Julkisessa keskustelussa näyttää elävän seuraavanlainen tarina: ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta 2020 lukion ainevalinnoilla ja ylioppilastutkintomenestyksellä ei ollut kovin suurta merkitystä korkeakouluihin pääsyssä, mutta uudistuksen myötä käyttöön otettujen ylioppilastutkinnon pisteytysten myötä ainevalinnat muuttuivat erittäin merkitykselliseksi. Usein kuulee myös sanottavan myös, että lukiolaisten pitää nyt tietää aiemmin, mitä haluavat opiskella korkeakoulussa. Lähempänä totuutta lienee, että ylioppilastutkintomenestys ja … Jatka artikkeliin Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?
Tekijä: Ilmari Hyvönen
Opetusneuvos opetus- ja kulttuuriministeriössä
Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on … Jatka artikkeliin Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)
Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt keskustelua lukion ainevalintojen merkityksestä korkeakoulutukseen pääsyssä. Uudistuksen seurauksena aiempaa suurempi osuus opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnoilla tänä keväänä järjestettävistä valinnoista alkaen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eri aloille yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin päässeiden ylioppilastutkintomenestystä matematiikaan kirjoittamista (pitkä matematiikka, lyhyt matematiikka, ei matematiikkaa tutkinnossa) ja reaaliaineiden kirjoittamista ennen uudistusta vuoden 2019 valinnoissa. Kirjoitettuja kieliaineita on tarkoitus … Jatka artikkeliin Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa
Todistusvalinta ja valintakokeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa 2016, 2018 ja tulevaisuudessa
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta käydään julkisuudessa paljon keskustelua. Keskustelussa on hyvä muistaa, millainen korkeakoulujen valintatapojen suhde oli ennen uudistamista ja toisaalta tulevaisuudessa. Pelkän valintakoemenestyksen perusteella täytettävien paikkojen osuus ei ole yliopistoissa vähenemässä. Osuus vaihtelee aloittain. Ammattikorkeakouluissa osuus vähenee, mutta samalla käyttöön otetaan ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvan todistusvalinnan lisäksi ammatillisen perustutkinnon todistuksiin perustuva todistusvalinta. Korkeakoulujen valintatavat Korkeakoulujen pääasiallisia … Jatka artikkeliin Todistusvalinta ja valintakokeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa 2016, 2018 ja tulevaisuudessa
Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa nykytilassa yleisimmästä valintatavasta, pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta, ollaan luopumassa. Pelkkään pääsykokeeseen perustuen paikkoja täytetään kuten ennenkin. Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla tällainen muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Tässä blogissa tarkastellaan kauppatieteen valintaperusteiden muutosten kanssa samaan aikaan tapahtuneita … Jatka artikkeliin Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia
Ensikertalaiskiintiöt ja ensimmäistä paikkaa hakevien asema korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa: havaintoja vuosilta 2015-2018
Keväällä 2016 järjestetystä yhteishausta alkaen korkeakouluilla on ollut velvollisuus varata osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkekaoulupaikkaa hakeville. Paikkojen varaamisella, eli ”ensikertalaiskiintiöillä” on pyritty kohdentamaan suurempi osa paikoista niille, joilla ei vielä ole korkeakoulupaikkaa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ensimmäistä paikkaa hakevien asemaa korkeakoulujen valinnoissa 2015-2018. Lokakuussa Vipusen blogissa kerrottiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloittaneiden ikärakenteen kehityksestä. Ensimmäisen paikkansa opiskelijavalinnassa vastaanottanut, … Jatka artikkeliin Ensikertalaiskiintiöt ja ensimmäistä paikkaa hakevien asema korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa: havaintoja vuosilta 2015-2018
Tilastoneuvos 