Lähes kaikissa OECD-maissa koulutuksen kustannukset kehittyivät aikavälillä 2012–2017 siten, että koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi vuosittain. Suomessa summa kuitenkin laski. Vuonna 2017 opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset olivat meillä Pohjoismaiden alhaisimmat, mutta silti yli OECD-maiden keskiarvon. Tämä käy ilmi OECD:n syyskuussa ilmestyneestä Education at a Glance -tilastojulkaisusta.
Yksi tapa vertailla koulutuksen kustannuksia eri maiden välillä on tarkastella vuosittaisia kustannuksia yhtä oppilasta tai opiskelijaa kohti. OECD:n tilastoissa lasketaan yhteen perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kustannukset. Tällä laskutavalla koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset Suomessa olivat vuonna 2017 noin 11 637 dollaria eli 10 049 euroa. Summa on Pohjoismaiden alhaisin, mutta jonkin verran sekä EU23- että OECD-maiden keskiarvojen yläpuolella.
Lähes kaikissa muissa OECD-maissa kustannukset ovat nousseet, Suomessa laskeneet
OECD:n raportissa tarkastellaan myös opiskelijakohtaisten kustannusten kehitystä aikavälillä 2012–2017. Suomessa kehitys on ollut poikkeuksellinen muihin OECD-maihin verrattuna. Lähes kaikissa OECD-maissa koulutukseen yhtä opiskelijaa kohti käytetty rahasumma kasvoi ajanjaksolla keskimäärin 1,3 % vuosittain. Suomessa kustannukset sen sijaan laskivat 1,5 %. Opiskelijamäärä pysyi samalla lähes muuttumattomana sekä OECD-maissa keskimäärin että Suomessa.
Pelkästään korkea-asteen koulutukseen rajatut opiskelijakohtaiset kustannukset kasvoivat OECD-maissa keskimäärin 0,4 % vuosittain, mutta Suomessa ne laskivat keskimäärin 2,7 %. Kustannukset laskivat myös 12 muussa maassa ja syynä oli useimmiten opiskelijamäärän kasvu. Tämä ei kuitenkaan selitä Suomen tilannetta, sillä meillä opiskelijamäärä kasvoi keskimäärin vain 0,5 % vuosittain.
Valtioiden taloustilanne ja pandemian kaltaiset kriisit heijastuvat koulutuksen rahoitukseen
Suomessa koulutusmenoja on kiristetty asteittain vuodesta 2011 ja vuonna 2015 päätettiin uusista leikkauksista. Asteittaisen toteutuksen takia leikkaukset eivät heti näkyneet OECD:n vuosittain ilmestyvissä tilastoraporteissa. Uusimmassa, vuoden 2017 kustannustietoja koskevassa raportissa ne tulevat kuitenkin selvästi esiin.
Panostukset koulutukseen heijastelevat laajemminkin valtioiden taloustilannetta. Esimerkiksi vuonna 2008 alkanut talouslama sai monen OECD-maan kiristämään koulutuksen rahoitusta. Taloustilanteen kohennuttua rahoitus alkoi vuoden 2010 jälkeen monessa maassa taas kasvaa. Suomen talous lähti nousuun keskimääräistä hitaammin.
Myös koronapandemian kaltaiset yllättävä tekijät voivat vaikuttaa valtioiden taloustilanteeseen ja julkisten palveluiden rahoitukseen.
OECD:n raportin mukaan budjetin kiristyminen voi parhaimmillaan tehostaa toimintaa, mutta leikkaukset voivat myös heikentää koulutuksen laatua aikana, jolloin koulutukseen panostaminen olisi tärkeää. Kustannusten suuruudesta ei voi kuitenkaan suoraan vetää johtopäätöksiä koulutuksen tuloksellisuudesta, vaan tärkeintä on se, että rahoitus käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Raportissa todetaan myös, että opiskelijakohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat monet seikat, muun muassa opettajien palkat, opetusvelvollisuustunnit, eläkejärjestelmä, oppilaiden ja oppituntien määrä, opetusmateriaalin ja tilojen kustannukset sekä koulutuslinja (yleissivistävä/ammatillinen).
Education at a Glance on OECD:n vuosittain syyskuussa julkaisema tilastoraportti, jossa vertaillaan koulutuksen eri osa-alueita OECD- ja partnerimaissa. Opetushallitus osallistuu OECD:n koulutusindikaattorityöhön ja raportin Suomea koskevien tietojen tuottamiseen.
Education at a Glance -raportin uusimmat koulutukseen liittyvät talousluvut koskevat vuotta 2017. Taloustiedot saadaan viiveellä, sillä tietojen keruu kaikista 46 OECD- ja partnerimaasta on hidasta johtuen muun muassa maiden vaihtelevista tilastointijärjestelmistä. Kustannustiedot on raportissa ilmaistu USA:n dollareina ja eri maiden valuutat on muutettu ostovoimaltaan yhtä suuriksi ostovoimapariteetin avulla (PPP, purchasing power parities).
Kirjoittaja Hanna Laakso
Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan ja on julkaistu Opetushallituksen sivuilla:
Tilastoneuvos 