Yhä useampi tohtori työskentelee yksityisellä sektorilla

Tohtoreiden määrä työmarkkinoilla on kasvanut läpi 2010-luvun. Yliopistot ovat edelleen yleisin työpaikka tohtorintutkinnon suorittaneille, mutta tohtoreista entistä suurempi osa työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tohtorien sijoittumista työnantajasektoreille ja syvennytään siihen, ketkä yksityisellä sektorilla työskentelevät.

Vuodesta 2011 vuoteen 2018 työvoimaan kuuluvien 25–64-vuotiaiden tohtorien määrä kasvoi 27 prosenttia eli 21 800 tohtorista 27 700 tohtoriin. Työvoimaan kuuluvien ulkomailla syntyneiden tohtorien määrä kasvoi peräti 93 prosenttia: 1560 tohtorista 3 000 tohtoriin. Näitä lukuja kannattaa verrata Suomessa suoritettuihin tohtorintutkintoihin, joita samalla ajanjaksolla suoritettiin 14 200 kappaletta. Ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja niistä oli 2 900. Nykyisen tohtorikoulutusvolyymin myötä tohtoreita valmistuu selvästi enemmän kuin heitä siirtyy eläkkeelle, vaikka osa tohtoreista siirtyykin post-doc vaiheessa ulkomaille. On kuitenkin huomioitava, että tohtorien osuus yritysten T&K-tehtävissä on Suomessa edelleenkin suhteellisen alhainen. Tässä blogitekstissä tarkastellaan pääasiassa 25–64-vuotiaita työllisiä tohtoreita, joita oli 26 700 vuonna 2018.

Ulkomailla työskentely on luonnollinen osa tutkijanuraa. Tohtorien liikkuvuuden tarkastelua hankaloittaa se, että maahanmuuttotilastoissa ei pääsääntöisesti tilastoida ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Tiedämme, kuinka moni Suomessa tohtorintutkinnon suorittanut muuttaa ulkomaille post-doc vaiheessa, mutta emme tiedä, kuinka moni ulkomailla tohtorintutkinnon suorittanut muuttaa Suomeen. Todellinen ulkomailla syntyneiden tohtorien määrä Suomessa on siis tilastoitua lukua suurempi. Valmistumisen jälkeistä sijoittumista tarkastelevan tilaston mukaan vuonna 2018 valmistuneista suomalaisista tohtoreista 7 prosenttia ja ulkomaalaisista arviolta noin 40 prosenttia oli muuttanut maasta jo vuosi tutkinnon jälkeen.

Eniten ulkomailla syntyneitä tohtoreita tulee Suomeen muista Euroopan maista ja Aasiasta, joista kasvu on myös ollut suurinta 2010-luvulla (kuva 1). Yksittäisistä maista kärkisijoilla vuonna 2018 olivat Kiina, Saksa ja Intia. Etenkin Kiinassa ja Intiassa syntyneiden tohtoreiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Kärkimaat vastaavat niitä maita, joista tulevat opiskelijat ovat suorittaneet eniten tutkintoja Suomessa. (Kuva 2.)

Kuva 1: Ulkomailla syntyneiden tohtorien määrä syntymämaan mukaan. 25–64-vuotias työvoima.
Kuva 2: Ulkomailla syntyneet tohtorit syntymämaan mukaan. 25–64-vuotias työvoima.

Yliopistot ovat aina olleet tohtorien suurin työnantaja, mutta yksityisen sektorin rooli kasvaa koko ajan. Vuonna 2018 jo yli neljännes 25–64-vuotiaista työllisistä tohtoreista työskenteli yksityisellä sektorilla. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien osuus kaikista työllisistä tohtoreista on kasvanut viisi prosenttiyksikköä. Tällä aikajaksolla yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtoreiden määrä kasvoi 4 400 henkilöstä 6 900 henkilöön eli 57 prosenttia. (Kuva 3.)

Samaan aikaan yliopistossa työskentelevien tohtorien osuus kaikista työllisistä tohtoreista on pienentynyt. Tohtorien määrä yliopistoissa ei kuitenkaan ole vähentynyt. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 tohtorien määrä yliopistoissa on kasvanut 8 000 henkilöstä 9 100 henkilöön eli 14 prosenttia, vaikka yliopistojen henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla. Tohtorien määrä kasvaa yksityisellä sektorilla niin paljon muita sektoreita vauhdikkaammin, että muiden sektorien suhteellinen osuus työllisistä vähenee. (Kuva 4.)

Kuva 3: Tohtorien sijoittuminen työnantajasektoreille. 25–64-vuotiaat työlliset.
Kuva 4: Tohtorien määrä työnantajasektoreilla. 25–64-vuotiaat työlliset.

Miessukupuoli, tekniikan tai ICT-alan tutkinto ja kansainvälinen tausta lisäävät yksityiselle sektorille sijoittumisen todennäköisyyttä

Miehet työskentelevät naisia todennäköisemmin yksityisellä sektorilla, ja naiset miehiä todennäköisemmin kuntasektorilla. Ainoastaan luonnontieteen, lääketieteen tai maa- ja metsätalousalan naistohtori työskentelee hieman saman alan miestohtoria todennäköisemmin yksityisellä sektorilla. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 yksityisellä sektorilla työskentelevien miestohtorien osuus kaikista työllisistä 25–64-vuotiaista miestohtoreista on kasvanut 23 prosentista 30 prosenttiin. Naistohtorien kohdalla yksityisen sektorin osuus on kasvanut 17 prosentista 22 prosenttiin. Myös naistohtorien suhteellinen osuus kaikista työllisistä tohtoreista on kasvanut hieman: 44 prosentista 48 prosenttiin. (Kuva 5.)

Yksityinen sektori korostuu työnantajana etenkin tekniikan alan ja ICT-alan tohtoreiden keskuudessa: kummallakin alalla 44 prosenttia 25–64-vuotiaista työllisistä tohtoreista työskentelee yksityisellä sektorilla. Vähiten yksityisellä työskentelevät kasvatusalojen ja lääketieteen tohtorit. Tosin monet yksityisten lääkäriasemien lääkäreistä työskentelevät sitä kautta yrittäjinä, joten on syytä huomioida, että nimenomaan lääketieteen tohtoreissa yrittäjien osuus – 10 prosenttia – on suurin. (Kuva 6.)

Kuva 5: Tohtorien sijoittuminen työnantajasektoreille sukupuolen mukaan. 25–64-vuotiaat työlliset. Tilastovuosi 2018.
Kuva 6: Tohtorien sijoittuminen työnantajasektoreille koulutusalan mukaan. 25–64-vuotiaat työlliset. Koulutusalat luokiteltu OKM ohjauksen alan mukaan. Tilastovuosi 2018.

Ulkomailla syntyneet tohtorit työskentelevät Suomessa syntyneitä todennäköisemmin yksityisellä sektorilla. Yksi syy siihen saattaa olla julkisen sektorin kielitaitovaatimus. Muissa Euroopan maissa syntyneistä työllisistä tohtoreista 32 prosenttia ja Aasiassa syntyneistä 33 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla.  Kuitenkin suurin osa eli puolet ulkomailla syntyneistä tohtoreista työskentelee yliopistoissa. (Kuva 7.)

Kuvassa 8 tarkastellaan vuonna 2011 tohtorintutkinnon suorittaneiden sijoittumista yliopistoihin ja yksityiselle sektorille valmistumisen jälkeisinä vuosina. Yliopistoissa työskentelevien osuus on korkeimmillaan vuosi tutkinnon suorittamisesta ja vähenee sen jälkeen. Yksityisellä sektorilla työskentelevien osuus puolestaan kasvaa etenkin kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Kun tarkastellaan kaikkia työllisiä tohtoreita, havaitaan, että yliopiston osuus työnantajasektorina korostuu jälleen työuran loppuvaiheessa, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli 20 vuotta. Yksityisen osuus näyttäisi olevan suurimmillaan, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut 5–14-vuotta.

Kuva 7: Yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien suhteellisen osuus kaikista työllisistä tohtoreista. 25–64-vuotiaat työlliset.
Kuva 8: Vuonna 2011 tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen yksityiselle sektorille ja yliopistoihin tutkinnon suorittamisen jälkeisinä vuosina. Osuudet laskettu vuonna 2011 tohtorintutkinnon suorittaneista 25–64-vuotiaista työllisistä tohtoreista.

Asiantuntijapalvelut ja teollisuus työllistävät yksityisellä sektorilla eniten

Tohtoreiden määrä yksityisellä sektorilla on kasvanut tasaisesti kaikenkokoisissa yrityksissä (kuva 9) ja kaikilla toimialoilla. Asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset työllistävät 47 prosenttia ja teollisuuden yritykset 26 prosenttia yksityisellä työskentelevistä tohtoreista (kuva 10). Vuodesta 2011 vuoteen 2018 tohtoreiden määrä asiantuntijapalveluissa kasvoi 2 000 henkilöstä 3 300 henkilöön eli 66 prosenttia. Teollisuudessa kasvua oli 1 200 henkilöstä 1 800 henkilöön eli 46 prosenttia.

Työllisiä tilastoidaan Suomessa työssäkäyvän henkilön työnantajan toimialan mukaan. Toimialaluokituksen kansallista versiota ylläpitää Tilastokeskus ja se perustuu YK:n standardiin. Luokitus on hierarkkinen ja siinä on kokonaisuudessaan yli 1800 luokkaa. Vipusen tilastoissa käytetään sovellettua versiota luokituksesta, jossa on T&K-toiminnan kannalta keskeisimpiä luokkia. Seuraavan kappaleen koodit (esim. TOL 62) viittaavat kansallisen luokituksen II-hierarkiatason koodeihin. On huomattava, että yksittäinen yritys luokitellaan aina yhdelle toimialalle. Työllisen henkilön toimiala kertoo siis hänen työnantajansa toimialasta, ei välttämättä henkilön tehtävän toimialasta.

Asiantuntijapalveluista suurimmat työllistäjät – kukin noin viidenneksen osuudella – ovat ohjelmisto- ja konsultointiyritykset (TOL 62) sekä kategorioihin ”Ammatillinen, tekninen toiminta” (TOL 69–71,73–75) ja ”Muut toimialat” (TOL 68, 90–99) kuuluvat yritykset. Lisäksi asiantuntijapalveluihin kuuluu hallinto- ja tukipalvelutoimintoja, rahoitus- ja vakuutustoimintaa, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä informaatio- ja viestintäalan yrityksiä. Tohtoreiden osuus koko henkilöstöstä on selvästi suurin toimialaluokkaan ”Muu tutkimus- ja kehittämistoiminta” (TOL 72) kuuluvissa yrityksissä.

Teollisuuden aloista määrällisesti eniten työllistävät kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineiden valmistus (500 tohtoria vuonna 2018) sekä elektroniikan, tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus (590 tohtoria vuonna 2018). Näillä aloilla tohtoreiden osuus koko henkilöstöstä on myös suurin: kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineiden valmistuksessa (TOL 20–21) 3,1 prosenttia ja elektroniikan, tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistuksessa (TOL 26–27) 1,7 prosenttia. Osuudet on laskettu Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilastosta.

Asiantuntijapalveluissa eri kokoiset yritykset työllistävät määrällisesti melko tasaisesti tohtoreita. Tohtoreiden suhteellinen osuus koko toimialan henkilöstöstä on 0,7 prosenttia. Suhteellisesti eniten tohtoreita työskentelee 10-49-hengen yrityksissä, joissa tohtoreiden osuus koko henkilöstöstä on tasan prosentin. Teollisuudessa suurten yritysten osuus työllistäjänä korostuu: yli 249 henkilön yritykset työllistävät 66 % teollisuudessa työskentelevistä tohtoreista. Suurissa yrityksissä työskentelee tohtoreita myös suhteellisesti eniten eli 0,8 prosenttia koko henkilöstöstä. Koko teollisuuden henkilöstöstä tohtoreita on 0,6 prosenttia.

Kuva 9: Yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien yrityksen koon mukaan. 25–64-vuotiaat työlliset. Tilastovuosi 2018.
Kuva 10: Yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien määrä yrityksen toimialan mukaan. 25–64-vuotiaat työlliset. Tilastovuosi 2018.
Kuva 11: Yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien määrä koulutusalan mukaan. 25–64-vuotiaat työlliset. Tilastovuosi 2018.

Lähteeksi ja linkeiksi:

Vipunen, Korkeakoulutus ja T&K-toiminta, Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat

Vipunen, Yliopistokoulutus, Opiskelijat ja tutkinnot

Vipunen, Yliopistokoulutus, Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen

Tilastokeskus, Toimialaluokitus

Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Tohtoreiden tekemien tutkimustyövuosien määrä ja osuus sektorin kaikista tutkimustyövuosista

Aiheeseen liittyviä raportteja:

Tohtorit yhteiskuntaa uudistamassa – monipuolistuvat tutkijanurat : Tutkijanurakysymyksiä käsittelevän työryhmän loppuraportti

Vaikuttavuus syntyy osaamisesta: Tilastopohjainen tarkastelu tohtoreiden sijoittumisesta työelämässä

Kirjoittaja Emilia Gråsten, korkeakouluharjoittelija Opetus- ja kulttuuriministeriössä kesällä 2021

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s