Kolme näkökulmaa yliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisyyteen

Kirjoittajat: Matti Kajaste & Soili Vasikainen, OKM Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta viitoittaa tien tulevaisuuteen, jossa suomalainen hyvinvointi rakennetaan entistä voimakkaammin vetovoimaisen ja houkuttelevan TKI-ympäristön varaan. On tärkeää, että lahjakkaimmat tutkijat ja TKI-intensiiviset yritykset valitsevat jatkossa yhä useammin Suomen asemamaakseen ja toisaalta Suomessa valmistetut tuotteet, muotoillut palvelut ja julkaistut tutkimustulokset löytävät kiinnostuneen yleisönsä tärkeimmistä … Jatka artikkeliin Kolme näkökulmaa yliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisyyteen

Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Tohtoreiden määrä työmarkkinoilla on kasvanut läpi 2010-luvun. Yliopistot ovat edelleen yleisin työpaikka tohtorintutkinnon suorittaneille, mutta tohtoreista entistä suurempi osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tohtorien sijoittumista työnantajasektoreille ja syvennytään siihen, ketkä yksityisellä sektorilla työskentelevät. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 työvoimaan kuuluvien 25–64-vuotiaiden tohtorien määrä kasvoi 27 prosenttia eli 21 800 tohtorista 27 700 tohtoriin. Työvoimaan kuuluvien ulkomailla … Jatka artikkeliin Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt korkeakouluilta tietoa henkilöstön rekrytoinneista vuoden 2017 alusta lähtien. Rekrytointitiedonkeruun kautta saadaan arvokasta tietoa korkeakoulujen toiminnasta – ovathan korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat korkeakoulujen tärkeintä voimavaraa henkilöintensiivisessä opetus- ja tutkimistyössä. Korkeakoulujen tekemistä henkilöstörekrytoinneista on kansallisella tasolla olemassa hyvin vähän vertailutietoa. Ajoittain yksittäisten korkeakoulujen tekemät henkilöstövalinnat nousevat julkiseen keskusteluun, mutta laajempi kokonaiskuva korkeakoulujen … Jatka artikkeliin Ketkä hakevat ja kuka tulee valituksi? Korkeakoulujen rekrytointitiedonkeruusta.

Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Julkisessa keskustelussa näyttää elävän seuraavanlainen tarina: ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta 2020 lukion ainevalinnoilla ja ylioppilastutkintomenestyksellä ei ollut kovin suurta merkitystä korkeakouluihin pääsyssä, mutta uudistuksen myötä käyttöön otettujen ylioppilastutkinnon pisteytysten myötä ainevalinnat muuttuivat erittäin merkitykselliseksi. Usein kuulee myös sanottavan myös, että lukiolaisten pitää nyt tietää aiemmin, mitä haluavat opiskella korkeakoulussa. Lähempänä totuutta lienee, että ylioppilastutkintomenestys ja … Jatka artikkeliin Onko lukion ainevalintojen merkitys kasvanut korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta. Pylväskuvio, jossa kerrotaan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2017 Suomessa, … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitys poikkeaa muista OECD-maista

Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnat olivat monella tapaa erityiset. Opiskelijavalintauudistuksen isot muutokset otettiin käyttöön, ja myös COVID-19 pandemia ja aloituspaikkojen lisääminen vaikuttivat valintoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulujen syksyllä alkavan koulutuksen valintoja viimeisen viiden vuoden aikana: hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ja hyväksymisasteita ikäryhmittäin, ensikertalaisuusaseman mukaan ja sukupuolittain. Valintojen tarkasteleminen ikäryhmittäin ilman väestön tarkastelemista on … Jatka artikkeliin Havaintoja korkeakoulujen kevään 2020 opiskelijavalinnoista: opiskelijavalintauudistus, COVID-19 ja lisäaloituspaikat (osa 1)

Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Tekijät: Ninna Venäläinen, Antti Kaasila, Katri Kleemola, Hanni Muukkonen-van der Meer, Jarmo Rusanen, Jouni Pursiainen Johdanto Korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. 2020 alkaen korkeakoulujen tulee valita pääosa opiskelijoista todistusvalinnalla ja yhteispistevalinnasta luovutaan. Kauppatieteissä ylioppilaskokeesta ja pääsykokeesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovuttiin kokonaan jo 2018. Tällöin käyttöönotettiin valintatavoiksi vain ylioppilaskokeen arvosanoihin perustuva valinta ja pelkkään valintakokeeseen perustuva … Jatka artikkeliin Kauppatieteiden opiskelijavalinnan uudistaminen: Mikä muuttui vuosien 2016 ja 2018 välillä? – Ainevalinnat ja alueellinen näkökulma

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu   Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

- Ensikertaislaiskiintiöiden tausta on 2010-luvun alun tilanteessa, jolloin 35 % yliopistojen opiskelupaikoista meni sellaisille henkilöille, jotka jo opiskelivat korkeakoulussa tai olivat tehneet tutkinnon. Vuonna 2018 osuus oli 25 %. - Suhteutettuna korkeakouluissa opiskeleviin, vuosittain vajaat 2 % korkeakoulujen opiskelijoista hankkii toisen opinto-oikeuden opiskelijavalinnan kautta. Tietyillä aloilla (pääosin yliopistojen luonnontieteissä) jopa yli 10 % alan opiskelijoista … Jatka artikkeliin Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.   Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa