Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakouluissa aloittaneiden ikäjakauman kehittymistä ja siirtymää lukiosta korkeakouluun 2010-luvulla. Tarkastelusta nousee esille muutamia keskeisiä havaintoja.
Ensinäkin, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorit ovat erilaisia aloittaneiden ikäjakauman suhteen. Ammattikorkeakouluissa aloitetaan opiskelut huomattavasti vanhempana kuin yliopistoissa. Ikäjakauma on myös kehittynyt sektoreittain eri tavoin. Molemmilla sektoreilla alle 20-vuotiaana aloittaneiden osuus on laskenut, mutta yliopistoissa aloitus on siirtynyt vuodella tai kahdella. Ammattikorkeakouluissa sen sijaan eniten kasvanut aloittamisikäluokka ovat 25–29-vuotiaat.
Viivästynyt aloittamisikä on näkynyt myös korkeakoulutuksen kumulatiivisessa nettoaloittamisasteessa ikäryhmittäin. Vertailtaessa vuosia 2010 ja 2016 ikäluokissa 19–20 nettoaloittamisaste on vuonna 2010 suurempi kuin vuonna 2016. Vanhemmissa ikäryhmissä aloittamisaste on kuitenkin noussut, joten nettoaloittamisaste on kokonaisuudessa pienoisessa nousussa.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu, että 25-34 vuotiailla 50 %:lla olisi korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä 50 % ikäluokasta on ylipäätään aloittanut korkeakouluopinnot vasta 26-vuotiaana ja kokonaisaloittamisaste on vain 59 %. Vision tavoitteen kannalta onkin olennaista saada huomattavasti suurempi osa ikäluokasta korkeakoulutukseen paljon nykyistä aikaisemmin.
Ammattikorkeakoulutuksen suosio on vähentynyt merkittävästi viime vuosina lukion suorittaneiden keskuudessa. Ammattikorkeakouluun hakijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina lukion suorittaneista. Tämä on näkynyt myös lukiosta ammattikorkeakouluihin 0-1 vuodessa siirtyneiden osuuden vähenemisenä. Tämä saattaa liittyä korkeakoulujen ensikertaisuuskiintiöiden käyttöönottoon, eli opiskelijat ovat ottaneet varovaisemmin vastaan sellaisia korkeakoulupaikkoja, joista heillä ei ole tarkoitus valmistua.
Yliopistojen osalta välittömästi siirtyneiden osuus on hiukan vähentynyt, mutta 1 vuodessa siirtyneiden osuus on pysynyt stabiilina 2010-luvulla. Yliopistoihin hakeneiden määrä on ollut kasvussa, eli käytännössä yliopistoihin pääsy on vaikeutunut.
Reilut 80 % kaikista lukion päättäneistä päätyy opiskelemaan korkeakouluihin, kun tarkastelujakso venytetään viiteen vuoteen. Vielä vuonna 2011 lukion suorittaneista suurempi osa päätyi ammattikorkeakouluihin, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten ammattikorkeakoulujen suosion lasku tulee näkymään pidemmän aikavälin siirtymissä.
Aloittajien iät vaihtelevat sektoreittain
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektori eroavat huomattavasti aloittajien ikäjakaumien suhteen. Yliopistoissa alle 20-vuotiaiden aloittaneiden osuus on laskussa, mutta edelleenkin kolmasosa aloittajista on alle 20-vuotiaita. Ammattikorkeakoulujen aloittajista vain 14 % on alle 20-vuotiaita.
Valtaosa valmistuu ylioppilaaksi samana vuonna, kun täyttää 19 vuotta, eli alle 20-vuotiaana korkeakoulutuksen aloittaneet tarkoittavat pääosin suoraan ylioppilaskirjoitusten jälkeen aloittaneita.
Kuviossa 1a ja 1b tarkastellaan aloittajien ikäjakaumien kehitystä vuosina 2010-2017 ensikertaisten aloittajien osalta. Ensikertaisilla aloittajilla tarkoitetaan tässä ensimmäistä kertaa korkeakoulusektorilla aloittaneita opiskelijoita. Mikäli he ovat aloittaneet AMK-sektorilla näkyvät he AMK-kuviossa ja mikäli he ovat aloittaneet yliopistosektorilla näkyvät he yliopistokuviossa. Aloittamiseksi lasketaan myös se, jos on ottanut opiskelupaikan vastaan, mutta kirjautunut ensimmäiseksi vuodeksi poissaolijaksi.
Mukana tarkastelussa on vain Suomen kansalaiset. Ikäryhmien osuudet summautuvat 100 prosenttiin per vuosi.
Myös 2010-luvun kehitys eroaa hiukan sektoreittain. Molemmilla sektoreilla alle 20-vuotiaina aloittaneiden osuus laskee selvästi vuoden 2010 tilanteesta. Edes vuosina 2015-2016 käyttöönotetut ensikertaisia hakijoita suosivat kiintiöt eivät ole muuttaneet kehitystä. Yliopistoissa alle 20-vuotiaana aloittavien ryhmästä suurin osa näyttäisi ”siirtyneen” aloittamaan 20- tai 21-vuotiaana. Yli 29-vuotiaana ensikertaa korkeakouluopinnot yliopistossa aloittavien osuus on kuitenkin puolittunut 9 prosentista 4,5 prosenttiin.
Sen sijaan ensikertaa korkeakouluopinnot ammattikorkeakoulupuolella aloittavien osalta myös 20-vuotiaana aloittavien osuus on laskenut 2010-luvulla. Kuviossa eniten on noussut ikäryhmässä 25–29-vuotiaana aloittaneiden osuus. Yli 29-vuotiaana aloittaa edelleen yli 17 % kaikista ammattikorkeakoulujen ensikertaisista aloittajista.
Juuri valmistuneista vuoden 2018 hakutilastoista pystyy näkemään, että vuoden 2018 aloittajien osalta kuvioissa 1a ja 1b näkyvät kehityskulut tulevat jatkumana vielä 2018. Yliopistoisssa ikäjakauma pysyy lähellä 2017 tasoa, mutta ammattikorkeakoulutuksessa alle 20-v. aloittaneiden osuus tulee laskemaan.
Koulutusohjelmakohtaisesti katsottuna vanhimpina opintiensä aloittaa vähemmän yllättäen geronomit (yli 70 % aloittaneista yli 29-vuotiaita), mutta isommista koulutusohjelmista esille nousevat esimerkiksi rakennusmestarit ja sosionomit, joissa molemmissa aloittaneista reilut kolmasosa on yli 29-vuotiaita.
Sektorien välillä on mielenkiintoista verrata esim. tietotekniikan opinnot aloittaneita. Yliopistoissa ensikertaisista aloittaneista 70 % on alle 20-vuotiaita, kun ammattikorkeakouluissa tietotekniikan insinööriopinnot aloittaa alle 20-vuotiaana vain 24 % kaikista ensikertaisista aloittajista.
Nettoaloittamisaste noussut 2010-luvulla
Korkeakoulutuksen aloittamisiän myöhentyminen näkyy myös, kun katsotaan korkeakoulutuksen nettoaloittamisastetta ikäryhmittäin. Nettoaloittamisaste ikäryhmittäin lasketaan suhteuttamalla kunkin ikäryhmän ensikertaiset aloittajat ikäluokan kokonaiskokoon. OECD:n Education at the Glance -julkaisusta tutun tunnusluvun avulla saadaan jonkinlainen kuva siitä, kuinka suuri osa väestöstä tulee aloittamaan korkeakouluopinnot.
Kun nettoaloittamisastetta tarkastellaan ikäryhmittäin (kuvio 2), huomataan, että vuonna 2010 19-vuotiaiden ikäluokasta 18 % aloitti korkeakouluopinnot, kun taas vuonna 2016 vain 14 % ikäluokasta aloitti korkeakouluopinnot. Laskettaessa kumulatiivisesti ikäluokkien osuuksia yhteen, huomataan, että ero säilyy samana 20-vuotiaiden ikäluokassa, mutta alkaa sitten kaventua. 24-vuotiaiden ikäluokkaan päästäessä vuoden 2016 kohortin kumulatiivinen aloittamisaste on jo noussut hieman yli vuoden 2010 vastaavan kohortin. Kyseessä on samasta ilmiöstä, joka näkyy kuvioissa 1a ja 1b. 2010-luvulla alle 20-vuotiaana aloittavien osuus on vähentynyt, mutta osuuksien nousu yli 20-vuotiaissa on riittänyt nostamaan hiukan nettoaloittamisastetta kokonaisuudessaan.
Kuvio 2. Nettoaloittamisaste ikäryhmittäin
Siirtymät lukiosta korkeakoulutukseen
Mikä on taustalla korkeakoulutuksen aloittamisiän nousussa 2010-luvulla? Yksi näkökulma saadaan, kun katsotaan opiskelijoiden siirtymiä lukiosta korkeakoulutukseen. Vipuseen on äskettäin lisätty visuaaleja, joiden avulla voidaan tarkastella lukion päättäneiden opiskelijoiden sijoittumista jatkokoulutukseen joko välittömästi lukion jälkeen (0-1 vuotta lukion jälkeen) tai keskipitkällä aikavälillä (0-5 vuotta lukion jälkeen). Selkeyden vuoksi raportteihin on rajattu vain lukion keväällä päättäneet.
https://vipunen.fi/fi-fi/kkyhteiset/Sivut/Haku-ja-valinta.aspx
Lukion jälkeen korkeakouluun välittömästi hakeneiden määrä on hiukan vaihdellut vuosien 2009 ja 2016 välillä, mutta varsinkin 1 vuosi lukion jälkeen vähintään kerran hakeneiden määrä on pysynyt hyvinkin samalla tasolla 90 %:n tienoilla (kuvio 3a). Pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa hakijoiden osuus nousee 95 %:iin viisi vuotta lukion jälkeen, eli viisi vuotta lukion päättämisen jälkeen 95 % yo-tutkinnon tehneistä on hakenut vähintään kerran korkeakouluun.
Yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin hakeneissa on nähtävissä erilaista kehitystä. Yliopistoon välittömästi hakeneiden osuus on noussut 52 %:sta 61 %:in. Vuoden 2015 pudotus liittyy todennäköisesti raportin tausta-aineiston virheeseen, joten siihen ei kannata kiinnittää huomiota. Vastaavaa pudotusta ei näy Tilastokeskuksen vastaavissa tilastoissa. Trendi on kuitenkin ylöspäin sekä välittömässä hakemisessa että 1 v. hakemisessa.
Ammattikorkeakouluissa suunta on toisinpäin. Välittömän hakeutuvien luvut ovat laskeneet vuoden 2013 piikistä (48 %) muutamassa vuodessa 33 %:in. Huomioitavaa on, että Uudeltamaalta haetaan manner-Suomesta selkeästi vähiten ammattikorkeakouluihin, vuonna 2016 välittömästi haki 26 % (valtakunnallisesti 33 %).
Kuvio 3a. Korkeakouluun hakeneet yhteensä
Kuvio 3b. Yliopistoihin hakeneet
Kuvio 3c. Ammattikorkeakouluihin hakeneet
Kuviot 4a-c kuvaavat korkeakouluihin sijoittumista. Ilmiönä ne kuvaavat samaa asiaa kuin kuviot 1a ja 1b, jossa asiaa katsottiin korkeakoulussa aloittamisen kannalta. Välittömästi lukion jälkeen korkeakouluissa aloittaneiden osuudet ovat vähentyneet vuosina 2009-2016. Välittömästi yliopistossa jatkaneiden osuus on hiukan laskussa, mutta 1-vuoden jälkeen yliopistossa jatkaneiden osuus on pysynyt hyvinkin stabiilina 2009-2016. Ammattikorkeakouluissa sekä välittömästi että 1 vuoden jälkeen jatkaneiden osuus on laskussa.
On mahdollista, että ammattikorkeakouluissa aloittavien osuuden väheneminen liittyy ensikertaisuuskiintiöiden käyttöönottoon. Eli mikäli opiskelijan lopullinen tavoite ei ole ollut ammattikorkeakoulussa, eivät he ole ottaneet amk-paikkaa vastaan, etteivät he menettäisi ensikertaisuusstatustaan. Tämä taas saattaa olla taustalla kuviossa 1b havaittuun kehitykseen, jossa ammattikorkeakoulujen aloittajista eniten on noussut vanhempien ikäluokkien osuudet. Vastaava ilmiö on havaittavissa kun esim. tarkastelleen lukiosta luonnontieteitä opiskelemaan meneviä. Vuonna 2010 yhteensä 2,3 % lukion päättäneistä jatkoi opiskelemaan luonnontieteitä yliopistoon heti kirjoituksia seuraavana syksynä. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 1,5 %.
Kuvio 4a. Korkeakoulussa opiskelleet yhteensä
Kuvio 4b. Yliopistossa opiskelleet
Kuvio 4c. Ammattikorkeakoulussa opiskelleet
Yliopistoihin hakemista ja yliopistoissa opiskelua kuvaavista kuvioista 3b ja 4b asian jo pystyy päättelemään, mutta kuviosta 5a nähdään, kuinka yliopistoihin pääsy on vaikeutunut viime vuosina erityisesti välittömästi lukion suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakouluissa kehitys on ollut päinvastaista. Hakeneiden, mutta ei-sisäänpäässeiden osuus on laskenut.
Kuvio 5a. Yliopistoon hakeneet, mutta ei-yliopistossa opiskelleet
Kuvio 5b. Ammattikorkeakouluihin hakeneet, mutta ei-ammattikorkeakoulussa opiskelleet
Kuvioissa 6a-c on tarkasteltu vuonna 2011 yo-tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutukseen sijoittumista. Yhteensä viiden vuoden sisällä korkeakouluun päätyy 82 % kaikista vuoden 2011 keväällä ylioppilaaksi kirjoittaneista (alle 20-vuotiaana kirjoittaneet). Viive korkeakouluun siirtymisessä on pitkä, vielä neljän ja viiden vuoden välillä osuus kasvaa kahdella prosenttiyksiköllä (600-700 opiskelijaa).
Siirtymä kestää kauemmin AMK-puolella (välittömästi 18 %, viiden vuoden jälkeen 48 %). Mutta myös yliopistoissa aloittaneiden osuus kasvaa neljännen ja viidennen vuoden välillä kaksi prosenttiyksikköä. Toki on huomattava, että lähes kaikki kuviossa 6b näkyvät yliopistossa 3-5 vuotta lukion jälkeen yliopisto-opinnot aloittavat opiskelijat ovat sellaisia opiskelijoita, jotka ovat välissä opiskelleet ammattikorkeakoulussa (ks. kuvio 6d).
Kuvio 6a. Vuonna 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneista korkeakoulussa opiskelleet
Kuvio 6b. Vuonna 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistossa opiskelleet
Kuvio 6c. Vuonna 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneista ammattikorkeakoulussa opiskelleet
Kuvio 6d. Vuonna 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistossa opiskelleet (eivät ole opiskelleet amk:ssa)
Tilastoneuvos 
Kun opiskelijavalintojen muutoksilla on vanhennettu opintojen aloittajia sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, lienee syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin seurauksiin.
Toivottavasti seuraavat aiemmat havainnot, jotka koskevat vain yhtä yliopistoa, eivät enää nykyisillä aloittajakohorteilla päde:
1. Tutkintosaanto on ollut parempi alle 20-vuotiaina opintonsa aloittaneista kuin koko populaatiosta. Mielenkiintoisesti nuorena aloittaneiden, tutkinto-ohjelmaa vaihtaneiden tutkintosaanto on ollut korkein.
2. Alle 20-vuotiaina aloittaneiden opinnot ovat lähteneet vauhdikkaammin liikkeelle kuin koko uuden opiskelijapopulaation. Välivuosien keskimääräinen ns. valmentava vaikutus ei siis ainakaan aiemmin ole ollut kaksinen.
Pelkään kuitenkin, että nämä havainnot pätevät edelleen ja myös valtakunnallisesti.
Näkisin järkeväksi pyrkiä nuorentamaan valmistujia ja parantamaan samalla tutkintosaantoja. Aloittajien nuorentaminen ei varmuudella olisi väärin keino.
TykkääTykkää