Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty päivityksiä Vipuseen heinäkuun alussa

Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty Vipusen raporteille päivitys 5.7.2022, jonka seurauksena ala on saattanut muuttua aikaisemmasta. Päivitys ei koske kaikkia koulutuksia. Päivityksen taustalla on se, että vuonna 2022 alkavista koulutuksista lukien hakukohteella voi olla useita koulutuskoodeja, toisin kuin aikaisemmin. Koulutuksille päivittyi jokin koulutusaloista, ja se saattoi olla eri ala kuin … Jatka artikkeliin Vuoden 2022 koulutusten koulutusalaan ja OKM:n ohjauksen alaan on tehty päivityksiä Vipuseen heinäkuun alussa

Tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta

Vuosina 2017-2020 noin 66 % ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä valmistui tavoiteajassa. Yksittäisen opiskelijan opintojen kestoon vaikuttaa luonnollisesti useat opintojen ulkopuoliset tekijät. Tässä blogikirjoituksessa tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) avulla, joka sisältää opintoihin liittyviä kysymyksiä. Blogikirjoituksen taustalla oleva analyysi on löydettävissä myös Vipunen.fissä Power BI -raportin muodossa. Raporttiin on päivitetty myös vuoden 2021 … Jatka artikkeliin Tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta

Yritysten rahoitus tutkimukseen yliopistoissa

Matti Kajaste, Soili Vasikainen ja Tuomas Parkkari /OKM Kansallinen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta korostaa eri sektoreiden välisen yhteistyön lisäämistä keinona kasvattaa t&k-panostuksia ja syventää TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Yritysten osoittamaa rahoitusta yliopistojen tutkimustoimintaan pidetään usein mittarina näiden sektoreiden välisen yhteistyön aktiivisuudesta. Tämä kirjoitus sukeltaa hieman pintaa syvemmälle yliopistojen ja yritysten tutkimus- ja TKI-yhteistyön tilastoihin. Aineistoissa on … Jatka artikkeliin Yritysten rahoitus tutkimukseen yliopistoissa

Kolme näkökulmaa yliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisyyteen

Kirjoittajat: Matti Kajaste & Soili Vasikainen, OKM Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta viitoittaa tien tulevaisuuteen, jossa suomalainen hyvinvointi rakennetaan entistä voimakkaammin vetovoimaisen ja houkuttelevan TKI-ympäristön varaan. On tärkeää, että lahjakkaimmat tutkijat ja TKI-intensiiviset yritykset valitsevat jatkossa yhä useammin Suomen asemamaakseen ja toisaalta Suomessa valmistetut tuotteet, muotoillut palvelut ja julkaistut tutkimustulokset löytävät kiinnostuneen yleisönsä tärkeimmistä … Jatka artikkeliin Kolme näkökulmaa yliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisyyteen

Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Tohtoreiden määrä työmarkkinoilla on kasvanut läpi 2010-luvun. Yliopistot ovat edelleen yleisin työpaikka tohtorintutkinnon suorittaneille, mutta tohtoreista entistä suurempi osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tohtorien sijoittumista työnantajasektoreille ja syvennytään siihen, ketkä yksityisellä sektorilla työskentelevät. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 työvoimaan kuuluvien 25–64-vuotiaiden tohtorien määrä kasvoi 27 prosenttia eli 21 800 tohtorista 27 700 tohtoriin. Työvoimaan kuuluvien ulkomailla … Jatka artikkeliin Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt korkeakouluilta tietoa henkilöstön rekrytoinneista vuoden 2017 alusta lähtien. Rekrytointitiedonkeruun kautta saadaan arvokasta tietoa korkeakoulujen toiminnasta – ovathan korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa henkilöintensiivisessä opetus- ja tutkimistyössä. Korkeakoulujen tekemistä henkilöstörekrytoinneista on kansallisella tasolla olemassa hyvin vähän vertailutietoa. Ajoittain yksittäisten korkeakoulujen tekemät henkilöstövalinnat nousevat julkiseen keskusteluun, mutta laajempi kokonaiskuva korkeakoulujen … Jatka artikkeliin Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Julkisessa keskustelussa näyttää elävän seuraavanlainen tarina: ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta 2020 lukion ainevalinnoilla ja ylioppilastutkintomenestyksellä ei ollut kovin suurta merkitystä korkeakouluihin pääsyssä, mutta uudistuksen myötä käyttöön otettujen ylioppilastutkinnon pisteytysten myötä ainevalinnat muuttuivat erittäin merkitykselliseksi. Usein kuulee myös sanottavan myös, että lukiolaisten pitää nyt tietää aiemmin, mitä haluavat opiskella korkeakoulussa. Lähempänä totuutta lienee, että ylioppilastutkintomenestys ja … Jatka artikkeliin Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. Pylväskuvio, jossa kerrotaan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2017 Suomessa, … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on … Jatka artikkeliin Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt keskustelua lukion ainevalintojen merkityksestä korkeakoulutukseen pääsyssä. Uudistuksen seurauksena aiempaa suurempi osuus opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnoilla tänä keväänä järjestettävistä valinnoista alkaen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eri aloille yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin päässeiden ylioppilastutkintomenestystä matematiikaan kirjoittamista (pitkä matematiikka, lyhyt matematiikka, ei matematiikkaa tutkinnossa) ja reaaliaineiden kirjoittamista ennen uudistusta vuoden 2019 valinnoissa. Kirjoitettuja kieliaineita on tarkoitus … Jatka artikkeliin Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa