Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on väistämättä rajoittunut näkökulma korkeakoulutukseen siirtymiseen, mutta joitain mielenkiintoisia havaintoja voidaan näinkin tehdä.

Syvällisemmin opiskelijavalintojen uudistuksen vaikutuksia selvitetään käynnissä olevassa tutkimushankkeessa.

Eri valintatavoilla (mm. todistusvalinta, valintakoe) täytettyjen paikkojen osuuksien kehitystä, valinnassa menestyneiden pohjakoulusta ja tarjottujen paikkojen vastaanottoa tarkastellaan vielä myöhemmissä tilastoneuvoksen kirjoituksissa tänä syksynä.

Päähuomioita kirjoituksessa

• Kevään 2020 hakijamäärä oli ennätyksellisen korkea. Erityisesti vanhempien ja ei-ensikertalaisten hakijoiden määrä ja osuus kasvoivat.
• Lisäpaikoista johtuen paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi 15 prosentilla (noin 7000 paikalla) suhteessa vuoteen 2019
• Aloituspaikat näyttävät kohdentuneen edeltävää vuotta painottuneemmin nuorille hakijoille siitäkin huolimatta, että hakijoissa oli viime vuotta enemmän vanhempia hakijoita.
  • Hyväksymisaste kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Eniten kasvoi 19 vuotiaiden ja sitä nuorempien hakijoiden hyväksymisaste 39 prosentista 49 prosenttiin.
  • Erityisesti yliopistoissa 20-vuotiaiden ja nuorempien osuus kasvoi vanhempien ikäryhmien kustannuksella.
  • Lisäpaikoista johtuen vanhemmillekaan hakijoille ei ole kohdentunut aiempaa vähempää paikkoja
• Ensimmäistä paikkaa hakevien menestys valinnassa jatkoi hidasta paranemistaan suhteessa ei-ensikertalaisiin, mitä ilmeisemmin ensikertalaiskiintiöistä johtuen. Lisäpaikoista hyötyivät kuitenkin myös ei-ensikertalaiset hakijat.
• Miesten ja naisten osuuksissa paikan vastaanottaneissa ei tapahtunut 2019-2020 välillä suuria muutoksia kummallakaan korkeakoulusektorilla.

Tarkastelun kohteena on toisen asteen koulutuksen suorittaneille tarkoitettu ”ensimmäisen syklin” korkeakoulutus, eli yliopistoissa kandivaiheesta alkavan ja ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valinnat. Kaikissa luvuissa ja taulukoissa on rajauduttu näihin. Maisterivaiheen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valinnat on siis rajattu pois.

Poikkeuksellinen kevät

Kevään 2020 valinnat olivat poikkeukselliset

• Todistusvalinta otettiin laajasti käyttöön ja yhteispistevalinta jäi pääosin historiaan.
• Hakijamäärä nousi ennätyksellisen korkeaksi.
• Aloituspaikkoja lisättiin. Paikkoja olit alun pitäen tarjolla viime vuotta enemmän, ja lisäksi paikkoja lisättiin vielä kesäkuussa COVID-19 pandemian takia.
• Korkeakoulut muuttivat valintaperusteita kesken valintojen, koska valintakokeita ei pystytty järjestämään suunnitellulla tavalla pandemian takia.

Useista samanaikaisista muutoksista johtuen ei ole yksinkertaista sanoa, mikä kunkin muutoksen vaikutus on. Joitain arvioita on kuitenkin mahdollista esittää.

Hakijamäärä

Kevään 2020 hakijamäärä ensimmäisen syklin koulutuksiin oli 152 154 hakijaa, mikä on 5 % (7246 hakijaa) enemmän kuin keväällä 2019. Kuvasta 1 ja taulukosta 1 nähdään, että hakijamäärät ovat nousseet erityisesti yli 25 vuotiaissa. Oletettavasti hakijamäärän kasvu johtuu ainakin osin COVID-19 pandemian aiheuttamasta epävarmuudesta, mutta myös valintaperusteiden muuttumisella voi olla vaikutusta asiaan.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
19v ja nuoremmat	26 117	24 568	23 482	24 192	24 017	24 163
20	21 697	20 633	20 607	19 852	19 783	20 475
21	17 513	16 629	16 079	16 445	15 958	16 594
22	12 555	12 000	11 539	11 426	11 613	11 833
23	9 712	9 175	8 851	8 676	8 573	9 083
24	7 880	7 606	7 272	7 329	6 889	7 394
25–29	24 492	23 238	23 669	24 499	24 407	25 993
30–34	12 953	12 109	12 604	13 668	13 542	14 932
35–39	7 593	7 368	7 940	8 652	8 951	9 707
40–	9 979	9 846	10 090	10 933	11 254	12 128
Yhteensä	152 084	144 394	142 922	146 648	146 237	153 76

Paikan vastaanottaneiden määrät ikäryhmittäin

Aloituspaikkojen lisäämisestä johtuen paikan vastaanottaneita on noin 15 % (6952) enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkamäärän nostaminen on erityisesti ammattikorkeakouluissa seurausta sopimuskauden 2021-2024 tutkintotavoitteiden nostamisesta ja lisäksi kesäkuussa erikseen sovituista lisäaloituspaikoista.

Ammattikorkeakouluissa kasvu oli 4806 paikkaa ja yliopistoissa 2146 paikkaa suhteessa vuoteen 2019. Kuvista ja taulukosta 2-4 nähdään, että kaikille ikäryhmille on vuonna 2020 kohdentunut aiempaa vuotta enemmän paikkoja. Lisäys kuitenkin painottuu nuorempiin ikäryhmiin.

Erityisesti yliopistoissa suuri osa lisääntyneestä paikkamäärästä näyttää kohdentuneen 20-vuotiaille ja nuoremmille hakijoille. Vanhemmissa ikäryhmissä muutokset ovat pieniä ja 22 vuotiaille ja 35-39 vuotiaille on kohdentunut jopa hieman viime vuotta vähemmän paikkoja.

Kun tarkastellaan vuosia 2015-2020, nähdään että erityisesti alle 20 vuotiaiden määrä paikan vastaanottaneissa oli tarkastelujakson alkuvuosina lähellä vuoden 2020 tilannetta: määrä on laskenut ja taas noussut. Tilannetta selittää erityisesti ammattikorkeakouluissa tapahtunut muutos. 19-vuotiaita ja nuorempia paikan vastaanottaneita oli 2015 enemmän kuin vuonna 2020.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
19 ja nuoremmat	9 408	8 398	7 851	8 028	8 199	10 012
20	7 862	7 414	7 111	7 003	7 290	8 512
21	6 142	6 113	5 919	6 052	6 010	6 812
22	3 982	4 083	3 859	3 908	4 126	4 548
23	2 729	2 833	2 769	2 632	2 609	3 148
24	2 012	2 178	2 030	2 009	2 029	2 273
25–29	6 075	6 199	6 329	6 457	6 601	7 416
30–34	3 088	3 079	3 187	3 485	3 511	4 160
35–39	1 860	1 906	1 954	2 176	2 303	2 553
40-	2 511	2 487	2 468	2 636	2 903	3 099
Yhteensä	45 669	44 690	43 477	44 386	45 581	52 533

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
19 ja nuoremmat	4 742	4 047	3 476	3 442	3 537	4 419
20	4 108	3 713	3 459	3 292	3 528	4 192
21	3 414	3 532	3 263	3 292	3 213	3 938
22	2 414	2 519	2 359	2 318	2 398	2 875
23	1 722	1 810	1 804	1 709	1 672	2 050
24	1 285	1 501	1 360	1 354	1 359	1 562
25–29	4 165	4 371	4 561	4 595	4 703	5 312
30–34	2 324	2 363	2 488	2 684	2 684	3 217
35–39	1 357	1 443	1 562	1 727	1 801	2 056
40-	1 856	1 921	1 891	1 995	2 230	2 310
Yhteensä	27 387	27 220	26 223	26 408	27 125	31 931

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
19 ja nuoremmat	4 667	4 351	4 375	4 586	4 662	5 593
20	3 754	3 701	3 652	3 711	3 762	4 320
21	2 728	2 581	2 656	2 760	2 797	2 874
22	1 568	1 564	1 500	1 590	1 728	1 673
23	1 008	1 023	965	923	937	1 098
24	727	677	670	655	670	711
25–29	1 910	1 828	1 768	1 862	1 898	2 104
30–34	764	716	699	801	827	943
35–39	503	463	392	449	502	497
40-	655	566	577	641	673	789
Yhteensä	18 284	17 470	17 254	17 978	18 456	20 602

Hyväksymisaste ja paikan vastaanottaneiden osuus hakijoista ikäryhmittäin

Usein käytetty mittari hyväksymisaste kertoo, miten suurelle osalle hakijoista tarjottiin paikkaa. Hyväksymisasteeseen vaikuttaa kuitenkin opiskelijavalinnassa se, miten suuri osuus jättää paikan vastaanottamatta (alempana selitys miksi). Paikan vastaanottamatta jättäminen on valintatapojen muutoksen yhteydessä kasvanut, ja tästä syystä alla tarkastellaan hyväksymisasteen lisäksi osuutta hakijoista, joka saa, ja lisäksi ottaa vastaan opiskelupaikan. Ensimmäinen mittari kertoo, miten suurelle osuudelle hakijoista paikkaa tarjotaan ja jälkimmäinen kertoo, miten suurelle osalle tarjotaan niin mieluista paikkaa, että se myös otetaan vastaan.

Tarkasteltaessa hyväksymisastetta ikäryhmittäin (Kuva ja Taulukko 5), nähdään että nuorempien ikäryhmien hyväksymisaste on kasvanut enemmän kuin vanhempien ikäryhmien. Eniten kasvoi 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien hyväksymisaste, kymmenellä prosenttiyksiköllä 39 prosenttiyksiköstä 49 prosenttiyksikköön. Todistusvalinnan lisääntyminen lienee edistänyt paikkojen kohdentumista nuorille hakijoille. Lisäpaikkojen johdosta hyväksymisaste on kuitenkin kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Ilman lisäpaikkoja vanhempien ikäryhmien hyväksymisaste olisi mahdollisesti laskenut.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
–19	39 %	37 %	37 %	37 %	39 %	49 %
20	39 %	39 %	37 %	38 %	40 %	48 %
21	37 %	39 %	39 %	40 %	40 %	46 %
22	34 %	36 %	35 %	36 %	38 %	43 %
23	30 %	33 %	33 %	32 %	33 %	39 %
24	27 %	30 %	29 %	29 %	31 %	34 %
25–29	27 %	28 %	28 %	28 %	29 %	32 %
30–34	26 %	27 %	27 %	27 %	28 %	31 %
35–39	26 %	27 %	26 %	27 %	27 %	29 %
40–	27 %	26 %	26 %	26 %	27 %	28 %

Hyväksymisasteita nostaa jossain määrin myös se, että tarjotun paikan vastaanottamattajättäminen on lisääntynyt. Tämä ehkä hiukan epäintuitiivinen ilmiö johtuu paikkojen täyttämismekanismista, eli siitä, että jos joku ei ota paikkaa vastaan, tarjotaan sitä useimmiten jonossa seuraavalle. Valittujen määrä kasvaa tilanteessa yhdellä, mutta hakijamäärä pysyy samana – ja hyväksymisaste siis nousee jossain ikäryhmässä. Tarjotun paikan vastaanottamatta jättäminen selvästikin lisääntynyt ja on herättänyt keskustelua twitterissä pariinkin otteeseen. Ilmiötä tarkastellaan tarkemmin kirjoituksessa myöhemmin syksyllä.

Jo tässä on kuitenkin syytä tarkastella hyväksymisasteen lisäksi toista tunnuslukua, paikan vastaanottaneiden osuutta ikäryhmän hakeneista. Kuten kuvasta ja taulukosta 6 nähdään, nousu on suurinta nuorissa hakijoissa, mutta ero muihin ikäryhmiin on hiukan pienempi kuin hyväksymisasteen osalta.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
–19	36 %	34 %	33 %	33 %	34 %	41 %
20	36 %	36 %	35 %	35 %	37 %	42 %
21	35 %	37 %	37 %	37 %	38 %	41 %
22	32 %	34 %	33 %	34 %	36 %	38 %
23	28 %	31 %	31 %	30 %	30 %	35 %
24	26 %	29 %	28 %	27 %	29 %	31 %
25–29	25 %	27 %	27 %	26 %	27 %	29 %
30–34	24 %	25 %	25 %	25 %	26 %	28 %
35–39	24 %	26 %	25 %	25 %	26 %	26 %
40–	14 %	14 %	13 %	13 %	14 %	13 %

Sukupuoli

Miesten ja naisten osuuksissa paikan vastaanottaneissa ei tapahtunut vuosien 2019-2020 välillä suuria muutoksia kummallakaan korkeakoulusektorilla. Eri koulutusaloilla on kuitenkin voinut tapahtua muutoksia, jotka eivät kokonaisuuden tasolla näy. Ammattikorkeakouluissa miesten osuus paikan vastaanottaneista kasvoi hieman. Yliopistoissa ei tapahtunut juuri muutosta.

Tiedot osuuksista ovat alla kuvassa ja taulukossa 10. Näissä on rajauduttu Suomen kansalaisiin, koska sukupuolitieto puuttuu osalta ulkomaalaisista hakijoista.

Sukupuolijakaumaan vaikuttanee osaltaan paikkojen lisääminen miesvaltaisille aloille.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Ammattikorkeakoulukoulutus, nainen	51,6 %	49,7 %	50,9 %	52,8 %	53,2 %	52,0 %
Ammattikorkeakoulukoulutus, mies	48,4 %	50,3 %	49,1 %	47,3 %	46,8 %	48,0 %
Yliopistokoulutus, nainen	55,3 %	56,2 %	56,8 %	59,1 %	59,2 %	58,8 %
Yliopistokoulutus, mies	44,7 %	43,8 %	43,2 %	40,9 %	40,8 %	41,2 %

Ensimmäistä paikkaa hakevat

Ensimmäistä paikkaa hakevien asemaa valinnoissa on pyritty parantamaan kiintiöillä 2016 alkaen. Alla aidosti ensikertalaisella hakijalla tarkoitetaan hakijaa, joka ei aiemmin ole suorittanut Suomessa korkeakoulututkintoa tai vastaanottanut opiskelupaikkaa. ensikertalaisena kohdeltavia ovat lain mukaan ensikertalaisina kohdeltavat hakijat eli hakijat, joilla voi olla ennen syksyä 2014 vastaan otettu opiskelupaikka, mutta ei suoritettua korkeakoulututkintoa. Lain mukaan korkeakoulujen tulee varata osa yhteishaun paikoista ensikertalaisille, eli nimenomaan ensikertalaisena kohdeltaville hakijoille.

Esimerkiksi kesällä opiskelijavalinnoista Helsingin Sanomissa kirjoittanut Oskari Onninen, oli kevään valinnoissa ensikertalaisena kohdeltava, mutta ei aito ensikertalainen.

Kuvaan ja taulukkoon 7 alla on koottu osuudet korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen hakijoista ja paikan vastaanottaneista ensikertalaisuusaseman mukaan. Näistä nähdään, että ensikertalaisena kohdeltavien hakijoiden osuus hakijoiden kokonaismäärästä laskee jatkuvasti. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että etäännytään vuodesta 2014, jonka jälkeen vastaanotetut paikat vaikuttavat hakijan asemaan ensikertalaisena hakijana. Käytännössä esimerkiksi syksyllä 2015 hakijoissa oli 20-vuotiaita, jotka olivat ottaneet paikan vastaan edellisen vuoden valinnoissa, mutta joita kohdeltiin kuitenkin lain mukaan ensikertalaisina. Vuonna 2020 juuri kenelläkään alle 25-vuotiaalla ei ole ennen syksyä 2014 vastaanotettua opiskelupaikkaa, koska nämä olivat tuolloin pääosin vielä toisen asteen opiskelijoita tai vielä perusopetuksessa.

Paikkojen varaaminen tarkoittaa sitä, että vähintään tietty osuus paikoista varataan ensikertalaisille. Etenkin kiintiöiden käytön alkuvuosina on useimmiten ollut niin, että näennäisesti korkeista kiintiöistä huolimatta valinnan lopputulos on sama kuin se olisi ollut ilman kiintiötä: ensikertalaisia valitaan kiintiötä enemmän.

Ensikertalaisena kohdeltavien osuudet hakijoissa antavat osviittaa siitä, minkä kokoisia kiintiöiden olisi keskimäärin oltava, että ne parantaisivat ensikertalaisten asemaa valinnoissa. Osuudet vaihtelevat aloittain, mutta voidaan arvioida, että vasta aivan viime vuosina noin 80 %:n kiintiöillä on alkanut olla vaikutusta valintojen lopputulokseen ”mekaanisesti” (eli ensikertalaisia olisi noussut huonommilla pisteillä valinnassa ohi ei-ensikertalaisten). Esimerkiksi vuosina 2015-2017 kiintiöiden olisi pitänyt olla huomattavan suuria, jotta niillä olisi ollut vaikutusta valinnan lopputulokseen.

Politiikkatavoitteen kannalta ensikertalaisena kohdeltavia relevantimpi tunnusluku on aitojen ensikertalaisten osuus valituista ja paikan vastaanottaneista, vaikka kiintiöt eivät tähän aivan suoraan vaikutakaan. Tämä osuus on kasvanut maltillisesti 71,2 prosentista (2015) 77,1 prosenttiin (2019), mutta tipahti hieman 2020, mahdollisesti koronavuoden ei-ensikertalaisten lisähakijoiden painamana: punainen viiva kuvassa 7 näyttää, että erityisesti ei-ensikertalaisten hakijoiden osuus ja myös määrä kasvoi 2020 suhteessa edelliseen vuoteen.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Ensikertaisena kohdeltavien osuus hakijoista	84,7 %	83,2 %	82,1 %	80,4 %	79,5 %	77,4 %
Aidosti ensikertaisten osuus hakijoista	71,6 %	73,5 %	74,8 %	74,8 %	74,9 %	73,5 %
Ensikertaisena kohdeltavien osuus paikan vastaanottaneista	85,5 %	84,7 %	83,7 %	82,7 %	82,3 %	80,6 %
Aidosti ensikertaisten osuus paikan vastaanottaneista	71,2 %	74,4 %	75,6 %	76,3 %	77,1 %	76,3 %

Kuvassa ja taulukossa 8 on aitojen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hyväksymisasteet ja näiden erotus. Näistä nähdään, että 2020 aloituspaikkojen määrän kasvu nostaa sekä ei-ensikertalaisten että ensikertalaisten hyväksymisastetta, mutta ensikertalaisten hyväksymisaste erottautuu yhä enemmän ei-ensikertalaisten hyväksymisasteesta. Tämä johtunee siitä, että yhä useammin kiintiöt vaikuttavat hakukohteissa valintojen lopputulokseen.

Yhteenvetona voidaankin sanoa, että kiintiöt ovat vuodesta 2014 etäännyttäessä mitä ilmeisemmin alkaneet hitaasti parantaa ensikertalaisten asemaa valinnoissa. Toisaalta ei-ensikertalaisilla on yhä mahdollisuuksia saada uusi opiskelupaikka. Valintojen uudistamisesta 2020 ei kuitenkaan seurannut suurempaa hyppäystä asiassa.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Aidosti ensikertalaisten hyväksymisaste	32,0 %	32,8 %	31,9 %	32,4 %	33,7 %	39,0 %
Aidosti ei-ensikertalaisten hyväksymisaste	32,5 %	31,0 %	30,4 %	29,5 %	29,5 %	32,9 %
Hyväksymisasteiden erotus (aidot ensikertalaiset – aidot ei-ensikertalaiset)	-0,5 %	1,8 %	1,5 %	2,9 %	4,2 %	6,2 %

Vuoden 2020 valintauudistus ei siis tuonut merkittävää yhtäkkisä muutosta ensikertalaisten hyväksymisasteella mitattuun menestykseen valinnoissa, ainakaan yhdessä kaiken muun samaan aikaan tapahtuneen kanssa. Mitä ilmeisemmin ensikertalaisten aseman vahvistaminen edelleen edellyttäisi nykyistä suurempia ensikertalaiskiintiöitä. Nollasummapelin ollessa kyseessä häviäjiä olisivat tällöin ei-ensikertalaiset hakijat.

Kuvassa 9 ja taulukossa 9 on vielä paikan vastaanottaneiden lukumäärät ensikertalaisuusaseman mukaan. Näistä nähdään, että vuoden 2020 lisäpaikoista hyötyivät määrällisestikin sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset. Vaikeampi on arvioida olisiko tilanne ollut erilainen ilman COVID-19 pandemiasta johtuneita ei-ensikertalaisia ”lisähakijoita”.

	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Paikan vastaanottaneet, AMK, aidosti ensikertaiset	20 625	20 796	20 103	20 274	21 105	24 594
Paikan vastaanottaneet, AMK, aidosti ei-ensikertalaiset	6 762	6 423	6 120	6 135	6 021	7 338
Paikan vastaanottaneet, YO, aidosti ensikertaiset	11 886	12 453	12 753	13 581	14 037	15 465
Paikan vastaanottaneet, YO, aidosti ei-ensikertalaiset	6 399	5 016	4 500	4 398	4 419	5 136