Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt korkeakouluilta tietoa henkilöstön rekrytoinneista vuoden 2017 alusta lähtien. Rekrytointitiedonkeruun kautta saadaan arvokasta tietoa korkeakoulujen toiminnasta – ovathan korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa henkilöintensiivisessä opetus- ja tutkimistyössä. Korkeakoulujen tekemistä henkilöstörekrytoinneista on kansallisella tasolla olemassa hyvin vähän vertailutietoa. Ajoittain yksittäisten korkeakoulujen tekemät henkilöstövalinnat nousevat julkiseen keskusteluun, mutta laajempi kokonaiskuva korkeakoulujen … Jatka artikkeliin Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Julkisessa keskustelussa näyttää elävän seuraavanlainen tarina: ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta 2020 lukion ainevalinnoilla ja ylioppilastutkintomenestyksellä ei ollut kovin suurta merkitystä korkeakouluihin pääsyssä, mutta uudistuksen myötä käyttöön otettujen ylioppilastutkinnon pisteytysten myötä ainevalinnat muuttuivat erittäin merkitykselliseksi. Usein kuulee myös sanottavan myös, että lukiolaisten pitää nyt tietää aiemmin, mitä haluavat opiskella korkeakoulussa. Lähempänä totuutta lienee, että ylioppilastutkintomenestys ja … Jatka artikkeliin Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. Pylväskuvio, jossa kerrotaan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2017 Suomessa, … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on … Jatka artikkeliin Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt keskustelua lukion ainevalintojen merkityksestä korkeakoulutukseen pääsyssä. Uudistuksen seurauksena aiempaa suurempi osuus opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnoilla tänä keväänä järjestettävistä valinnoista alkaen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eri aloille yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin päässeiden ylioppilastutkintomenestystä matematiikaan kirjoittamista (pitkä matematiikka, lyhyt matematiikka, ei matematiikkaa tutkinnossa) ja reaaliaineiden kirjoittamista ennen uudistusta vuoden 2019 valinnoissa. Kirjoitettuja kieliaineita on tarkoitus … Jatka artikkeliin Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa

Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Tekijät: Ninna Venäläinen, Antti Kaasila, Katri Kleemola, Hanni Muukkonen-van der Meer, Jarmo Rusanen, Jouni Pursiainen Johdanto Korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. 2020 alkaen korkeakoulujen tulee valita pääosa opiskelijoista todistusvalinnalla ja yhteispistevalinnasta luovutaan. Kauppatieteissä ylioppilaskokeesta ja pääsykokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovuttiin kokonaan jo 2018. Tällöin käyttöönotettiin valintatavoiksi vain ylioppilaskokeen arvosanoihin perustuva valinta ja pelkkään valintakokeeseen perustuva … Jatka artikkeliin Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu   Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

Uusimpien OECD-tilastojen mukaan suomalaisessa perusopetuksessa opiskellaan keskimääräistä pienemmissä opetusryhmissä. Alaluokkien (vl. 1─6) ryhmäkoko on meillä keskimäärin 19,6 oppilasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 21,1 oppilasta. Myös yläluokkien (vl. 7─9) ryhmäkoko jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Opetusryhmien koolla on vaikutusta mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta myös kustannuksiin.   OECD:n tämänvuotisen Education at a Glance -julkaisun tilastojen mukaan … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

- Ensikertaislaiskiintiöiden tausta on 2010-luvun alun tilanteessa, jolloin 35 % yliopistojen opiskelupaikoista meni sellaisille henkilöille, jotka jo opiskelivat korkeakoulussa tai olivat tehneet tutkinnon. Vuonna 2018 osuus oli 25 %. - Suhteutettuna korkeakouluissa opiskeleviin, vuosittain vajaat 2 % korkeakoulujen opiskelijoista hankkii toisen opinto-oikeuden opiskelijavalinnan kautta. Tietyillä aloilla (pääosin yliopistojen luonnontieteissä) jopa yli 10 % alan opiskelijoista … Jatka artikkeliin Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.   Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa