Ensikertalaiskiintiöt ja ensimmäistä paikkaa hakevien asema korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa: havaintoja vuosilta 2015-2018

Keväällä 2016 järjestetystä yhteishausta alkaen korkeakouluilla on ollut velvollisuus varata osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkekaoulupaikkaa hakeville. Paikkojen varaamisella, eli ”ensikertalaiskiintiöillä” on pyritty kohdentamaan suurempi osa paikoista niille, joilla ei vielä ole korkeakoulupaikkaa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ensimmäistä paikkaa hakevien asemaa korkeakoulujen valinnoissa 2015-2018.

Lokakuussa Vipusen blogissa  kerrottiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloittaneiden ikärakenteen kehityksestä. Ensimmäisen paikkansa opiskelijavalinnassa vastaanottanut, ensimmäisenä lukukautenaan läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija näkyy tilastoissa edellisessä blogissa tarkoitettuna aloittajana. Opiskelijavalinnassa paikkoja saavat kuitenkin myös hakijat, joilla on, tai on ollut opiskelupaikka suomalaisessa korkeakoulussa.

Aloittajien ikärakenteen kehitys on viime vuosina ollut politiikkatavoitteeseen nähden pikemminkin päinvastaista, kuten edellä mainitussa lokakuun blogissa nähtiin. Toisaalta samassa blogissa nähtiin, että kokonaisuudessaan nettoaloittamisaste on nousussa – ennen pitkää korkeakoulutukseen päätyy aiempaa suurempi osuus ikäluokista. Ei ole selvää, millainen rooli ensikertalaiskiintiöiden käyttöönotolla on tässä kehityksessä ollut aivan viime vuosien osalta.

Korkeakouluilla on velvollisuus käyttää kiintiöitä yhteishaussa, mutta ei erillishauissa. Kokonaiskuvan saamiseksi tässä kirjoituksessa tarkastellaan kumpiakin. Erityisesti ammattikorkeakouluissa paikkoja on siirretty yhteishausta erillishauissa täytettäväksi. Samoin tarkastellaan sekä syksyllä että keväällä alkavan koulutuksen valintaa. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkoja on siirretty syksyllä alkavasta keväällä alkavaan koulutukseen. Vipusessa on käytettävissä tietoja vasta syksyllä 2015 alkaneen koulutuksen valinnoista alkaen, joten esitetyt aikasarjat ovat valitettavan lyhyitä.

Lain mukaan korkeakoulut  varaavat paikkoja niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa (ks. Yliopistolaki 36a § ja Ammattikorkekaoululaki 28 b §. Näiden lain mukaan ensikertalaisena kohdeltavien hakijoiden lisäksi on syytä tarkastella myös ns. aidosti ensikertalaisia hakijoita, eli hakijoita, jotka eivät ole vastaanottaneet korkeakoulupaikkaa myöskään keväällä 2014 tai aiemmin alkaneesta koulutuksesta.

Päähuomioita tässä kirjoituksessa

  • Vaikuttavien ensikertalaiskiintiöiden käyttöä on vaikeuttanut ensikertalaisena  kohdeltavien hyvin suuri osuus hakijoista.

 

  • Aidosti ensikertalaisten paikan vastaanottaneiden määrä on kasvanut erityisesti yliopistoissa:
    • Yliopistoissa määrä on kasvanut syksystä 2015 syksyyn 2018 noin 1400:lla (12% kasvu). Aidosti ensikertalaisten hakijoiden osuus kaikista paikan vastaanottaneista on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä syksyn 2015 65,3 prosentista 75,3 prosenttiin 2018.
    • Ammattikorkeakouluissa muutokset ovat pieniä. Aidosti ensikertalaisten osuus paikan vastaanottaneista on kasvanut vuodesta 2016 kahdella prosenttiyksiköllä, ja oli vuonna 2018 78,6 %.

 

  • Ensikertalaisten hakeutumisessa ja paikan vastaanottajien ikärakenteessa on tapahtunut muutoksia 2015-2018 samaan aikaan kuin 19–21 vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt:
    • Nuorten aidosti ensikertalaisten hakevien hakeutuminen ammattikorkeakouluihin on vähentynyt ja hakeutuminen yliopistoihin lisääntynyt.
    • Yliopistoissa 19-vuotiaiden ja nuorempien aidosti ensikertalaisten paikan vastaanottajien määrä laski 2015 jälkeen, mutta on noussut 2018 lähes 2015 tasolle ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. 20–22-vuotiaiden määrä on kasvanut selvästi, ja myös 23–29-vuotiaissa on kasvua.
    • Ammattikorkeakouluissa 20-vuotiaiden ja nuorempien aidosti ensikertalaisten paikat ovat vähentyneet ja 21–24-vuotiaiden tilanne suhteellisen tasainen. 25–39-vuotiaiden saamat ja vastaanottamat paikat ovat lisääntyneet.

Ensikertalaisena kohdeltavat ja aidosti ensikertalaiset hakijat

Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja parantaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Paikkojen varaamisen vaikutusmekanismia kuvattiin hallituksen esityksessä muun muassa seuraavasti (ks. HE 244/2014 s.17):

  • Kun ensikertalaisille varataan paikkoja riittävästi, heitä valitaan enemmän. Siirtymävaiheessa tämä hyöty kohdistuu myös ennen 2014 paikan vastaanottaneille tutkintoa suorittamattomille.
  • Hakijoiden käyttäytyminen muuttuu, kun paikan vastaanottamisella on vaikutusta hakijan asemaan tulevissa hauissa. Paikkoja ei todennäköisesti oteta nykyiseen tapaan vastaan koulutuksista, joissa hakijat eivät aio opiskella tutkintoon asti. Tästä seuraa paikkojen kohdentuminen motivoituneemmille henkilöille. Koulutusjärjestelmän kannalta paikat kohdentuvat siis paremmin. Matalan kysynnän hakukohteissa vaikutus voi olla myös se, ettei kaikkia aloituspaikkoja saada täytettyä.

Paikkojen varaamisesta on kokemusta kolmelta vuodelta. Paikkojen varaaminen on ollut mahdollista vuodesta 2014 alkaen, mutta käytännössä se alkoi vasta sen tultua pakolliseksi keväällä 2016 järjestetyssä syksyllä 2016 alkaneen koulutuksen yhteishaussa.

Viime keväänä julkaistiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaama tutkimus opiskelijavalinnoista ja korkeakouluopintojen nopeuttamisesta. Tuloksena oli, ettei paikkojen varaamisella ole vielä ollut juuri vaikutusta ensimmäistä paikkaa hakevien asemaan valinnoissa.

Ensikertalaisten määrän kehityksen seuraamisen kannalta on tärkeää seurata sekä aidosti ensikertalaisten hakijoiden, että ensikertalaisina kohdeltavien hakijoiden osuutta ja määrää. Edellinen on politiikkatavoitteen kannalta olennaisempi, mutta jälkimmäinenkin on olennainen pohdittaessa korkeakouluissa sellaista varattavien paikkojen määrää, joka kohtuudella vaikuttaisi valinnan lopputulokseen.

Ajan kuluessa vuodesta 2014 ensikertalaisena kohdeltavien mutta ei aidosti ensikertalaisten hakijoiden (ja edelleen opiskelupaikan saavien ja paikan vastaanottavien) määrä luonnollisesti vähenee ja käsitteet lähenevät toisiaan. Syksyllä 2015 alkaneen koulutuksen yhteishaussa ensikertalaisina kohdeltavia, mutta ei aidosti ensikertalaisia hakijoita oli vielä 21439, mutta syksyllä 2018 alkaneessa koulutuksessa paikkaa hakeneista enää 8270. Paikan vastaanottaneiden osalta vastaavat luvut ovat 7027 ja 2031.

Syksyllä 2018 alkaneen koulutuksen valinnoissa käsitteet käytännössä yhtenevät alle 23-vuotiaiden hakijoiden osalta: he olivat keväällä 2014 niin nuoria, etteivät juuri korkeakoulupaikkoja vastaanottaneet. Tätä on vielä havainnollistettu kaaviossa 1 alla: syksyllä 2015 alkaneen koulutuksen hauissa sinisen (ensikertalaisena kohdeltavat) ja harmaan (aidosti ensikertalaiset) viivan väliin jää vielä runsaasti tilaa, mutta 2018 ”vetoketju” (oranssi ja keltainen viiva) on mennyt umpeen jo 22-vuotiaiden osalta. Esimerkiksi syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen hakeneista 22-vuotiaista 74% aidosti ensikertalaisia ja 94% ensikertalaisena kohdeltavia. Syksyllä 2018 kumpiakin (samat henkilöt) oli 82% hakijoista. Aikaa myöden vetoketju umpeutuu kokonaan. Paikan saavien ja vastaanottavien osalta tilanne kehittyy vastaavasti.

Kaavio 1: Ensikertalaisena kohdeltavat ja aidosti ensikertalaiset ikäryhmittäin syksyllä 2015 ja syksyllä 2018 alkaneen koulutuksen hauissa (yhteishaku ja erillishaut, I syklin koulutukseen hakeneet)

Ensimmäistä paikkaa hakevat hakijoissa ja paikan vastaanottaneissa 2015-2018

Ensimmäisen syklin korkeakoulutukseen hakeneiden ja paikan vastaanottaneiden määriä on koottu kaavioihin 2-4 alla. Ensimmäisen syklin koulutuksella tarkoitetaan toisen asteen koulutuksen jälkeen suoritettavia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia, yliopistojen alemmasta tutkinnosta alkavia ja sellaiseen yliopistojen ylempään tutkintoon johtavaan koulutuksia, jotka järjestetään ilman alempaa tutkintoa (lääketiede ja hammaslääketiede).

Kuten kaaviosta 2 nähdään, aidosti ensikertalaisia hakijoita on vuosittain yli kaksinkertaisesti tarjolla olevaan paikkamäärään verrattuna. Aidosti ensikertalaisten hakijoiden määrä kevään ja syksyn hakijoissa on vuosittain yli 120 000 (2018). Näistä alle 25-vuotiaita on noin 85 000 ja alle 21 vuotiaita 46 000. Paikkoja (paikan vastaanottaneita) on viime vuosina ollut syksyllä ja keväällä alkavissa ensimmäisen syklin koulutuksissa yhteensä noin 50000.

Hakijoiden ja paikkojen määriä vertailemalla nähdään, että vaikka kaikki paikat annettaisiin aidosti ensimmäistä paikkaa hakeville, yli puolet jäisi ilman. Tähän ns. hakijasumaan liittyen jo mainitussa, keväällä 2018 julkaistussa tutkimuksessa (s.7) todettiin, että ”Ensikertalaisten osuus hakijajoukosta tulee säilymään pitkään korkeana, koska suurin osa hakijoista jää paikatta ja seuraavana vuonna hakukisoihin tulevat mukaan uudet ensikertalaishakijat.”

Hakijoiden kokonaismäärä ja myös aidosti ensikertalaisten hakijoiden määrä on hieman kasvanut 2016–2018 (kaavio 2).

Yliopistoihin hakeneiden aidosti ensikertalaisten hakijoiden määrä ja myös osuus on kasvanut. Aidosti ensikertalaisten paikan vastaanottaneiden määrä on kasvanut syksystä 2015 vuoteen 2018 noin 1400:lla ja osuus on kasvanut vuodesta 2015 alkaen 10 prosenttiyksiköllä 65,3 prosentista 75,6 prosenttiin (kaavio 4). Yliopistojen tarkastelussa rajauduttu syksyllä alkavan koulutuksen hakuun, koska yliopistoissa on keväällä alkavassa koulutuksessa vain hyvin vähän paikkoja, esim. 75 paikan vastaanottanutta 2018. Näin on saatu vuotta pidempi aikasarja.)

Ammattikorkeakouluihin hakeneiden kokonaismäärä ja myös aidosti ensikertalaisten hakijoiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Aidosti ensikertalaisten paikan vastaanottaneiden määrä laski hieman vuodesta 2016 vuoteen 2017 ja nousi jälleen  (kaavio 3). Aidosti ensikertalaisten osuus paikan vastaanottaneissa on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä, ja oli vuonna 2018 78,6 %.

Ensikertalaiskiintiöiden ”mekaaninen” vaikutus, eli tilanteet, joissa ensikertalaisena kohdeltava hakija nousee valintakriteereissä paremmin menestyneen ei-ensikertalaisen hakijan ohi, on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Syksyjen 2016 ja 2017 valinnoissa kiintiöistä hyötyi Opetushallituksen tietojen mukaan tällä tavalla vain reilu 250 ensikertalaisena kohdeltavaa hakijaa. Syksyllä 2018 alkaneen koulutuksen valinnasta vastaavaa tietoa ei ole vielä saatavilla, mutta mahdollista on, että määrä on jo kasvanut.

Korkeakoulut varaavat paikoista yleisesti 60-80% ensimmäistä paikkaa hakeville. Vaikka tällaiset prosentit saattavat kuulostaa isoilta, valinnan lopputulos on useimmiten ollut sama kuin se olisi ollut ilman paikkojen varaamista. Kiintiöiden vaikuttavuuden kannalta olennaiset Ensikertalaisina kohdeltavien osuudet olivat vielä syksyllä 2018 alkavan koulutuksen valinnoissa ammattikorkeakouluissa 87,8% ja yliopistoissa 75,8% hakijoista, ja 87,5% ja 80,6% paikan vastaanottaneista. Osuudet kuitenkin vaihtelevat aloittain.

Lain mukaan ensikertalaisena kohdeltavien hakijoiden hyvin suuri osuus hakijoista on siis vielä viime vuosina vaikeuttanut vaikuttavien kiintiöiden käyttöä. Koska hakijoista valtaosa on ensikertalaisina kohdeltavia ja korkeakoulut ovat asettaneet kiintiöt tasolle, jolla ne eivät useimmiten vaikuta valinnan lopputulokseen, eivät kiintiöt toistaiseksi ole olleet kovin tehokas keino parantaa heidän asemiaan.

Kokonaisuudessaan ensikertalaisille kohdentuvien paikkojen määrä oli kuitenkin vuonna 2018 noin 1200 suurempi kuin 2016 (kaavio 2). Ensikertalaisille on siis kohdentunut aiempaa enemmän paikkoja. Aikasarja on kuitenkin lyhyt ja vuonna 2017 käväistiin vuotta 2016 pienemmissä luvuissa. Mahdollisiin syihin palataan kirjoituksen lopussa.

Ammattikorkeakoulut järjestävät myös vieraskielistä I syklin koulutusta. Ulkomaalaiset (ei Suomen kansalaisuutta) hakijat ovat mukana kaavioiden luvuissa. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto tiputti ammattikorkeakouluissa ulkomaalaisten paikan vastaanottajien määrää parilla sadalla vuodesta 2016 vuoteen 2017, mutta määrä nousi lähes 2016 tasolle vuonna 2018. Vuonna 2018 ulkomaalaisia paikan vastaanottaneita ammattikorkeakoulujen I syklin koulutuksessa oli 2371. Yliopistoissa vieraskielistä koulutusta on lähinnä toisen syklin eli maisterivaiheesta alkavassa koulutuksessa:  ensimmäisen syklin koulutuksesta yliopistoista vastaanottaa vuosittain pari saataa ulkomaalaista.

Kaavio 2: Hakijat ja paikan vastaanottaneet ensimmäisen syklin syksyllä ja keväällä alkaneeseen korkeakoulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2016-2018. Sekä keväällä että syksyllä hakeneet laskettu vain kerran.

 

Kaavio 3: Hakijat ja paikan vastaanottaneet ensimmäisen syklin syksyllä alkaneen koulutuksen valinnoissa yliopistoissa 2015-2018

 

Kaavio 4: Hakijat ja paikan vastaanottaneet ensimmäisen syklin syksyllä ja keväällä alkaneeseen korkeakoulutukseen ammattikorkeakouluissa 2016-2018

Ensimmäistä paikkaa hakevien ja ensimmäisen paikan vastaanottavien ikärakenne

Aidosti ensikertalaisten paikan vastaanottaneiden ikärakenteessa on tapahtunut muutoksia 2015-2018. 19-vuoden iän saavuttavien ikäluokka on pienentynyt samaan aikaan ja muutoksia on tarkasteltava suhteessa tähän. Vuonna 2015 19-21 vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka oli noin 65000 ja vuonna 2017 noin 61500 (lähde: Tilastokeskus). Kaavioihin 5 ja 6 on koottu aidosti ensikertalaiset paikan vastaanottaneet 1 syklin koulutuksissa ikäryhmän mukaan. Kaavioissa rajaudutaan syksyllä alkaneeseen koulutukseen, jotta voidaan tarkastella muutosta 2015 lähtien.

Kaaviosta 5 alla nähdään, että yliopistoissa suurimman ikäryhmän, korkeintaan 19-vuotiaiden paikan vastaanottajien määrä laski 2015 jälkeen, mutta on noussut 2018 lähes 2015 tasolle, vaikka ikäluokka on pienentynyt samaan aikaan. 20–22-vuotiaiden määrä on kasvanut, ja myös 23–29-vuotiaissa on kasvua, joskin määrät pienempiä. Yliopistoissa ensikertalaisille kohdentuneet ”lisäpaikat” (paikat jotka aiempina vuosina kohdentuivat ei-ensikertalaisille) ovat siis kohdentuneet valinnoissa 20-vuotiaille ja tätä hieman vanhemmille.

kaavio5
Kaavio 5: Yliopistoista syksyllä alkavasta koulutuksesta paikan vastaanottaneet aidosti ensikertalaiset ikäryhmän mukaan

Kaaviosta 6 alla nähdään, että ammattikorkeakouluissa 20-vuotiaiden ja nuorempien aidosti ensikertalaisten saamat paikat ovat vähentyneet ja 21–24-vuotiaiden tilanne suhteellisen tasainen, ja 25–39-vuotiaiden saamat ja vastaanottamat paikat ovat lisääntyneet.

kaavio6
Kaavio 6: Ammattikorkeakoulujen syksyllä alkavasta koulutuksesta paikan vastaanottaneet aidosti ensikertalaiset ikäryhmän mukaan

Kaavioihin 7 ja 8 on koottu aidosti ensikertalaiset hakijat edellisiä kaavioita vastaavasti. Hakeutumisessa tapahtuneet muutokset ovat samansuuntaisia kuin paikan vastaanottaneissa ja selittänevät siis osaltaan tapahtunutta muutosta.

kaavio7
Kaavio 7: Yliopistojen syksyllä alkavaan I syklin koulutukseen hakeneet aidosti ensikertalaiset ikäryhmittäin 2015-2018

 

kaavio8
Kaavio 8: Ammattikorkeakoulujen syksyllä alkavaan I syklin koulutukseen hakeneet aidosti ensikertalaiset ikäryhmittäin 2015-2018

Pohdintaa

Kysymykseksi jää, missä määrin kiintiömekanismin käyttöönotto on aiheuttanut edellä kuvattuja ikäjakauman muutoksia ikäluokkien pienenemisen lisäksi. Koska kiintiöillä on ollut vain pieni edellä kuvattu mekaaninen vaikutus valinnan lopputulokseen, suurimmaksi vaikutukseksi lienee jäänyt hakijoiden suurempi harkinta hakeutumisessa itselle vähemmän mieluisiin opiskelupaikkoihin. (On tosin hyvä huomata, että pelkkä hakeutuminen ei vaikuta asemaan ensikertalaisena, eikä edes valituksi tuleminen, vaan vasta paikan vastaanotto.) Voi olla, että osalle nuorista hakijoista tämä on tarkoittanut hakeutumista nimenomaan yliopistoihin ammattikorkeakoulujen sijasta.

Yliopistoihin hakevien ensimmäistä paikkaa hakevien määrän kasvun myötä yliopistojen paikat ovat enenevässä määrin kohdentuneet aidosti ensikertalaisille hakijoille, ja nämä ensikertalaisille kohdentuneet ”lisäpaikat” ovat kohdentuneet pääosin yli 20-vuotiaille (kaaviot 3, 6 ja 7). Ammattikorkeakoulujen ensikertalaisille kohdentuvien paikkojen määrässä ei ole juuri muutosta, mutta 20-vuotiaiden ja nuorempien vastaanottamat paikat ovat vähentyneet, ja yli 20- vuotiaiden lisääntyneet  ja tätä selittää hakeutumisen muutos (kaaviot 4, 6 ja 8). Taustalla on koko ajan myös ikäluokkien pieneminen tarkastellulla aikavälillä.

On hyvä huomata, että opiskelijavalinnat ovat nykymuotoisina nollasummapeliä: yhden hakijan saama paikka on toiselta pois. Voidaankin kysyä, onko tärkeämpää, että 20-vuotias ilman paikkaa oleva saa paikan vai että tätä pari vuotta vanhempi ilman paikkaa oleva saa paikan? Pääosin on niin, että kummankin olisi hyvä saada paikka ennen pitkää.

Toinen kysymys on, missä määrin hakijalle vähemmän mieluisiin koulutuksiin päätyminen on hakukäyttäytymisen muutoksen myötä vähentynyt ja mieluisampiin päätyminen kasvanut. Tästä voidaan saada tietoa ajan myötä, kun nähdään miten opintojen eteneminen ja toisaalta tutkintojen suorittaminen kehittyvät. Toisaalta mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit ovat kannustaneet samaan aikaan opintojen etenemistä tukeviin uudistuksiin korkeakouluissa, joten vaikutuksia on vaikea erotella. Vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuudet ovat viime vuosina kasvaneet sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, ja on epäselvää, onko opiskelijavalintojenkin muutoksilla ollut vaikutusta tähän. On varhaista sanoa, mikä kehityksen vaikutus on lopulta siihen, kuinka paljon tutkintoja suoritetaan ja minkä ikäisenä.

Kiintiömekanismi tulevaisuudessa ja todistusvalintojen käyttöönotto

Kun vuodesta 2014 etäännytään, vaikuttavien kiintiöiden käyttö on aiempaa helpompaa.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ollaan kehittämässä suuntaan, jossa todistuksesta ja valintakokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovutaan ja yli puolet hakijoista valitaan todistusten perusteella. On hyvä huomata, että todistusvalinnassa ensikertalaiskiintiöllä on hieman erilainen rooli kuin sillä tähän asti on ollut. Todistusvalinnan tilanteessa potentiaalinen hyvin menestyvä hakijajoukko (esim. menneinä vuosina ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneet) on suurempi kuin tilanteessa, jossa hakijan on käytävä pääsykokeessa.

Tulevia blogikirjoituksia

Lähikuukausien aikana Vipusen blogeissa on tarkoitus tarkastella mm. kauppatieteen valintaa, jossa aiemmasta poiketen 60% paikoista täytettiin 2018 valinnassa ylioppilastodistuksen perusteella, sekä yleisemmin valintapojen (todistusvalinta, yhteispistevalinta, pelkkään pääsykokeeseen perustuva valinta) osuuksien kehitystä.

 

 

Muokattu 28.11.2018 klo 15:42: Lause ”Esimerkiksi syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen hakeneista 22-vuotiaista 94% aidosti ensikertalaisia ja 74% ensikertalaisena kohdeltavia.” korjattu muotoon ”Esimerkiksi syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen hakeneista 22-vuotiaista 74% aidosti ensikertalaisia ja 94% ensikertalaisena kohdeltavia.”