Vipusessa on julkaistu aineistokokonaisuus opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijatyytyväisyyskyselyssä. Tässä kirjoituksessa taustoitetaan visuaalia ja nostetaan esille siitä kiinnostavia havaintoja. Visuaalissa hyödynnetään joukko-oppia sekä sumeaa logiikkaa, jotka mittaavat kausaalisuhteen, eli syy-seuraussuhteen vahvuutta palautekyselyn väittämien ja opiskelijatyytyväisyyden välillä. Analyysissä tutkitaan opiskelijatyytyväisyyttä sekä kokonaisuutena että aihealueittain. Keskeisimpänä havaintona analyysissä nousi esiin, ettei yhdelläkään väittämistä johdetulla summamuuttujalla eli yhden kysymysryhmän väittämäkokonaisuudella, ole yksinään vahvaa suhdetta opiskelijatyytymättömyyteen. Analyysissä tunnistettiin kuitenkin useita yksittäisiä väittämiä kuten ”harjoittelu vahvisti osaamistani” ja ”opetus oli asiantuntevaa”, joilla on vahva kausaalisuhde sekä tyytyväisyyden, että tyytymättömyyden kanssa.
Tämä blogikirjoitus perustuu Vipusen 13-sivuiseen aineistokokonaisuuteen (AVOP-analyysi – opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät). Aineistokokonaisuuden avaamalla lukija voi löytää tätä kirjoitusta täydentävää tietoa kuten muun muassa analyysin laskukaavat (sivu 2, oikea yläkulma) sekä palautekyselyn kysymysryhmät ja kysymykset luetteloituina (sivu 3). Tässä blogikirjoituksessa kysymys-sanan sijasta puhutaan väittämästä, koska kyselyn kysymykset ovat muotoiltu väittämiksi.
Koska aineistokokonaisuus on laaja ja sen analyysimenetelmä perustuu monimutkaisiin matemaattisiin laskelmiin, tämän blogikirjoituksen tarkoitus on avata sekä selkeyttää aineistokokonaisuutta ja analyysimenetelmää niin, että lukijan on helppo ymmärtää analyysin tuloksia sekä halutessaan itse hyödyntää aineistokokonaisuutta. Tästä johtuen blogikirjoitus on suhteellisen pitkä. Mikäli lukija on kiinnostunut vain tietyn tai tiettyjen aihealueiden vaikutuksista opiskelijatyytyväisyyteen, niitä voi etsiä tästä blogikirjoituksesta väliotsikkojen perusteella, jotka on nimetty aihealueiden mukaisesti.
1. Johdanto
1.1 Palautekysely
Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely AVOP on palautekysely, jossa opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä paikallisesti korkeakoulun oman toiminnan kehittämisessä että valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Palautekyselyn tarkoitus on, että opiskelija itse arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyn täyttävät vuosittain yli 23 000 ammattikorkeakouluista valmistuvaa tutkinto-opiskelijaa. Tässä analyysissa käsitellään vuosien 2016-2022 opiskelijapalautekyselyiden tuloksia. Yhteensä kyselyyn vastanneita aikajakson aikana oli 161 982.
Opiskelijapalautekysely muodostuu 12 opintoihin liittyvästä kysymysryhmästä. Jokaiseen kysymysryhmään sisältyy useita väittämiä kuten esimerkiksi ”Opiskelu oli motivoivaa ja innostavaa” tai ”Opinnäytetyö vahvisti osaamistani”, joihin opiskelija voi vastata valitsemalla onko hän väittämän kanssa samaa vai erimieltä. Vastausvaihtoehdot vaihtelevat asteikolla 1-7 (1 = ”täysin erimieltä” ja 7 = ”täysin samaa mieltä”).
Blogikirjoituksessa nousevat havainnot perustuvat Vipusessa julkaistuun aineistokokonaisuuteen. Vipusen aineistokokonaisuus perustuu Valtteri Vainion diplomityöhön vuodelta 2021 (https://lutpub.lut.fi/handle/10024/163614). Vaikka tämä blogikirjoitus sisältää kaikki taulukot ja kuvat, joihin tekstissä viitataan, Vipusen aineistokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vuosien 2016-2022 palautekyselyiden tuloksia yksityiskohtaisemmin. Aineistokokonaisuuden avulla lukija voi itse valita häntä kiinnostavat tarkastelun kohteet. Sivun vasemmasta laidasta löytyy valintamahdollisuuksia, joita muuttamalla voi rajata aineistoa esimerkiksi tietyn vuoden, yhden tai useamman ammattikorkeakoulun, koulutustason tai sukupuolen perusteella. Jokaista aihealuetta voi myös tarkastella rajaamalla tarkastelua vain tietyn tai tiettyjen väittämien perusteella. Useamman väittämän yhteisvaikutusta opiskelijatyytyväisyyteen voi tarkastella valitsemalla tarkastelulogiikan (ja/tai).
1.2. Analyysimenetelmä
Analyysiosuus on jaettu yhdeksään eri opintoihin liittyvään aihealueeseen, joiden näkökulmasta opiskelijatyytyväisyyttä tarkastellaan. Aihealueet ovat peräisin AVOP-kyselyn viimeisestä osiosta, jossa opiskelijaa pyydetään arvioimaan oma tyytyväisyytensä / tyytymättömyytensä kyseisten aihealueiden kokonaisuuksiin. Aihealueiden väittämäkokonaisuudet puolestaan ovat tähän analyysiin rakennettuja, mistä johtuen väittämien sijoittuminen eri aihealueisiin perustuu tulkintaan siitä, mitä aihealuetta kukin väittämä kuvaa parhaiten.
Tarkoituksena tässä blogikirjoituksessa on analysoida johtaako samanmielisyys väittämien kanssa tyytyväisyyteen sekä johtaako erimielisyys väittämien kanssa tyytymättömyyteen. Opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan joukko-opin sekä sumean logiikan menetelmien avulla, jotka mittaavat kausaalisuhteiden eli syy-seuraussuhteiden vahvuutta. Kausaalisuhteita tässä analyysissä on kahdenlaisia. Low-kausaalisuhteella viitataan tapauksiin, joissa erimielisyys tarkastellun väittämän tai tarkasteltujen väittämien kanssa johtaa tyytymättömyyteen ja high-kausaalisuhteella vastaavasti viitataan tapauksiin, joissa samanmielisyys johtaa tyytyväisyyteen. Esimerkiksi jos haluttaisiin tarkastella opiskelijan tyytyväisyyttä aihealueeseen ”harjoittelujakso”, voidaan laskea aihealueeseen lukeutuville väittämäyhdistelmille tai yksittäisille väittämille kuten esimerkiksi ”harjoittelu vahvisti osaamistani” high- sekä low-kausaalisuhteiden arvot. High-kausaalisuhteen ollessa vahva voidaan olettaa, että opiskelijan samanmielisyys väittämän ”harjoittelu vahvisti osaamistani” kanssa johtaa tyytyväisyyteen ”harjoittelujakso”-aihealueen kokonaisuuden kanssa. Low-kausaalisuhteen puolestaan ollessa vahva, erimielisyys väittämän kanssa johtaa tyytymättömyyteen aihealueen kokonaisuuden kanssa. Toisin sanoen analyysissä tarkastellaan väittämien merkittävyyttä opiskelijan tyytyväisyyteen / tyytymättömyyteen niiden aihealuekokonaisuuksien yhteydessä, joihin ne kuuluvat. ”Opinnot kokonaisuudessaan”-aihealueen kohdalla väittämien sijaan selvittävänä tekijänä hyödynnettiin summamuuttujia, jotka ovat muodostettu kysymysryhmien väittämien yhteisvaikutuksista.
Analyysissä kausaalisuhteiden vahvuutta tarkastellaan consistency- ja coverage-tunnuslukujen avulla. Molemmat tunnusluvut saavat arvoja nollan ja yhden väliltä. Consistency-tunnusluku kuvaa, missä määrin tietty ehto tai ehtojen yhdistelmä tukee tarkasteltua suhdetta tutkittujen tapausten yhteydessä. Matala consistency-arvo (< 0,75) viittaa siihen, että tutkitulle kausaalisuhteelle ei ole riittävästi todisteita. Coverage-tunnusluku puolestaan mittaa suhteen empiiristä merkitystä selvittämällä, missä määrin tutkittu lopputulos voidaan selittää tutkitun kausaalisuhteen selittävällä tekijällä. Coverage-tunnuslukua tässä analyysissa tulkitaan muun muassa prosenttiosuutena, joka kuvastaa kuinka suuren osan kohdalla vastaajista juuri tarkasteltava kausaalisuhde selittää heidän tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä. On kuitenkin otettava huomioon, että prosenttiosuuksista puhuttaessa kyse on yleistyksistä, eikä coverage-luku viittaa yksiselitteisesti vain prosentteihin. Jos consistency-tunnusluku saa korkean arvon, mutta coverage-arvo on matala, tutkitulle lopputulokselle on todennäköisesti myös muita syitä. Analyysissä käytetään englanninkielisiä termejä consistency ja coverage, koska kyseisille termeille ei ole vakiintuneita käännöksiä sumean logiikan kirjallisuudessa.
2. Analyysi
2.1 Opintojen kokonaisuus
Ensimmäiseksi analyysissä opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintojen kokonaisuuteen tutkittiin summamuuttujien avulla, jotka muodostettiin palautekyselyn eri kysymysryhmien vastausten keskiarvoista. Kausaalisuhteiden vahvuuden tarkastelua varten lasketut consistency- ja coverge-tunnunluvut ovat esitetty kuvassa 1. Kuvassa eri kysymysryhmien väittämäkokonaisuudet eli summamuuttujat ovat eriteltyinä riveille ja sarakkeet ovat jaettu low- ja high-arvoihin. Low-kausaalisuhteen tunnusluvun ollessa korkea, voidaan todeta, että erimielisyys väittämien kanssa johtaa tyytymättömyyteen. Jos high-kausaalisuhteen tunnusluku puolestaan on korkea, voidaan päätellä, että samanmielisyys väittämien kanssa johtaa tyytyväisyyteen. Kuvan 1 low-kausaalisuhteille lasketut tunnusluvut osoittavat, että erimielisyys yksittäisten summamuuttujien kanssa ei johda tyytymättömyyteen opintojen kokonaisuuden kanssa. High-kausaalisuhteille lasketut tunnusluvut taas viittaavat siihen, että samanmielisyys yksittäisten summamuuttujien kanssa johtaa tyytyväisyyteen opintojen kokonaisuuden kanssa. Koska opiskelutyytyväisyyttä koskevien väittämien vastausten jakauma on pääosin keskiarvoltaan yli 5, mikä viittaa samanmielisyyteen, analyysissa esitetyt high-kausaalisuhteiden tunnusluvut ovat myös pääosin merkittäviä. Harvinaisemmiksi analyysissa osoittautuivatkin ne tapaukset, joissa high- sekä low-kausaalisuhteiden arvot olivat samanaikaisesti merkittäviä. Näitä tapauksia on kuitenkin erityisesti syytä tarkastella, sillä kyseisillä väittämillä on merkitystä niin tyytyväisyyden kuin tyytymättömyydenkin kanssa. Tästä johtuen ne saattavat olla olennaisia esimerkiksi silloin, kun yritetään tunnistaa korkeakoulujen toiminnan kehityksen kohteita.
Vaikka saman- tai erimielisyydellä yhden summamuuttujan eli aihealueen väittämäkokonaisuuden kanssa ei yksinään olisi vahvaa kausaalisuhdetta tyytymättömyyden tai tyytyväisyyden kanssa, siitä voi tulla merkittävä, kun tutkitaan kahden tai useamman summamuuttujan yhteisvaikutusta. Tarkasteltaessa johtaako erimielisyys kaikkien summamuuttujien kanssa tyytymättömyyteen ja samanmielisyys kaikkien summamuuttujien kanssa tyytyväisyyteen (Kuva 2), voidaan huomata, että low-kausaalisuhteen consistency-luku on selvästi yli 0,75. Tämä tukee kausaalisuhteen ”jos opiskelija on eri mieltä kaikkien summanmuuttujien kanssa, hän on tyytymätön opintoihin kokonaisuudessaan” pitävyyttä. Myös high-kausaalisuhteen consistency-luku on selvästi yli 0,75, mikä vuorostaan tukee samanmielisyyden ja tyytyväisyyden välisen suhteen vahvuutta. On kuitenkin huomioitava, että molempien tarkasteltavien kausaalisuhteiden coverage-luku viittaa siihen, että tyytymättömyydelle / tyytyväisyydelle on myös muita selittäviä tekijöitä. Esimerkiksi kuvassa 2 low-coverage lukua voidaan yleistäen tulkita niin, että low-kausaalisuhde pitää paikkansa 23 % tapauksista, joissa opiskelija on ollut tyytymätön opintoihinsa kokonaisuudessaan. Matalaan coverage-lukuun voi tässä yhteydessä vaikuttaa muun muassa se, että vaikka opiskelija olisikin tyytymätön opintoihin kokonaisuudessaan, hän saattaa olla vain jokseenkin tyytymätön kaikkien summamuuttujien kanssa. On myös mahdollista, että opiskelijan tyytymättömyyttä opintoihin kokonaisuudessaan selittävät muut tekijät kuin kyselyssä esiintyvät väittämät. Mikäli kuitenkin samaan aikaan tarkasteltavien summamuuttujien määrää rajataan, voidaan mahdollisesti löytää toisia merkittäviä kausaalisuhteita, joilla on suurempi coverage-luku.
Kun tarkastellaan johtaako erimielisyys vähintään yhden summamuuttujan kanssa tyytymättömyyteen opintoihin kokonaisuudessaan (Kuva 3), voidaan huomata, että kyseiselle kausaalisuhteelle ei ole riittävästi todisteita. Sen sijaan high-kausaalisuhteen tunnusluvut tukevat kausaalisuhdetta ”jos opiskelija on samaa mieltä vähintään yhden summamuuttujan kanssa, hän on tyytyväinen opintoihin kokonaisuudessaan”.
2.2 Ammatillinen kasvu
Kiinnostavia havaintoja voidaan myös tehdä, kun tarkastellaan opiskelijatyytyväisyyttä aihealueittain eli eri kysymysryhmistä poimittujen yksittäisten väittämien suhdetta niitä yhdistävään opintojen aihealueeseen. Esimerkiksi kun tarkastellaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä ammatilliseen kasvuun yksittäisten väittämien avulla (Kuva 4), voidaan huomata, että low-kausaalisuhteiden matalat consistency-luvut osoittavat, ettei yhdelläkään tarkasteltavista väittämistä ole yksin merkittävää vaikutusta tyytymättömyyteen ammatillisen kasvun kanssa.
Yksittäisten väittämien merkityksen tarkkailemisen lisäksi, voidaan myös tarkastella useamman valitun väittämän kausaalisuhdetta tiettyyn aihealueeseen liittyen. Tarkasteltaessa johtaako erimielisyys samaan aikaan väittämien ”harjoittelussani pääsin soveltamaan korkeakoulussani oppimaani käytäntöön”, ”minulla oli riittävästi mahdollisuuksia soveltaa teoriaopintojani käytäntöön” ja ”opinnäytetyöni valmensi minua työelämän asiantuntijatehtäviin” tyytymättömyyteen ammatillisen kasvun kanssa, voidaan huomata, että kyseiselle kausaalisuhteelle löytyy todisteita (Kuva 5). Coverage-lukua 0,32 voidaan tulkita siten, että noin 32% tapauksista, joissa opiskelija on ollut tyytymätön ammatilliseen kasvuun, hän on ollut eri mieltä kaikkien tarkasteltavien väittämien kanssa.
2.3. Harjoittelujakso
Joidenkin väittämien kohdalla voidaan myös huomata, että niiden low- sekä high-kausaalisuhteet ovat merkittäviä jonkin tietyn opiskeluun liittyvän aihealueen tyytyväisyyden kannalta. Esimerkiksi kun tarkastellaan tyytyväisyyttä liittyen harjoittelujaksoon, voidaan huomata molempien kausaalisuhteiden olevan merkittäviä väittämän ”harjoittelu vahvisti osaamistani” kohdalla (kuva 6). Toisin sanoen erimielisyys väittämän kanssa johtaa tyytymättömyyteen harjoittelujakson kanssa, kun taas samanmielisyys väittämän kanssa johtaa tyytyväisyyteen harjoittelujaksojen kanssa. On kuitenkin huomioitava, että low-suhteen coverage-luku (0,46) viittaa siihen, että tarkasteltava väittämä ei ole ainoa tekijä, jolla voidaan selittää tyytymättömyyttä harjoittelujaksoon. Yleistäen coverage-lukua voidaan tulkita niin, että 46% tapauksista tyytymättömyys harjoittelujaksoon liittyy juuri siihen, että opiskelija ei kokenut harjoittelun vahvistavan hänen osaamistaan.
2.4. Opetus ja ohjaus
Toinen esimerkki yksittäisestä väittämästä, joka erottuu muiden joukosta sillä perusteella, että sen low- ja high-kausaalisuhteet ovat molemmat merkittäviä on väittämä ”opetus oli asiantuntevaa” (kuva 7). Kuvasta 7 voi huomata, että kyseinen väittämä on ainoa tarkasteltavista väittämistä, jolla on vaikutus tyytymättömyyteen sekä tyytyväisyyteen opetuksen ja ohjauksen kanssa. Myös tässä tapauksessa on kuitenkin huomioitava low-suhteen coverage-luku, joka viittaa siihen, että tyytymättömyyteen vaikuttaa muutkin tekijät kuin erimielisyys kyseisen väittämän kanssa. Opetus ja ohjaus kokonaisuuden kannalta näyttää siis siltä, että mikäli opiskelija on vastannut olevansa tyytymätön opetuksen ja ohjauksen osa-alueeseen (AVOP-kyselyn kysymys 93), niin hän todennäköisesti ollut myös eri mieltä väitteen ”Opetus oli asiantuntevaa” kanssa. Erimielisyys muiden opetukseen ja ohjaukseen liittyvien väitteiden kanssa ei ole ollut yhtä merkittävää.
2.5 Opinnäyteprosessi
Tämän analyysin opinnäytetyöprosessia käsittelevä aihealue on AVOP-kyselyn ”opinnäytetyö”-kysymysryhmän väittämäkokonaisuuden kanssa identtinen. Tarkasteltaessa opinnäytetyötä koskevien väittämien yhteyttä tyytyväisyyteen opinnäytetyöprosessin kanssa huomataan, että vain kahden väittämän kohdalla sekä low- että high-kausaalisuhteet ovat merkittäviä (Kuva 8). Tunnuslukujen mukaan väittämillä ”opinnäytetyö vahvisti osaamistani” ja ”sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni” on vaikutusta sekä tyytymättömyyteen että tyytyväisyyteen opinnäytetyöprosessin kanssa. Väittämien merkitys korostuu tarkasteltaessa niiden yhteisvaikutusta ”tai” tarkastelulogiikan avulla. Analyysin tulokset (Kuva 9) osoittavat, että kausaalisuhde ”jos opiskelija kokee opinnäytetyön vahvistaneen hänen osaamistaan tai jos hän kokee saaneensa riittävästi tukea korkeakoulujen edustajilta, hän on tyytyväinen opinnäytetyöprosessiin” on merkittävä. Vastaavasti jos hän on erimieltä jommankumman väittämän kanssa, hän on tyytymätön opinnäytetyöprosessiin. Tämä johtuu siitä, että molempien suhteiden consistency-luvut ovat raja-arvoa (0,75) suuremmat ja coverage-luvut puolestaan osoittavat, että suhteilla voidaan selittää valtaosa tapauksista, joissa opiskelijat ovat olleet tyytymättömiä tai tyytyväisiä opinnäytetyöprosessiin.
2.6. Opintojen kansainvälisyys
Seuraavaksi analyysissä tarkasteltiin opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä opintojen kansainvälisyyttä käsittelevien väittämien avulla. Analyysin tulokset (Kuva 10) viittaavat siihen, että ulkomailla suoritetun työvaihdon tai opiskelijavaihdon mahdollisuuksilla on vaikutus opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen, mutta esimerkiksi kieliopintojen yksipuolisuudella ja puutteilla ei puolestaan ole yhteyttä tyytymättömyyteen.
2.7 Opintojen työelämänläheisyys
Työelämänläheisyyttä analyysissä tutkittiin poimien väittämiä pääosin palautekyselyn kysymysryhmistä ”työelämäneuvonta” ja ”työelämäyhteydet”. Kun tarkastellaan yksittäisten väittämien ja opiskelijoiden tyytyväisyyden välistä yhteyttä opintojen työelämäläheisyyteen (Kuva 11) voidaan huomata, ettei yhdelläkään väittämistä ole yksinään suoraa suhdetta opiskelijoiden tyytymättömyyteen. Merkittäviä kausaalisuhteita voidaan kuitenkin tunnistaa, jos tutkitaan useamman väittämän yhteisvaikutusta. Kuvassa 12 on esitetty tunnusluvut kausaalisuhteille ”jos opiskelija kokee, että työelämää on käytetty monipuolisesti oppimisympäristönä ja jos hän kokee, että opintosisällöt vastasivat hyvin työelämän tarpeita, hän on tyytyväinen opintojen työelämänläheisyyteen” ja ”jos opiskelija kokee, että työelämää ei ole käytetty monipuolisesti oppimisympäristönä ja jos hän kokee, että opintosisällöt eivät vastanneet hyvin työelämän tarpeita, hän on tyytymätön opintojen työelämänläheisyyteen”. Tunnusluvut (0,51 ja 0,80) osoittavat, että kyseisillä suhteilla voidaan selittää suuri osa tapauksista, joissa opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tai tyytymättömiä opintojen työelämänläheisyyteen, mutta niille kuitenkin löytyy myös muita syitä.
2.8 Osaamisen kehittyminen
Kuvassa 13 puolestaan tarkastellaan yksittäisten väittämien ja opiskelijoiden tyytyväisyyden välistä suhdetta osaamisen kehittymisen suhteen. Low-kausaalisuhteiden matalat consistency-luvut kertovat siitä, että erimielisyys yksittäisten väittämien kanssa ei johda tyytymättömyyteen osaamisen kehittymisen kanssa.
2.9 Työelämätuki
Viimeisenä analyysissä tarkastellaan työelämätukeen liittyviä väittämiä (Kuva 14). Toisin kuin aiempien esimerkkien tapauksissa, osalla väittämistä on ainoastaan merkittävä low-kausaalisuhde työelämätuen kanssa. Näiden tapauksien kohdalla erimielisyys väittämän kanssa johtaa tyytymättömyyteen työelämätuen kanssa, mutta samanmielisyys ei johda suoraan tyytyväisyyteen. Tämän lisäksi kiinnostava havainto on se, että väittämillä ”olen tyytyväinen opintojeni kautta luomiini työelämänsuhteisiin” ja ”työelämän asiantuntijoiden osaamista hyödynnettiin onnistuneesti korkeakouluni toiminnassa” on merkittävä low- sekä high-kausaalisuhteet.
3. Johtopäätöksiä
Tämä blogikirjoitus pohjautui Vipusessa julkaistuun aineistokokonaisuuteen, jonka avulla voidaan tarkastella opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn vastausten perusteella. Analyysissä keskityttiin yhdeksään eri opintoihin liittyvään aihealueeseen. Aihealueet olivat peräisin AVOP-kyselyn viimeisestä osiosta, jossa opiskelijoita pyydettiin erikseen arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he olivat kunkin aihealueen kokonaisuuteen. Tarkastelun kohteena oli kausaalisuhteiden eli syy-seuraussuhteiden arvot, jotka mittasivat johtaako samanmielisyys aihealueiden eri väittämien kanssa tyytyväisyyteen (high-kausaalisuhde) sekä vastaavasti johtaako erimielisyys tyytymättömyyteen (low-kausaalisuhde) aihealueeseen kokonaisuudessaan. Koska palautekyselyiden vastausten keskiarvo tarkasteluvuosina oli yli 5 (asteikko 1-7) eli opiskelijat olivat pääosin samaa mieltä väittämien kanssa, väittämien high-kausaalisuhteiden luvut olivat huomattavasti useammin merkittäviä kuin low-kausaalisuhteet. Analyysissä esimerkiksi nousi esiin, ettei yhdelläkään väittämistä johdetulla summamuuttajalla eli yhden kysymysryhmän väittämäkokonaisuudella ole yksinään vahvaa suhdetta opiskelijatyytymättömyyteen, mutta kaikilla summamuuttujilla oli merkittävä suhde tyytyväisyyden kanssa. Low-kausaalisuhteiden vähäisyyden takia analyysissä nostettiin esiin niitä väittämiä sekä väittämäyhdistelmiä, joilla oli merkittävät low- sekä high-kausaalisuhteiden arvot. Näitä tapauksia on syytä tarkastella, koska ne osoittavat mitkä väittämät ja väittämäyhdistelmät ovat merkittäviä opiskelijoiden tyytyväisyyden sekä tyytymättömyyden kannalta. Esimerkkeinä tällaisina tapauksina nousivat esiin yksittäiset väittämät kuten ”harjoittelu vahvisti osaamistani” ja ”opetus oli asiantuntevaa”. Lisäksi blogikirjoituksessa ilmeni myös monia muita väittämiä ja niiden yhdistelmiä, joiden molempien kausaalisuhteiden arvot olivat merkittäviä.
Lisätietoja AVOP-kyselystä löytyy sivulta: https://wiki.eduuni.fi/display/CscArvo/AVOP
Tarkastele aihetta lisää PowerBI-analyysin avulla: Microsoft Power BI
Tekstin kirjoittaja Elina Varmia, korkeakouluharjoittelija Opetus- ja kulttuuriministeriössä kesällä 2023.
Tilastoneuvos 