Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on väistämättä rajoittunut näkökulma korkeakoulutukseen siirtymiseen, mutta joitain mielenkiintoisia havaintoja voidaan näinkin tehdä.

Syvällisemmin opiskelijavalintojen uudistuksen vaikutuksia selvitetään käynnissä olevassa tutkimushankkeessa.

Eri valintatavoilla (mm. todistusvalinta, valintakoe) täytettyjen paikkojen osuuksien kehitystä, valinnassa menestyneiden pohjakoulusta ja tarjottujen paikkojen vastaanottoa tarkastellaan vielä myöhemmissä tilastoneuvoksen kirjoituksissa tänä syksynä.

Päähuomioita kirjoituksessa

  • Kevään 2020 hakijamäärä oli ennätyksellisen korkea. Erityisesti vanhempien ja ei-ensikertalaisten hakijoiden määrä ja osuus kasvoivat.
  • Lisäpaikoista johtuen paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi 15 prosentilla (noin 7000 paikalla) suhteessa vuoteen 2019
  • Aloituspaikat näyttävät kohdentuneen edeltävää vuotta painottuneemmin nuorille hakijoille siitäkin huolimatta, että hakijoissa oli viime vuotta enemmän vanhempia hakijoita.
    • Hyväksymisaste kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Eniten kasvoi 19 vuotiaiden ja sitä nuorempien hakijoiden hyväksymisaste 39 prosentista 49 prosenttiin.
    • Erityisesti yliopistoissa 20-vuotiaiden ja nuorempien osuus kasvoi vanhempien ikäryhmien kustannuksella.
    • Lisäpaikoista johtuen vanhemmillekaan hakijoille ei ole kohdentunut aiempaa vähempää paikkoja
  • Ensimmäistä paikkaa hakevien menestys valinnassa jatkoi hidasta paranemistaan suhteessa ei-ensikertalaisiin, mitä ilmeisemmin ensikertalaiskiintiöistä johtuen. Lisäpaikoista hyötyivät kuitenkin myös ei-ensikertalaiset hakijat.
  • Miesten ja naisten osuuksissa paikan vastaanottaneissa ei tapahtunut 2019-2020 välillä suuria muutoksia kummallakaan korkeakoulusektorilla.

Tarkastelun kohteena on toisen asteen koulutuksen suorittaneille tarkoitettu ”ensimmäisen syklin” korkeakoulutus, eli yliopistoissa kandivaiheesta alkavan ja ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valinnat. Kaikissa luvuissa ja taulukoissa on rajauduttu näihin. Maisterivaiheen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valinnat on siis rajattu pois.

Poikkeuksellinen kevät

Kevään 2020 valinnat olivat poikkeukselliset

  • Todistusvalinta otettiin laajasti käyttöön ja yhteispistevalinta jäi pääosin historiaan.
  • Hakijamäärä nousi ennätyksellisen korkeaksi.
  • Aloituspaikkoja lisättiin. Paikkoja olit alun pitäen tarjolla viime vuotta enemmän, ja lisäksi paikkoja lisättiin vielä kesäkuussa COVID-19 pandemian takia.
  • Korkeakoulut muuttivat valintaperusteita kesken valintojen, koska valintakokeita ei pystytty järjestämään suunnitellulla tavalla pandemian takia.

Useista samanaikaisista muutoksista johtuen ei ole yksinkertaista sanoa, mikä kunkin muutoksen vaikutus on. Joitain arvioita on kuitenkin mahdollista esittää.

Hakijamäärä

Kevään 2020 hakijamäärä ensimmäisen syklin koulutuksiin oli 152 154 hakijaa, mikä on 5 % (7246 hakijaa) enemmän kuin keväällä 2019. Kuvasta 1 ja taulukosta 1 nähdään, että hakijamäärät ovat nousseet erityisesti yli 25 vuotiaissa. Oletettavasti hakijamäärän kasvu johtuu ainakin osin COVID-19 pandemian aiheuttamasta epävarmuudesta, mutta myös valintaperusteiden muuttumisella voi olla vaikutusta asiaan.

Kuva 1: Hakijamäärät ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Kuvan tiedot myös taulukossa 1 alla.
201520162017201820192020
19v ja nuoremmat26 11724 56823 48224 19224 01724 163
2021 69720 63320 60719 85219 78320 475
2117 51316 62916 07916 44515 95816 594
2212 55512 00011 53911 42611 61311 833
239 7129 1758 8518 6768 5739 083
247 8807 6067 2727 3296 8897 394
25–2924 49223 23823 66924 49924 40725 993
30–3412 95312 10912 60413 66813 54214 932
35–397 5937 3687 9408 6528 9519 707
40–9 9799 84610 09010 93311 25412 128
Yhteensä152 084144 394142 922146 648146 237153 76
Taulukko 1: Hakijamäärät ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020 (ammattikorkeakoulut ja yliopistot)

Paikan vastaanottaneiden määrät ikäryhmittäin

Aloituspaikkojen lisäämisestä johtuen paikan vastaanottaneita on noin 15 % (6952) enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkamäärän nostaminen on erityisesti ammattikorkeakouluissa seurausta sopimuskauden 2021-2024 tutkintotavoitteiden nostamisesta ja lisäksi kesäkuussa erikseen sovituista lisäaloituspaikoista.

Ammattikorkeakouluissa kasvu oli 4806 paikkaa ja yliopistoissa 2146 paikkaa suhteessa vuoteen 2019. Kuvista ja taulukosta 2-4 nähdään, että kaikille ikäryhmille on vuonna 2020 kohdentunut aiempaa vuotta enemmän paikkoja. Lisäys kuitenkin painottuu nuorempiin ikäryhmiin.

Erityisesti yliopistoissa suuri osa lisääntyneestä paikkamäärästä näyttää kohdentuneen 20-vuotiaille ja nuoremmille hakijoille. Vanhemmissa ikäryhmissä muutokset ovat pieniä ja 22 vuotiaille ja 35-39 vuotiaille on kohdentunut jopa hieman viime vuotta vähemmän paikkoja.

Kun tarkastellaan vuosia 2015-2020, nähdään että erityisesti alle 20 vuotiaiden määrä paikan vastaanottaneissa oli tarkastelujakson alkuvuosina lähellä vuoden 2020 tilannetta: määrä on laskenut ja taas noussut. Tilannetta selittää erityisesti ammattikorkeakouluissa tapahtunut muutos. 19-vuotiaita ja nuorempia paikan vastaanottaneita oli 2015 enemmän kuin vuonna 2020.

Kuva 2: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Kuvan tiedot myös taulukossa 2 alla.
 201520162017201820192020
19 ja nuoremmat9 4088 3987 8518 0288 19910 012
207 8627 4147 1117 0037 2908 512
216 1426 1135 9196 0526 0106 812
223 9824 0833 8593 9084 1264 548
232 7292 8332 7692 6322 6093 148
242 0122 1782 0302 0092 0292 273
25–296 0756 1996 3296 4576 6017 416
30–343 0883 0793 1873 4853 5114 160
35–391 8601 9061 9542 1762 3032 553
40-2 5112 4872 4682 6362 9033 099
Yhteensä45 66944 69043 47744 38645 58152 533
Taulukko 2: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, yliopistot ja ammattikorkeakoulut
Kuva 3: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, ammattikorkeakoulut. Kuvan tiedot myös taulukossa 3 alla.
201520162017201820192020
19 ja nuoremmat4 7424 0473 4763 4423 5374 419
204 1083 7133 4593 2923 5284 192
213 4143 5323 2633 2923 2133 938
222 4142 5192 3592 3182 3982 875
231 7221 8101 8041 7091 6722 050
241 2851 5011 3601 3541 3591 562
25–294 1654 3714 5614 5954 7035 312
30–342 3242 3632 4882 6842 6843 217
35–391 3571 4431 5621 7271 8012 056
40-1 8561 9211 8911 9952 2302 310
Yhteensä27 38727 22026 22326 40827 12531 931
Taulukko 3: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, ammattikorkeakoulut
Kuva 4: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, yliopistot. Kuvan tiedot myös taulukossa 4 alla
 201520162017201820192020
19 ja nuoremmat4 6674 3514 3754 5864 6625 593
203 7543 7013 6523 7113 7624 320
212 7282 5812 6562 7602 7972 874
221 5681 5641 5001 5901 7281 673
231 0081 0239659239371 098
24727677670655670711
25–291 9101 8281 7681 8621 8982 104
30–34764716699801827943
35–39503463392449502497
40-655566577641673789
Yhteensä18 28417 47017 25417 97818 45620 602
Taulukko 4: Paikan vastaanottaneet ikäryhmittäin syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020, yliopistot

Hyväksymisaste ja paikan vastaanottaneiden osuus hakijoista ikäryhmittäin

Usein käytetty mittari hyväksymisaste kertoo, miten suurelle osalle hakijoista tarjottiin paikkaa. Hyväksymisasteeseen vaikuttaa kuitenkin opiskelijavalinnassa se, miten suuri osuus jättää paikan vastaanottamatta (alempana selitys miksi). Paikan vastaanottamatta jättäminen on valintatapojen muutoksen yhteydessä kasvanut, ja tästä syystä alla tarkastellaan hyväksymisasteen lisäksi osuutta hakijoista, joka saa, ja lisäksi ottaa vastaan opiskelupaikan. Ensimmäinen mittari kertoo, miten suurelle osuudelle hakijoista paikkaa tarjotaan ja jälkimmäinen kertoo, miten suurelle osalle tarjotaan niin mieluista paikkaa, että se myös otetaan vastaan.

Tarkasteltaessa hyväksymisastetta ikäryhmittäin (Kuva ja Taulukko 5), nähdään että nuorempien ikäryhmien hyväksymisaste on kasvanut enemmän kuin vanhempien ikäryhmien. Eniten kasvoi 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien hyväksymisaste, kymmenellä prosenttiyksiköllä 39 prosenttiyksiköstä 49 prosenttiyksikköön. Todistusvalinnan lisääntyminen lienee edistänyt paikkojen kohdentumista nuorille hakijoille. Lisäpaikkojen johdosta hyväksymisaste on kuitenkin kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Ilman lisäpaikkoja vanhempien ikäryhmien hyväksymisaste olisi mahdollisesti laskenut.

Kuva 5: Hyväksymisaste (valitut/hakijat) ikäryhmittäin 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Kuvan tiedot myös Taulukossa 5.
201520162017201820192020
–1939 %37 %37 %37 %39 %49 %
2039 %39 %37 %38 %40 %48 %
2137 %39 %39 %40 %40 %46 %
2234 %36 %35 %36 %38 %43 %
2330 %33 %33 %32 %33 %39 %
2427 %30 %29 %29 %31 %34 %
25–2927 %28 %28 %28 %29 %32 %
30–3426 %27 %27 %27 %28 %31 %
35–3926 %27 %26 %27 %27 %29 %
40–27 %26 %26 %26 %27 %28 %
Taulukko 5: Hyväksymisaste (valitut/hakijat) ikäryhmittäin 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut)

Hyväksymisasteita nostaa jossain määrin myös se, että tarjotun paikan vastaanottamattajättäminen on lisääntynyt. Tämä ehkä hiukan epäintuitiivinen ilmiö johtuu paikkojen täyttämismekanismista, eli siitä, että jos joku ei ota paikkaa vastaan, tarjotaan sitä useimmiten jonossa seuraavalle. Valittujen määrä kasvaa tilanteessa yhdellä, mutta hakijamäärä pysyy samana – ja hyväksymisaste siis nousee jossain ikäryhmässä. Tarjotun paikan vastaanottamatta jättäminen selvästikin lisääntynyt ja on herättänyt keskustelua twitterissä pariinkin otteeseen. Ilmiötä tarkastellaan tarkemmin kirjoituksessa myöhemmin syksyllä.

Jo tässä on kuitenkin syytä tarkastella hyväksymisasteen lisäksi toista tunnuslukua, paikan vastaanottaneiden osuutta ikäryhmän hakeneista. Kuten kuvasta ja taulukosta 6 nähdään, nousu on suurinta nuorissa hakijoissa, mutta ero muihin ikäryhmiin on hiukan pienempi kuin hyväksymisasteen osalta.

Kuva 6: Paikan vastaanottaneiden osuus hakijoista ikäryhmittäin 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Kuvan tiedot myös taulukossa 6.
201520162017201820192020
–1936 %34 %33 %33 %34 %41 %
2036 %36 %35 %35 %37 %42 %
2135 %37 %37 %37 %38 %41 %
2232 %34 %33 %34 %36 %38 %
2328 %31 %31 %30 %30 %35 %
2426 %29 %28 %27 %29 %31 %
25–2925 %27 %27 %26 %27 %29 %
30–3424 %25 %25 %25 %26 %28 %
35–3924 %26 %25 %25 %26 %26 %
40–14 %14 %13 %13 %14 %13 %
Taulukko 6: Paikan vastaanottaneiden osuus ikäryhmän hakijoista 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut)

Sukupuoli

Miesten ja naisten osuuksissa paikan vastaanottaneissa ei tapahtunut vuosien 2019-2020 välillä suuria muutoksia kummallakaan korkeakoulusektorilla. Eri koulutusaloilla on kuitenkin voinut tapahtua muutoksia, jotka eivät kokonaisuuden tasolla näy. Ammattikorkeakouluissa miesten osuus paikan vastaanottaneista kasvoi hieman. Yliopistoissa ei tapahtunut juuri muutosta.

Tiedot osuuksista ovat alla kuvassa ja taulukossa 10. Näissä on rajauduttu Suomen kansalaisiin, koska sukupuolitieto puuttuu osalta ulkomaalaisista hakijoista.

Sukupuolijakaumaan vaikuttanee osaltaan paikkojen lisääminen miesvaltaisille aloille.

Kuva 10: Miesten ja naisten osuudet paikan vastaanottaneissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa, Suomen kansalaiset. Kuvion tiedot myös taulukossa 9.
 201520162017201820192020
Ammattikorkeakoulukoulutus, nainen51,6 %49,7 %50,9 %52,8 %53,2 %52,0 %
Ammattikorkeakoulukoulutus, mies48,4 %50,3 %49,1 %47,3 %46,8 %48,0 %
Yliopistokoulutus, nainen55,3 %56,2 %56,8 %59,1 %59,2 %58,8 %
Yliopistokoulutus, mies44,7 %43,8 %43,2 %40,9 %40,8 %41,2 %
Taulukko 10: Miesten ja naisten osuudet paikanv vastaanottaneissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa, Suomen kansalaiset

Ensimmäistä paikkaa hakevat

Ensimmäistä paikkaa hakevien asemaa valinnoissa on pyritty parantamaan kiintiöillä 2016 alkaen. Alla aidosti ensikertalaisella hakijalla tarkoitetaan hakijaa, joka ei aiemmin ole suorittanut Suomessa korkeakoulututkintoa tai vastaanottanut opiskelupaikkaa. ensikertalaisena kohdeltavia ovat lain mukaan ensikertalaisina kohdeltavat hakijat eli hakijat, joilla voi olla ennen syksyä 2014 vastaan otettu opiskelupaikka, mutta ei suoritettua korkeakoulututkintoa. Lain mukaan korkeakoulujen tulee varata osa yhteishaun paikoista ensikertalaisille, eli nimenomaan ensikertalaisena kohdeltaville hakijoille.

Esimerkiksi kesällä opiskelijavalinnoista Helsingin Sanomissa kirjoittanut Oskari Onninen, oli kevään valinnoissa ensikertalaisena kohdeltava, mutta ei aito ensikertalainen.

Kuvaan ja taulukkoon 7 alla on koottu osuudet korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen hakijoista ja paikan vastaanottaneista ensikertalaisuusaseman mukaan. Näistä nähdään, että ensikertalaisena kohdeltavien hakijoiden osuus hakijoiden kokonaismäärästä laskee jatkuvasti. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että etäännytään vuodesta 2014, jonka jälkeen vastaanotetut paikat vaikuttavat hakijan asemaan ensikertalaisena hakijana. Käytännössä esimerkiksi syksyllä 2015 hakijoissa oli 20-vuotiaita, jotka olivat ottaneet paikan vastaan edellisen vuoden valinnoissa, mutta joita kohdeltiin kuitenkin lain mukaan ensikertalaisina. Vuonna 2020 juuri kenelläkään alle 25-vuotiaalla ei ole ennen syksyä 2014 vastaanotettua opiskelupaikkaa, koska nämä olivat tuolloin pääosin vielä toisen asteen opiskelijoita tai vielä perusopetuksessa.

Paikkojen varaaminen tarkoittaa sitä, että vähintään tietty osuus paikoista varataan ensikertalaisille. Etenkin kiintiöiden käytön alkuvuosina on useimmiten ollut niin, että näennäisesti korkeista kiintiöistä huolimatta valinnan lopputulos on sama kuin se olisi ollut ilman kiintiötä: ensikertalaisia valitaan kiintiötä enemmän.

Ensikertalaisena kohdeltavien osuudet hakijoissa antavat osviittaa siitä, minkä kokoisia kiintiöiden olisi keskimäärin oltava, että ne parantaisivat ensikertalaisten asemaa valinnoissa. Osuudet vaihtelevat aloittain, mutta voidaan arvioida, että vasta aivan viime vuosina noin 80 %:n kiintiöillä on alkanut olla vaikutusta valintojen lopputulokseen ”mekaanisesti” (eli ensikertalaisia olisi noussut huonommilla pisteillä valinnassa ohi ei-ensikertalaisten). Esimerkiksi vuosina 2015-2017 kiintiöiden olisi pitänyt olla huomattavan suuria, jotta niillä olisi ollut vaikutusta valinnan lopputulokseen.

Politiikkatavoitteen kannalta ensikertalaisena kohdeltavia relevantimpi tunnusluku on aitojen ensikertalaisten osuus valituista ja paikan vastaanottaneista, vaikka kiintiöt eivät tähän aivan suoraan vaikutakaan. Tämä osuus on kasvanut maltillisesti 71,2 prosentista (2015) 77,1 prosenttiin (2019), mutta tipahti hieman 2020, mahdollisesti koronavuoden ei-ensikertalaisten lisähakijoiden painamana: punainen viiva kuvassa 7 näyttää, että erityisesti ei-ensikertalaisten hakijoiden osuus ja myös määrä kasvoi 2020 suhteessa edelliseen vuoteen.

Kuva 7: Ensikertalaisen kohdeltavien ja aidosti ensikertalaisten osuudet paikan vastaanottaneissa 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa. Kuvan tiedot löytyvät myös taulukosta 6.
201520162017201820192020
Ensikertaisena kohdeltavien osuus hakijoista84,7 %83,2 %82,1 %80,4 %79,5 %77,4 %
Aidosti ensikertaisten osuus hakijoista71,6 %73,5 %74,8 %74,8 %74,9 %73,5 %
Ensikertaisena kohdeltavien osuus paikan vastaanottaneista85,5 %84,7 %83,7 %82,7 %82,3 %80,6 %
Aidosti ensikertaisten osuus paikan vastaanottaneista71,2 %74,4 %75,6 %76,3 %77,1 %76,3 %
Taulukko 7: Ensikertalaisen kohdeltavien ja aidosti ensikertalaisten osuudet paikan vastaanottaneissa 2015-2020 syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa

Kuvassa ja taulukossa 8 on aitojen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hyväksymisasteet ja näiden erotus. Näistä nähdään, että 2020 aloituspaikkojen määrän kasvu nostaa sekä ei-ensikertalaisten että ensikertalaisten hyväksymisastetta, mutta ensikertalaisten hyväksymisaste erottautuu yhä enemmän ei-ensikertalaisten hyväksymisasteesta. Tämä johtunee siitä, että yhä useammin kiintiöt vaikuttavat hakukohteissa valintojen lopputulokseen.

Yhteenvetona voidaankin sanoa, että kiintiöt ovat vuodesta 2014 etäännyttäessä mitä ilmeisemmin alkaneet hitaasti parantaa ensikertalaisten asemaa valinnoissa. Toisaalta ei-ensikertalaisilla on yhä mahdollisuuksia saada uusi opiskelupaikka. Valintojen uudistamisesta 2020 ei kuitenkaan seurannut suurempaa hyppäystä asiassa.

Kuva 8: Aidosti ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hyväksymisasteet ja näiden erotus syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020. Kuvan tiedot myös taulukossa 6
201520162017201820192020
Aidosti ensikertalaisten hyväksymisaste32,0 %32,8 %31,9 %32,4 %33,7 %39,0 %
Aidosti ei-ensikertalaisten hyväksymisaste32,5 %31,0 %30,4 %29,5 %29,5 %32,9 %
Hyväksymisasteiden erotus (aidot ensikertalaiset – aidot ei-ensikertalaiset)-0,5 %1,8 %1,5 %2,9 %4,2 %6,2 %
Taulukko 8: Aidosti ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hyväksymisasteet ja näiden erotus syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa 2015-2020.

Vuoden 2020 valintauudistus ei siis tuonut merkittävää yhtäkkisä muutosta ensikertalaisten hyväksymisasteella mitattuun menestykseen valinnoissa, ainakaan yhdessä kaiken muun samaan aikaan tapahtuneen kanssa. Mitä ilmeisemmin ensikertalaisten aseman vahvistaminen edelleen edellyttäisi nykyistä suurempia ensikertalaiskiintiöitä. Nollasummapelin ollessa kyseessä häviäjiä olisivat tällöin ei-ensikertalaiset hakijat.

Kuvassa 9 ja taulukossa 9 on vielä paikan vastaanottaneiden lukumäärät ensikertalaisuusaseman mukaan. Näistä nähdään, että vuoden 2020 lisäpaikoista hyötyivät määrällisestikin sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset. Vaikeampi on arvioida olisiko tilanne ollut erilainen ilman COVID-19 pandemiasta johtuneita ei-ensikertalaisia ”lisähakijoita”.

Kuva 9: aidosti ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset paikan vastaanottaneet syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 20215-2020. Kuvan tiedot ovat myös taulukossa 8.
 201520162017201820192020
Paikan vastaanottaneet, AMK, aidosti ensikertaiset20 62520 79620 10320 27421 10524 594
Paikan vastaanottaneet, AMK, aidosti ei-ensikertalaiset6 7626 4236 1206 1356 0217 338
Paikan vastaanottaneet, YO, aidosti ensikertaiset11 88612 45312 75313 58114 03715 465
Paikan vastaanottaneet, YO, aidosti ei-ensikertalaiset6 3995 0164 5004 3984 4195 136
Taulukko 9: aidosti ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset paikan vastaanottaneet syksyllä alkavan koulutuksen valinnoissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2015-2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s