Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen Kuukauden tilasto -sarjaan. Euroopan maiden välillä on suuria eroja sinä, kuinka pitkään oppivelvollisuus kestää ja kuinka paljon kouluissa annetaan pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi uusimmasta EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen vuosittain julkaisemasta selvityksestä. Oppivelvollisuuden kesto Euroopan maissa vaihtelee 8 ja 12 vuoden välillä. 12 maassa oppivelvollisuuteen kuuluu perusopetuksen lisäksi ainakin yksi vuosi … Jatka artikkeliin Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä

Valtaosa erityistä tukea tarvitsevista peruskoululaisista on poikia ─ yhä harvempi opiskelee erityiskoulussa

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan   Vuonna 2016 Suomessa oli kaikkiaan 41 000 erityistä tukea tarvitsevaa peruskoululaista, joista peräti 28 900 oli poikia. Tilanne on samansuuntainen muissakin Euroopan maissa. Erityiskouluissa opiskelevien oppilaiden määrä on viime vuosina laskenut, mutta Suomi ei sijoitu kansainvälisen vertailun kärkimaihin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamisessa yleisopetuksen ryhmiin. Poikien enemmistö erityisen … Jatka artikkeliin Valtaosa erityistä tukea tarvitsevista peruskoululaisista on poikia ─ yhä harvempi opiskelee erityiskoulussa

Ulkomaalaiset hakijat ja opiskelijat korkeakouluissa

Ulkomaalaisia hakijoita ja opiskelijoita koskevat käytännöt ovat murrosvaiheessa Suomen korkeakoulujärjestelmässä. Kevään 2016 hauissa kokeiltiin ensimmäisen kerran hakemuksen käsittelymaksuja ulkomaalaisille hakijoille. Vuonna 2017 käsittelymaksut poistettiin, ja tilalle tulivat lukukausimaksut EU ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. On mielenkiintoista seurata, minkälainen vaikutus muutoksilla on ollut ja tulee olemaan ulkomaalaisiin hakijoihin ja opiskelijoihin Suomen korkeakouluissa.   Hakijat ja uudet opiskelijat … Jatka artikkeliin Ulkomaalaiset hakijat ja opiskelijat korkeakouluissa

Korkeakoulutettujen osuuden laskemisesta

Korkeakoulutettujen osuutta väestössä voidaan laskea usealla erilaisella tavalla. Keskeisimmät laskentaan vaikuttavat tekijät ovat 1) laskennassa käytettävä ikäryhmä, 2) laskennan taustalla oleva lähdeaineisto ja 3) korkeakoulutettujen määritelmä. Alla on esitetty em. tekijöiden vaikutusta laskentaan sekä mitä tekijöitä keskeisissä politiikkadokumenteissa käytetään. Keskeisin viesti on se, että asiasta ei ole yhtä totuutta vaan eri käytöissä olevat luvut painottavat … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen osuuden laskemisesta

Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Vaikka erilaiset avoimet oppimisalustat tekevät voimakkaasti tuloaan korkeakouluihin ja korkeakoulutuksen muodot ovat murroksessa, korkeakoulu on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön muodostama koulutus- ja tutkimusympäristö. Näin ollen yksi keskeinen korkeakouluja kuvaava tunnusluku on opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön (akateeminen henkilöstö) suhdeluku. EU:n tukema mainio ETER-tietokanta (https://www.eter-project.com/) antaa mahdollisuuden vertailla eri maiden korkeakoulujen opiskelija/opetus- … Jatka artikkeliin Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Kansainvälisyyden, maahanmuuton, kielivarannon ja monikulttuurisuuden seuraaminen on yksi koulutustilastojen lukuisista tarkastelumahdollisuuksista. Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita seurataan Vipusessa esimerkiksi koulutuksen kansainvälisyys-sivustolla: https://vipunen.fi/fi-fi/yhteiset/Sivut/Kansainvälisyys.aspx , täällä avautuvat raportit kertovat koulutuksen kansainvälisyydestä monipuolisesti – opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden osalta kansalaisuuden, äidinkielen sekä syntymämaan mukaan. Julkisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisuus niputetaan ja sekoitetaankin yhdeksi tekijäksi, mutta kuten kuvassa 1 (Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä) näkyy, on vissi ero siinä puhutaanko ulkomaalaisista, … Jatka artikkeliin Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista

Kirjoittanut Vesa Taatila Korkeakoulujen rahoitusmalleissa on yhtenä kriteerinä lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä (myöhemmin artikkelissa 55 opintopistettä suorittaneet). 55 opintopisteen suorittamisen käyttämisellä rahoitusmittarina on pyritty nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista ja siten pidentämään korkeakoulutettujen tulevia työuria. Yliopistoissa kriteerin painoarvo on 12 % rahoitusmallin kautta jaettavasta perusrahoituksesta ja ammattikorkeakouluissa painoarvo on 23 %, joten tämän mittarin … Jatka artikkeliin Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista