Tekijä: Jukka Haapamäki

- Ensikertaislaiskiintiöiden tausta on 2010-luvun alun tilanteessa, jolloin 35 % yliopistojen opiskelupaikoista meni sellaisille henkilöille, jotka jo opiskelivat korkeakoulussa tai olivat tehneet tutkinnon. Vuonna 2018 osuus oli 25 %. - Suhteutettuna korkeakouluissa opiskeleviin, vuosittain vajaat 2 % korkeakoulujen opiskelijoista hankkii toisen opinto-oikeuden opiskelijavalinnan kautta. Tietyillä aloilla (pääosin yliopistojen luonnontieteissä) jopa yli 10 % alan opiskelijoista … Jatka artikkeliin Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakouluissa aloittaneiden ikäjakauman kehittymistä ja siirtymää lukiosta korkeakouluun 2010-luvulla. Tarkastelusta nousee esille muutamia keskeisiä havaintoja. Ensinäkin, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorit ovat erilaisia aloittaneiden ikäjakauman suhteen. Ammattikorkeakouluissa aloitetaan opiskelut huomattavasti vanhempana kuin yliopistoissa. Ikäjakauma on myös kehittynyt sektoreittain eri tavoin. Molemmilla sektoreilla alle 20-vuotiaana aloittaneiden osuus on laskenut, mutta yliopistoissa aloitus on siirtynyt vuodella … Jatka artikkeliin Korkeakoulujen aloittajien ikäjakauma

Korkeakoulutettujen osuutta väestössä voidaan laskea usealla erilaisella tavalla. Keskeisimmät laskentaan vaikuttavat tekijät ovat 1) laskennassa käytettävä ikäryhmä, 2) laskennan taustalla oleva lähdeaineisto ja 3) korkeakoulutettujen määritelmä. Alla on esitetty em. tekijöiden vaikutusta laskentaan sekä mitä tekijöitä keskeisissä politiikkadokumenteissa käytetään. Keskeisin viesti on se, että asiasta ei ole yhtä totuutta vaan eri käytöissä olevat luvut painottavat … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen osuuden laskemisesta

Vaikka erilaiset avoimet oppimisalustat tekevät voimakkaasti tuloaan korkeakouluihin ja korkeakoulutuksen muodot ovat murroksessa, korkeakoulu on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön muodostama koulutus- ja tutkimusympäristö. Näin ollen yksi keskeinen korkeakouluja kuvaava tunnusluku on opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön (akateeminen henkilöstö) suhdeluku. EU:n tukema mainio ETER-tietokanta (https://www.eter-project.com/) antaa mahdollisuuden vertailla eri maiden korkeakoulujen opiskelija/opetus- … Jatka artikkeliin Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Ylläolevassa kuvassa on vuosilta 2005-2015 volyymiltään isoimpien korkeakoulututkintojen suoritusmääriä sekä väestön koulutusrakennetta kuvaava indikaattori 30-34 vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta. Jälkimmäisen indikaattorin laskusuunnasta ovat erinäiset tahot olleet huolissaan, koska korkeaa koulutustasoa on totuttu pitämään suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän yhtenä vahvuutena. Väestön koulutustasoindikaattorin laittaminen samaan kuvaan pikemminkin noususuunnassa olevien korkeakoulututkintojen määrän kanssa herättää kuitenkin tarkastelemaan ilmiötä tarkemmin. Ensimmäisenä on … Jatka artikkeliin Väestön koulutustasosta

Yliopistojen opiskelijat ovat heterogeeninen joukko. Valtaosa opiskelijoista menee yliopistoon toisen asteen tutkinnon (yleensä ylioppilastutkinto) suorittamisen jälkeen, suorittaa tutkintonsa yliopistossa tietyssä ajassa ja siirtyy tämän jälkeen työelämään. Heidän opintopolkunsa vaihtelevat toisen asteen ja yliopiston välisen ajan suhteen sekä opintojen keston suhteen. Näiden ”normaalilla” opintopolulla olevien lisäksi yliopistojen opiskelijoista löytyy ainakin kaksi hiukan erityyppistä opiskelijaryhmää. Toista ryhmää … Jatka artikkeliin Erilaisia yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä

Viime aikoina mediassa on ollut jonkin verran puhetta korkeakoulutettujen nuorten maastamuutosta. Ilmiönä korkeakoulutuksen saaneiden nuorten toiseen maahan muuttaminen ja sieltä uusien vaikutteiden saaminen on tietysti toivottavaa kansainvälistymistä, joka ajan myötä rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Vastavuoroisesti toivomme suomalaistenkin korkeakoulujen opiskelija- ja tutkijakunnan sekä yhteiskunnan kansainvälistyvän, joka mahdollistaa suomalaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen pysyvän kehityksen kärjessä. Mutta kuinka suuresta … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen maastamuutto