Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

Uusimpien OECD-tilastojen mukaan suomalaisessa perusopetuksessa opiskellaan keskimääräistä pienemmissä opetusryhmissä. Alaluokkien (vl. 1─6) ryhmäkoko on meillä keskimäärin 19,6 oppilasta, kun OECD-maiden keskiarvo on 21,1 oppilasta. Myös yläluokkien (vl. 7─9) ryhmäkoko jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Opetusryhmien koolla on vaikutusta mm. työrauhaan ja oppimistuloksiin, mutta myös kustannuksiin.

 

OECD:n tämänvuotisen Education at a Glance -julkaisun tilastojen mukaan lähialueiden valtioista Virolla on pienemmät opetusryhmät kuin Suomella. Sen sijaan Ranskassa ja Iso-Britanniassa opiskellaan selvästi suuremmissa ryhmissä kuin meillä tai OECD-maissa keskimäärin. Iso-Britanniassa alaluokkien keskimääräinen opetusryhmäkoko oli peräti 27 oppilasta. Tiedot ovat vuodelta 2017.

Kuva: Keskimääräiset opetusryhmäkoot perusopetuksessa 2017 (Education at a Glance 2019 tilastot) 

Opetusryhmän keskimääräinen koko on vain yksi mittari sille, minkä kokoisessa ryhmässä oppilas päivittäin opiskelee. Suomessa ja monissa muissakin maissa opetus voidaan järjestää monin joustavin tavoin riippuen opettavasta aiheesta ja aineesta sekä oppimisen tuen järjestämisestä. Koulut järjestävät opetusta ryhmittelemällä oppilaita oman opetusryhmän, rinnakkaisluokkien tai eri vuosiluokkien kesken sekä yhdistämällä ryhmiä muuten tarpeen mukaisesti.

Opetusryhmäkoolla on vaikutusta kustannuksiin ja työrauhaan

Suomessa esi- ja perusopetuksen ryhmäkokoja on jo pitkään pienennetty tähän tarkoitukseen kohdennetulla erityisavustuksella. Erityisavustusta on voinut käyttää mm. resurssiopettajien palkkaukseen, jakotuntien lisäämiseen, opetusryhmien jakamiseen ja suurten eli yli 25 oppilaan opetusryhmien pienentämiseen.  Opetusryhmäkoolla on nähty olevan merkitystä niin työrauhaan kuin oppimistuloksiin. Pienemmissä opetusryhmissä opettajat voivat keskittyä paremmin itse opettamiseen.

Luokkakoon pienentämisellä on kuitenkin korkea välitön hintansa. Education at a Glance -julkaisussa esitellään mielenkiintoinen teoreettinen laskuharjoitus siitä, millaisia vaikutuksia olisi alaluokkien ryhmäkoon pienentämisellä yhdellä oppilaalla. Analyysi antaa käsityksen eri tekijöiden vaikutuksesta toisiinsa: millaisia valintoja joudutaan tekemään, jos halutaan, että kustannukset pysyvät samoina? Eli vaihtoehtoisesti, kuinka paljon pitäisi laskea opettajien palkkoja, kasvattaa opetusvelvollisuutta tai vähentää opetustuntien määriä.

OECD-maista suurimmat vaikutukset olisivat Itävallassa, missä esimerkiksi palkkoja pitäisi laskea 4800 eurolla (5 000 USD) vuodessa, jotta ryhmäkoon pienentämisestä aiheutuvat kustannukset kompensoituisivat. Suomessa opettajan palkkaa pitäisi laskea 3000 eurolla (3 200 USD) tai vähentää opetustuntien määriä 49 tunnilla vuodessa. Kuulumme tässä vertailun kärkimaihin, sillä vaikutukset ovat suuremmat vain kolmessa vertailussa mukana olevista 32 maasta.

Kustannuksista huolimatta viesti kentältä on selvä: opettajat haluavat pienentää opetusryhmiä. OECD:n uusimman Teaching and Learning International Survey -tutkimuksen (TALIS 2018) mukaan opettajilla kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon, vaikka opettajien ja oppilaiden suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden kesken tapahtuvaa uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista esiintyy kaikista tutkimukseen osallistuneista maista eniten Suomessa, Uudessa-Seelannissa, Maltalla, Belgiassa ja Etelä-Afrikassa. Silti opettajat Suomessa ovat tyytyväisiä ammattiinsa ja opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot. Opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin, jos olisivat valintatilanteessa. Kollegoihinsa muissa tutkimusmaissa in verrattuna suomalaisopettajat uskovat enemmän siihen, että opettajan ammattia arvostetaan yhteiskunnassa.

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan ja julkaistu Opetushallituksen sivuilla:

Kuukauden tilasto: Perusopetuksen opetusryhmät ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s