Kategoria: Uncategorized

Jyrki Laitinen, vararehtori, Oulun ammattikorkeakoulu   Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön taustamuistiossa (Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf) todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmä ottaa käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä voi luonnollisesti lähestyä monelta kannalta, mutta yksi keskeinen näkökulma on sukupuolten välinen tasa-arvo. Vipusen aineiston perusteella Suomen korkeakoulutuksessa on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta

- Ensikertaislaiskiintiöiden tausta on 2010-luvun alun tilanteessa, jolloin 35 % yliopistojen opiskelupaikoista meni sellaisille henkilöille, jotka jo opiskelivat korkeakoulussa tai olivat tehneet tutkinnon. Vuonna 2018 osuus oli 25 %. - Suhteutettuna korkeakouluissa opiskeleviin, vuosittain vajaat 2 % korkeakoulujen opiskelijoista hankkii toisen opinto-oikeuden opiskelijavalinnan kautta. Tietyillä aloilla (pääosin yliopistojen luonnontieteissä) jopa yli 10 % alan opiskelijoista … Jatka artikkeliin Toisen opiskelupaikan hankkiminen korkeakouluissa edelleen yleistä

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.   Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä alkoi laskea jyrkästi vuoden … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Ammattiin opiskelevien kansainvälisen liikkuvuuden lasku on taittumassa

Vuonna 2017 reilut 4 150 ulkomaalaista opiskelijaa aloitti tutkintoon tähtäävät korkeakouluopinnot Suomessa. Määrä putosi neljänneksellä edellisestä vuodesta, jolloin aloittaneita oli 5 500. Eniten pudotusta oli yliopistojen maisteriopinnot aloittaneissa; ammattikorkeakoulututkinnon opiskelemisen aloittaneiden määrä väheni maltillisemmin. Ulkomaalaisia opiskelijoita on selvästi vähemmän yliopistojen alempaan korkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Aloittaneiden määrä on niissä pysynyt tasaisena. Luvut ovat … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Lukuvuosimaksut vähensivät uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa ainakin hetkellisesti

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa nykytilassa yleisimmästä valintatavasta, pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta, ollaan luopumassa. Pelkkään pääsykokeeseen perustuen paikkoja täytetään kuten ennenkin. Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla tällainen muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Tässä blogissa tarkastellaan kauppatieteen valintaperusteiden muutosten kanssa samaan aikaan tapahtuneita … Jatka artikkeliin Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia

Noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. Suomalaisten kielitaidon kaventumisesta on tullut ilmiö, josta on syytä kantaa huolta. Tämä kehityssuunta on ollut jo pitkään haaste myös kieltenopetuksen ammattilaisille. Miten saada oppilaat ja heidän huoltajansa ymmärtämään monipuolisen kielitaidon arvo? Miten motivoida oppilaita opiskelemaan enemmän … Jatka artikkeliin Mitä kieliä perusopetuksessa opiskellaan? – tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista

Sekä saamenkielistä opetusta saavien että saamea vapaaehtoisena vieraana kielenä opiskelevien oppilaiden määrä perusopetuksessa on 2000-luvun alkupuolella kasvanut. Saamea äidinkielenä opiskelevien määrässä ei ole tapahtunut vastaavaa muutosta. Saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi varsin tasaisesti lukuvuoden 2005–2006 vajaasta 130 oppilaasta lukuvuoden 2015–2016 lähes kahteensataan oppilaaseen. Saamea vieraana kielenä opiskelevien määrässä on ollut enemmän vuosittaista vaihtelua, mutta … Jatka artikkeliin Saamea opiskelevien määrä kasvaa – saamenkielistä opetusta tarjolla myös Helsingissä

Ammatillisten tutkintojen opinnot aloittavista yli puolella on jo suoritettuna jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Tilasto osoittaa, että ammatillinen koulutus toimii osana elinikäistä oppimista. Vuonna 2016 ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot aloittaneista opiskelijoista 37 % oli jo suorittanut jonkin tutkinnon. Yleisimpiä olivat toinen ammatillinen perustutkinto (20 %) tai ylioppilastutkinto (8 %). Ammattitutkintojen uusista opiskelijoista 78 % oli suorittanut … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Yli puolet ammattiopinnot aloittavista on jo suorittanut jonkin tutkinnon

Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä on laskenut muutaman viimeisen vuoden aikana: vuonna 2017 pudotusta edelliseen vuoteen oli 11 %. Myös lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus näyttää vähentyneen. Toisella asteella opiskelevat suuntaavat jaksoilleen muihin Euroopan maihin ja EU:n Erasmus+ -ohjelman merkitys liikkuvuuden rahoittajana kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille 5 551 ammattiin opiskelevaa ja tänne tuli … Jatka artikkeliin Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin

Toisin kuin monesti ajatellaan, ylioppilaskirjoituksissa menestymisessä ei sukupuolten välillä ole suuria eroja. Esimerkiksi kevään 2017 ylioppilaskirjoituksissa laudatureita kirjoittaneiden osuudessa oli naisten ja miesten välillä eroa vain parin prosenttiyksikön verran. Naiset kirjoittavat ylioppilaskokeessa enemmän aineita kuin miehet ja menestyvät lähes kaikissa reaaliaineissa miehiä paremmin, mutta miehillä näyttää olevan omat vahvuutensa, kuten pitkä matematiikka ja pitkät vieraat … Jatka artikkeliin Naiset ja miehet menestyvät ylioppilaskirjoituksissa melko tasaväkisesti