimman toimialan – palvelualat, metalliteollisuus, metsäteollisuus ja muut – osuus yhteensä (37 %) oli yhtä suuri kuin koneiden ja laitteiden valmistus yksin. Palvelualojen toimijoissa on useita matkailu-, elämys- ja kulttuurialan yrityksiä. Kemianteollisuuden osuus on 7 prosenttia ja energiasektorin osuus 5 prosenttia.
Yritysten rahoitus oli kovin hajautunutta ammattikorkeakoulukentässä. 10 suurimman yrityksen t&k(i)-rahoitus oli vain vajaa viidesosa (18 %) yritysten kokonaisrahoituksesta ammattikorkeakouluille. Suurin yhden yrityksen vuotuinen rahoitus oli kymmenesosa (10 %) kaikesta ammattikorkeakouluille suunnatusta tutkimusrahoituksesta.
Ammattikorkeakoulujen merkittävimmät yhteistyöyritykset rahoituksen näkökulmasta ovat metsäsektorilla toimivat Andritz Oy, UPM-Kymmene Oyj ja Stora Enso Oyj. Teräs- ja metallisektorilla toimivat SSAB ja Ruukki Construction Oy. Moottoriajoneuvojen valmistuksessa esille nousevat AGCO Power Oy ja BRP Finland Oy. Myös Excel Composites Oyj muovin valmistuksessa on kymmenen merkittävimmän yritysyhteistyökumppanin joukossa, kun tarkastellaan koko ammattikorkeakoulusektoria.
Johtopäätöksiä
Yritysten t&k -rahoitus ammattikorkeakouluille on tarkasteluajanjaksolla 2018–2021 kaksinkertaistunut, mutta Business Finlandin rahoitus on selvästi vähentynyt. Vain alle kolmasosa (6) ammattikorkeakouluista on lisännyt t&k –rahoitustaan yrityksiltä. Tutkimusaloista t&k -rahoitus on vahvasti keskittynyttä eritoten tekniikan aloille sekä osin tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen.
Yritysten ja Business Finlandin suora t&k -rahoitus ja –yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on kokonaisuutena vaatimatonta, erityisesti suhteessa ammattikorkeakoulujen muuhun ulkopuoliseen rahoitukseen. Suurin osuus rahoituksesta kohdistuu koneiden ja laitteiden valmistuksen (37 %) toimialalle sekä metalliteollisuuteen ja palvelualoille. Ammattikorkeakouluittain tarkasteltaessa rahoituksessa näkyy alueen elinkeinorakenne ja paikallisuus. Ulkomaisen t&k -rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta sen sijaan on lähes olematonta.
Vertailu keväällä 2022 julkaistuun vastaavaan selvitykseen yliopistoista osittaa, että ammattikorkeakoulujen yrityksiltä saama tutkimusrahoitus (€) on suuruudeltaan noin viidesosa yliopistojen vastaavasta rahoituksesta. Molemmilla sektoreilla korostuu tekniikan osuus merkittävimpänä tutkimusrahoituksen saajana, mutta ammattikorkeakoulusektorilla painotus on selkeämpi. Siinä missä yliopistojen merkittävimmät yritysyhteistyötahot löytyvät lääketieteen sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilta, ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyökumppanit ovat koneiden ja laitteiden valmistajia. Myös palvelualat nousevat selkeästi esiin ammattikorkeakoulutarkastelussa, mutta yliopistosektorilla niiden osuus on hyvin vähäinen.
Ammattikorkeakoulujen merkittävinä yritysyhteistyökumppaneina on suurten yritysten lisäksi paljon pk-yrityksiä ja erityisesti palvelualoilta myös joitain mikroyrityksiä. Tämän yhteistyön voisi olettaa olevan luonteeltaan lähempänä kehittämistä kuin tutkimusta.
Tilastoneuvos 