Ensikertalaiskiintiöt ja ensimmäistä paikkaa hakevien asema korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa: havaintoja vuosilta 2015-2018

Keväällä 2016 järjestetystä yhteishausta alkaen korkeakouluilla on ollut velvollisuus varata osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkekaoulupaikkaa hakeville. Paikkojen varaamisella, eli ”ensikertalaiskiintiöillä” on pyritty kohdentamaan suurempi osa paikoista niille, joilla ei vielä ole korkeakoulupaikkaa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ensimmäistä paikkaa hakevien asemaa korkeakoulujen valinnoissa 2015-2018. Lokakuussa Vipusen blogissa  kerrottiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa aloittaneiden ikärakenteen kehityksestä. Ensimmäisen paikkansa opiskelijavalinnassa vastaanottanut, … Jatka artikkeliin Ensikertalaiskiintiöt ja ensimmäistä paikkaa hakevien asema korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa: havaintoja vuosilta 2015-2018

Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin

Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä on laskenut muutaman viimeisen vuoden aikana: vuonna 2017 pudotusta edelliseen vuoteen oli 11 %. Myös lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus näyttää vähentyneen. Toisella asteella opiskelevat suuntaavat jaksoilleen muihin Euroopan maihin ja EU:n Erasmus+ -ohjelman merkitys liikkuvuuden rahoittajana kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille 5 551 ammattiin opiskelevaa ja tänne tuli … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin

Naiset ja miehet menestyvät ylioppilaskirjoituksissa melko tasaväkisesti

Toisin kuin monesti ajatellaan, ylioppilaskirjoituksissa menestymisessä ei sukupuolten välillä ole suuria eroja. Esimerkiksi kevään 2017 ylioppilaskirjoituksissa laudatureita kirjoittaneiden osuudessa oli naisten ja miesten välillä eroa vain parin prosenttiyksikön verran. Naiset kirjoittavat ylioppilaskokeessa enemmän aineita kuin miehet ja menestyvät lähes kaikissa reaaliaineissa miehiä paremmin, mutta miehillä näyttää olevan omat vahvuutensa, kuten pitkä matematiikka ja pitkät vieraat … Jatka artikkeliin Naiset ja miehet menestyvät ylioppilaskirjoituksissa melko tasaväkisesti

Korkeakoulujen aloittajien ikäjakauma

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakouluissa aloittaneiden ikäjakauman kehittymistä ja siirtymää lukiosta korkeakouluun 2010-luvulla. Tarkastelusta nousee esille muutamia keskeisiä havaintoja. Ensinäkin, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorit ovat erilaisia aloittaneiden ikäjakauman suhteen. Ammattikorkeakouluissa aloitetaan opiskelut huomattavasti vanhempana kuin yliopistoissa. Ikäjakauma on myös kehittynyt sektoreittain eri tavoin. Molemmilla sektoreilla alle 20-vuotiaana aloittaneiden osuus on laskenut, mutta yliopistoissa aloitus on siirtynyt vuodella … Jatka artikkeliin Korkeakoulujen aloittajien ikäjakauma

Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 2000-luvun edetessä. Silti osallistumisaste on meillä edelleen OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja myös selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2016 varhaiskasvatukseen osallistui noin 68 % kaikista 1─6 vuotiaista suomalaislapsista. Selkeä enemmistö eli yli 76 % heistä oli kuntien päiväkodeissa. Kuntien päiväkodeissa varhaiskasvatusta saavien lasten määrä on viime vuosina … Jatka artikkeliin Varhaiskasvatus tavoittaa yhä useamman suomalaislapsen

Eurostudent VI – tutkimustietoa korkeakoulutuksen kehittämiseen

Kansainvälinen korkeakouluopiskelijoita koskeva kyselytutkimus Eurostudent VI saatiin päätökseen tänä keväänä. Eurostudent-tutkimuksissa selvitetään mm. korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita sekä opiskelijoiden sosiaalista taustaa. Suomessa tutkimus toteutettiin keväällä 2016 internetkyselynä otokseen valikoituneelle 24 000 korkeakouluopiskelijalle, joista 7 300 vastasi kyselyyn. Eurostudent VI -aineisto tarjoaa mainion tietolähteen korkeakoulutuksen kehittämisen avuksi. Se mahdollistaa Suomen korkeakouluopiskelijoiden vertaamisen 27 muun Euroopan maan opiskelijoihin useilla … Jatka artikkeliin Eurostudent VI – tutkimustietoa korkeakoulutuksen kehittämiseen

Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen Kuukauden tilasto -sarjaan. Euroopan maiden välillä on suuria eroja sinä, kuinka pitkään oppivelvollisuus kestää ja kuinka paljon kouluissa annetaan pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi uusimmasta EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen vuosittain julkaisemasta selvityksestä. Oppivelvollisuuden kesto Euroopan maissa vaihtelee 8 ja 12 vuoden välillä. 12 maassa oppivelvollisuuteen kuuluu perusopetuksen lisäksi ainakin yksi vuosi … Jatka artikkeliin Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä