Eurostudent VI – tutkimustietoa korkeakoulutuksen kehittämiseen

Kansainvälinen korkeakouluopiskelijoita koskeva kyselytutkimus Eurostudent VI saatiin päätökseen tänä keväänä. Eurostudent-tutkimuksissa selvitetään mm. korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita sekä opiskelijoiden sosiaalista taustaa. Suomessa tutkimus toteutettiin keväällä 2016 internetkyselynä otokseen valikoituneelle 24 000 korkeakouluopiskelijalle, joista 7 300 vastasi kyselyyn.

Eurostudent VI -aineisto tarjoaa mainion tietolähteen korkeakoulutuksen kehittämisen avuksi. Se mahdollistaa Suomen korkeakouluopiskelijoiden vertaamisen 27 muun Euroopan maan opiskelijoihin useilla mittareilla ja indikaattoreilla kansainvälisen liikkuvuuden määrästä opiskelijoiden ajankäyttöön. Myös kansalliset tulokset ovat aiempaa paremmin hyödynnettävissä opetus- ja kulttuuriministeriön Eurostudent VI -julkaisusarjan kautta (http://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset), jossa suomalaiset korkeakoulutuksen tutkijat tarkastelevat Eurostudent-aineistoa kahdeksassa tutkimusartikkelissa. Artikkelien teemoihin kuuluvat mm. opintojen eteneminen, kansainvälinen liikkuvuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, ja ne ovat suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi opiskelijavaihdon, opiskelijavalintojen tai aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä.

Eurostudent VI -aineisto on ladattavissa osoitteessa: http://database.eurostudent.eu/. Aineistosta voi poimia kätevästi Eurostudent VI -indikaattorien tietoja omia analyyseja varten. Esimerkiksi seuraavien kuvaajien tiedot löytyvät kohdasta A. Demographics → Students’ age ja Students’ age at entry into HE. Kuvaajat kertovat, että Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan muita verrokkimaita myöhemmin, ja opiskelijat ovat ylipäätään keskimäärin vanhempia kuin muissa Eurostudent VI -tutkimuksen maissa.

Kuva 1. Korkeakouluopiskelijoiden iän keskiarvo opintojen alkaessa.

 

Kuva 2. Korkeakouluopiskelijoiden iän keskiarvo.

 

Aineisto tarjoaa mahdollisuuden vastaaviin tarkasteluihin kymmenessä eri tutkimuskategoriassa, jotka jakautuvat edelleen useisiin alakategorioihin indikaattorien mukaan. Aineisto tuo lisää ulottuvuuksia esimerkiksi Vipusen tietojen tarkasteluun mahdollistamalla Suomen korkeakoulujärjestelmän vertailun muihin Euroopan maihin.

 

Linkit ja lähteet:

Eurostudent VI -database: http://database.eurostudent.eu/

Eurostudent VI -loppuraportti: http://www.eurostudent.eu/download_files/documents/EUROSTUDENT_VI_Synopsis_of_Indicators.pdf

OKM:n Eurostudent VI -julkaisusarja: http://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset

TK:n ja OKM:n Eurostudent VI -julkaisu, Suomen kannalta keskeisimmät määrälliset tulokset: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf

Oppivelvollisuuden kestossa jopa 4 vuoden eroja Euroopan maiden välillä

Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen Kuukauden tilasto -sarjaan.

Euroopan maiden välillä on suuria eroja sinä, kuinka pitkään oppivelvollisuus kestää ja kuinka paljon kouluissa annetaan pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi uusimmasta EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen vuosittain julkaisemasta selvityksestä.

Oppivelvollisuuden kesto Euroopan maissa vaihtelee 8 ja 12 vuoden välillä. 12 maassa oppivelvollisuuteen kuuluu perusopetuksen lisäksi ainakin yksi vuosi esiopetusta ja 15 maassa ainakin yksi vuosi ylemmällä toisella asteella, jota Suomessa vastaa lukio tai ammatillinen koulutus.

Suomalaisissa kouluissa vähemmän oppitunteja kuin Euroopan maissa keskimäärin

Suomalaisissa kouluissa on eurooppalaista keskiarvoa vähemmän oppitunteja. Esimerkiksi eurooppalaisissa yläkouluissa on eri luokka-asteilla keskimäärin 857 tuntia lukuvuodessa, Suomessa keskimäärin 808 tuntia.

Pakollisten 60 min oppituntien määrä keskimäärin perusopetuksen yläluokilla 2017-18

Lähde: Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2017/2018

Maiden väliset erot oppituntien määrässä yläkouluissa ovat hyvin suuria. Ääripäinä ovat Tanska ja Kroatia: tanskalaiset yläkoululaiset saavat lähes kaksinkertaisen määrän oppitunteja kroatialaisiin verrattuna.

Kun ero suomalaisen ja eurooppalaisen keskiarvon välillä muutetaan 45 minuutin oppitunneiksi, se tarkoittaa noin 1,5 oppituntia lyhyempiä koulupäiviä suomalaisille yläkoululaisille. Pelkkien oppituntien määrän ja koulupäivien pituuden vertailu maiden välillä on kuitenkin hankalaa, sillä numerot eivät kerro kaikkea. Joissain maissa oppitunteihin ja koulupäivään voi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka jossain toisessa maassa annetaan oppilaille kotitehtäviksi.

Monessa maassa koululaisten päivä ei myöskään lopu virallisen koulupäivän päättyessä. Erityisesti maissa, joissa vanhemmat eivät luota julkisten koulujen laatuun, lapset laitetaan herkästi yksityisopetukseen koulupäivän jälkeen.

 

Lisätietoja:

Raportti: Eurydicen selvityksestä:  Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2017/2018

https://eacea.ec.europa.eu/national-policies/eurydice/sites/eurydice/files/it_2017_2018_internet_0.pdf

Hanna Laakso  (hanna.laakso(at)oph.fi