Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt keskustelua lukion ainevalintojen merkityksestä korkeakoulutukseen pääsyssä. Uudistuksen seurauksena aiempaa suurempi osuus opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnoilla tänä keväänä järjestettävistä valinnoista alkaen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eri aloille yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin päässeiden ylioppilastutkintomenestystä matematiikaan kirjoittamista (pitkä matematiikka, lyhyt matematiikka, ei matematiikkaa tutkinnossa) ja reaaliaineiden kirjoittamista ennen uudistusta vuoden 2019 valinnoissa. Kirjoitettuja kieliaineita on tarkoitus … Jatka artikkeliin Korkeakoulutukseen päässeiden menestys ja koevalinnat ylioppilastutkinnossa
Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma
Tekijät: Ninna Venäläinen, Antti Kaasila, Katri Kleemola, Hanni Muukkonen-van der Meer, Jarmo Rusanen, Jouni Pursiainen Johdanto Korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. 2020 alkaen korkeakoulujen tulee valita pääosa opiskelijoista todistusvalinnalla ja yhteispistevalinnasta luovutaan. Kauppatieteissä ylioppilaskokeesta ja pääsykokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovuttiin kokonaan jo 2018. Tällöin käyttöönotettiin valintatavoiksi vain ylioppilaskokeen arvosanoihin perustuva valinta ja pelkkään valintakokeeseen perustuva … Jatka artikkeliin Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta
Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta
Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin
Uusimpien OECD-tilastojen mukaan suomalaisessa perusopetuksessa opiskellaan keskimääräistä pienemmissä opetusryhmissä. Alaluokkien (vl. 1─6) ryhmäkoko on meillä keskimäärin 19,6 oppilasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 21,1 oppilasta. Myös yläluokkien (vl. 7─9) ryhmäkoko jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Opetusryhmien koolla on vaikutusta mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta myös kustannuksiin. OECD:n tämänvuotisen Education at a Glance -julkaisun tilastojen mukaan … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin
Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä
- Ensikertaislaiskiintiöiden tausta on 2010-luvun alun tilanteessa, jolloin 35 % yliopistojen opiskelupaikoista meni sellaisille henkilöille, jotka jo opiskelivat korkeakoulussa tai olivat tehneet tutkinnon. Vuonna 2018 osuus oli 25 %. - Suhteutettuna korkeakouluissa opiskeleviin, vuosittain vajaat 2 % korkeakoulujen opiskelijoista hankkii toisen opinto-oikeuden opiskelijavalinnan kautta. Tietyillä aloilla (pääosin yliopistojen luonnontieteissä) jopa yli 10 % alan opiskelijoista … Jatka artikkeliin Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä
Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa
Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna. Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa
Todistusvalinta ja valintakokeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa 2016, 2018 ja tulevaisuudessa
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta käydään julkisuudessa paljon keskustelua. Keskustelussa on hyvä muistaa, millainen korkeakoulujen valintatapojen suhde oli ennen uudistamista ja toisaalta tulevaisuudessa. Pelkän valintakoemenestyksen perusteella täytettävien paikkojen osuus ei ole yliopistoissa vähenemässä. Osuus vaihtelee aloittain. Ammattikorkeakouluissa osuus vähenee, mutta samalla käyttöön otetaan ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvan todistusvalinnan lisäksi ammatillisen perustutkinnon todistuksiin perustuva todistusvalinta. Korkeakoulujen valintatavat Korkeakoulujen pääasiallisia … Jatka artikkeliin Todistusvalinta ja valintakokeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa 2016, 2018 ja tulevaisuudessa
Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti
Vuonna 2017 reilut 4 150 ulkomaalaista opiskelijaa aloitti tutkintoon tähtäävät korkeakouluopinnot Suomessa. Määrä putosi neljänneksellä edellisestä vuodesta, jolloin aloittaneita oli 5 500. Eniten pudotusta oli yliopistojen maisteriopinnot aloittaneissa; ammattikorkeakoulututkinnon opiskelemisen aloittaneiden määrä väheni maltillisemmin. Ulkomaalaisia opiskelijoita on selvästi vähemmän yliopistojen alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Aloittaneiden määrä on niissä pysynyt tasaisena. Luvut ovat … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti
Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa nykytilassa yleisimmästä valintatavasta, pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta, ollaan luopumassa. Pelkkään pääsykokeeseen perustuen paikkoja täytetään kuten ennenkin. Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla tällainen muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Tässä blogissa tarkastellaan kauppatieteen valintaperusteiden muutosten kanssa samaan aikaan tapahtuneita … Jatka artikkeliin Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia
Mitä kieliä perusopetuksessa opiskellaan? – tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista
Noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. Suomalaisten kielitaidon kaventumisesta on tullut ilmiö, josta on syytä kantaa huolta. Tämä kehityssuunta on ollut jo pitkään haaste myös kieltenopetuksen ammattilaisille. Miten saada oppilaat ja heidän huoltajansa ymmärtämään monipuolisen kielitaidon arvo? Miten motivoida oppilaita opiskelemaan enemmän … Jatka artikkeliin Mitä kieliä perusopetuksessa opiskellaan? – tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista
Tilastoneuvos 