Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten suorittamien korkeakoulututkintojen määrässä. Tämä koskee sekä kumpaakin korkeakoulusektoria että alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Lisäksi ero on vuodesta toiseen hämmästyttävän pysyvä, mikä viittaa jonkinlaisiin rakenteellisiin tekijöihin koulutusjärjestelmän sisällä.

Vuosina 2005 – 2018 ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa aloitti yhteensä 487 033 opiskelijaa läsnä- tai poissaolevana. Näistä miehiä oli 45,0 %. Vastaavasti amk-tutkinnon tutkinnon suoritti vuosina 2010 – 2018 yhteensä 204 105 opiskelijaa, joista miehiä oli 38,0 %. Amk-tutkinnon on 2010-luvulla suorittanut vuosittain keskimäärin 14 060 naista ja 8 618 miestä. Yhteensä naiset ovat suorittaneet kuluvan vuosikymmenen aikana vuoden 2018 loppuun mennessä lähes 49 000 amk-tutkintoa miehiä enemmän.

Vastaavasti yamk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti vuosina 2005 – 2018 yhteensä 41 307 opiskelijaa, joista 36,2 % oli miehiä. 2010-luvulla yamk-tutkinnon suorittaneista puolestaan miehiä oli 31,9 %. Naiset ovat suorittaneet 2010-luvulla lähes 7 000 yamk-tutkintoa miehiä enemmän. Miesten osuus yamk-tutkinnon suorittaneista on laskenut 2010 luvulla noin 36 %:sta noin 30 %:iin.

Yliopistotutkintojen osalta tilanne on samankaltainen kuin ammattikorkeakoulututkinnoissa. Vuosina 2005 – 2018 yliopistoissa aloitti alemman korkeakoulututkinnon opiskelun ensimmäistä kertaa 221 493 opiskelijaa, joista miehiä oli 42,9 %. Alemman tutkinnon on 2010-luvulla suorittanut 121 788 opiskelijaa. Näistä miehiä oli 40,5 %. Naiset ovat 2010-luvulla suorittaneet yliopistoissa yhteensä noin 23 000 alempaa korkeakoulututkintoa miehiä enemmän. Ero miesten ja naisten välisissä tutkintomäärissä on pysynyt koko vuosikymmenen kahden- ja kolmentuhannen välillä, eikä siinä ole havaittavissa merkittävää muutostrendiä.

Ylemmän korkeakoulututkinnon vuosina 2010-2018 suoritti yliopistoissa yhteensä 130 737 opiskelijaa, joista miehiä oli 41,3 %. Yhteensä kuluvalla vuosikymmenellä on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut lähes 23 000 naista enemmän kuin miestä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti vuosina 2010 – 2018 ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa yhteensä 475 926 opiskelijaa. Näistä miehiä oli 186 987 (39,3 %). Vuosittain siis korkeakoulututkinnon (pl. tieteelliset jatkotutkinnot) suorittaa yli 11 000 naista enemmän kuin miestä. Tähän näyttäisi olevan ainakin kaksi selittävää tekijää. Ensinnäkin korkeakouluopinnoissa aloittaa jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä. Esimerkiksi vuosina 2005 – 2018 aloittaneista 44,2 % oli miehiä. Toiseksi miesten läpäisy vaikuttaisi olevan selvästi naisia alhaisempi.

Korkeakouluvision tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia 25 – 34 vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon nykyisen 42 prosentin sijaan. Vaikka edellä ei ole karsittu tarkastelusta pois toista tai useampaa tutkintoa suorittavien osuutta, voisi tilastojen perusteella varovaisesti arvioida, että yksi keino vision saavuttamiseksi olisi korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten määrän merkittävä lisääminen. Samalla edistettäisiin pitemmällä aikavälillä sukupuolten välistä tasa-arvoa.