Tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta

Vuosina 2017-2020 noin 66 % ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä valmistui tavoiteajassa. Yksittäisen opiskelijan opintojen kestoon vaikuttaa luonnollisesti useat opintojen ulkopuoliset tekijät. Tässä blogikirjoituksessa tavoiteajassa valmistumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) avulla, joka sisältää opintoihin liittyviä kysymyksiä. Blogikirjoituksen taustalla oleva analyysi on löydettävissä myös Vipunen.fissä Power BI -raportin muodossa. Raporttiin on päivitetty myös vuoden 2021 tiedot.

Opiskelijapalautekyselyn kysymysten sekä kysymyksistä muodostettujen teemakohtaisten summamuuttujien yhteyttä tavoiteajassa valmistumiseen tutkittiin logististen regressioanalyysien avulla. Regressioanalyysissa tutkitaan yhden tai useamman selittävän muuttujan (esim. vastaukset palautekyselyyn) vaikutusta selitettävään muuttujaan (onko henkilö valmistunut tavoiteajassa). Logistista regressioanalyysia käytetään silloin kun selitettävä muuttuja voi saada vain kaksi arvoa (valmistunut tavoiteajassa / ei-valmistunut tavoiteajassa). AVOP-kysely sisältää yhteensä noin 100 kysymystä/väittämää, esim. ”Opinnoissani oli riittävästi teoriaa ja tietoja”, joita vastaaja arvioi asteikolla 1-7 [täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä].

Analyysiä varten väittämistä on muodostettu 12 summamuuttujaa, johon on koottu saman teeman kysymyksiä. Taulukossa 1 kunkin summamuuttujan vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen on esitetty regressiokertoimien (β) avulla. Regressiokerroin kuvaa selittävän muuttujan (palautekyselyn vastaukset) yhteyttä selitettävään tekijään (tavoiteajassa valmistuminen). Jos regressiokertoimen arvo on hyvin lähellä nollaa, se viittaa siihen, että selittävällä tekijällä ei ole suurta vaikutusta selitettävään tekijään. Regressiokerroin ilmaisee kuinka moninkertaisesti selitettävän tekijän (tavoiteajassa valmistuminen) riskin logaritmi kasvaa, kun selittävä tekijää kasvaa yhdellä yksiköllä. Kun regressiokertoimet syötetään luonnolliseen eksponenttifunktioon (e^β), saadaan kerroin, joka ilmaisee kuinka moninkertaisesti tavoiteajassa valmistumisen riski kasvaa silloin, kun selittävä muuttuja kasvaa yhdellä yksiköllä. Riski on tässä tekninen termi, joka tarkoittaa valmistumisen todennäköisyyttä suhteessa ei-valmistumisen todennäköisyyteen. Toisin sanoen tavoiteajassa valmistumisen riskillä tarkoitetaan tavoiteajassa valmistumisen (p) ja tavoiteajan jälkeen valmistumisen (1-p) todennäköisyyksien välistä suhdelukua: p / (1-p)

Summamuuttuja	Regressiokerroin (β)	e^β	Tilastollisesti merkittävä tulos
Harjoittelu	0,18	1,19	Kyllä
Opintojen sisältö	0,13	1,14	Kyllä
Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot	-0,09	0,91	Kyllä
Oppimisympäristöt	0,08	1,08	Kyllä
Opinnäytetyö	0,06	1,06	Kyllä
Työelämäyhteydet	0,06	1,06	Kyllä
Opiskelun tukipalvelut	0,05	1,05	Kyllä
Työelämäneuvonta	0,04	1,04	Kyllä
Opetus	0,02	1,03	Kyllä
Opiskelu	0,02	1,02	Kyllä
Palaute ja arviointi	0,02	1,02	Kyllä
Opintojen suunnittelu ja ohjaus	0,01	1,01	Ei

Taulukko 1. Summamuuttujien regressiokertoimet

Analyysien tulokset nostavat esiin etenkin harjoittelun sekä opintojen sisällön tekijöinä, joilla on suuri vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen. Lisäksi kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot nousee esiin tekijänä, jolla on merkittävä mutta negatiivinen vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen. Yllättäen opintojen ohjaukseen liittyvien AVOP-kysymysten vastausten suhdetavoiteajassa valmistumiseen ei ole tilastollisesti merkittävä. Tilastollisesta merkittävyydestä huolimatta useiden summamuuttujien, kuten opiskelun ja opetuksen, vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen on häviävän pieni. Regressiomallin mukaan esimerkiksi opiskelua koskeviin kysymyksiin keskiarvolla 6 vastanneiden todennäköisyys valmistua tavoiteajassa oli 65,6 %. Koko otoksesta puolestaan 64,8 % valmistui tavoiteajassa, joten myönteisellä vastaamisella opiskelua koskeviin kysymyksiin ei selvästikään ole suurta vaikutusta.

Tarkasteltaessa kymmentä merkittävintä väittämää / tyytyväisyystekijää, joilla on positiivinen vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen (Taulukko 2), voidaan huomata, että ne kaikki liittyvät jossain määrin opintojen merkityksellisyyteen. Analyysien tulokset osoittavat, että henkilöt, jotka ovat tyytyväisiä osaamisen kehittymiseen tai jotka kokevat, että opinnoista on hyötyä tulevaisuudessa, valmistuvat todennäköisemmin tavoiteajassa.

Väittämä / Tyytyväisyystekijä (summamuuttuja)	Regressiokerroin	e^β	Tilastollisesti merkittävä tulos
Tyytyväisyys ammatilliseen kasvuun (ei summamuuttujaa)	0,20	1,22	Kyllä
Tyytyväisyys osaamisen kehittymiseen (ei summamuuttujaa)	0,18	1,20	Kyllä
Pidän oppimaani tulevaisuuteni kannalta hyödyllisenä (opintojen sisältö)	0,17	1,19	Kyllä
Harjoittelussani pääsin soveltamaan korkeakoulussani oppimaani käytäntöön (harjoittelu)	0,17	1,18	Kyllä
Harjoittelu vahvisti osaamistani (harjoittelu)	0,15	1,16	Kyllä
Tyytyväisyys harjoittelujaksoihin (ei summamuuttujaa)	0,15	1,16	Kyllä
Opintoni olivat innostavia ja motivoivia (opintojen sisältö)	0,14	1,15	Kyllä
Tyytyväisyys opintoihin kokonaisuudessaan (ei summamuuttujaa)	0,14	1,15	Kyllä
Olen tyytyväinen opintojen kautta luomiini työelämäsuhteisiin (työelämäyhteydet)	0,14	1,14	Kyllä
Uskon harjoittelun auttavan minua saamaan koulutukseni kannalta mielekkäitä töitä (harjoittelu)	0,13	1,14	Kyllä

Taulukko 2. Kymmenen positiivisesti merkittävintä väittämää / tyytyväisyystekijää

Taulukossa 3 on puolestaan esitetty kolme merkittävintä väittämää / tyytyväisyystekijää, joilla on negatiivinen vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen. Regressiokertoimet osoittavat, että opiskelijan mielipiteellä vieraskielisen opetuksen määrästä sekä tyytyväisyydellä opintojen kansainvälisyyteen on negatiivinen vaikutus opintojen kestoon. Tämä selittyy luultavasti sillä, että nämä henkilöt ovat todennäköisesti olleet muita todennäköisemmin opiskelijavaihdossa ja siitä syystä eivät välttämättä ole valmistuneet tavoiteajassa. Yllättävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että viihtyisillä ryhmä- ja yksilötyöskentelyn tiloilla on negatiivinen vaikutus tavoiteajassa valmistumiseen.

Väittämä / Tyytyväisyystekijä (summamuuttuja)	Regressiokerroin	e^β	Tilastollisesti merkittävä tulos
Tarjolla oli monipuolisesti myös vieraskielistä opetusta (kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot)	-0,09	0,91	Kyllä
Tyytyväisyys opintojen kansainvälisyyteen (ei summamuuttujaa)	-0,08	0,93	Kyllä
Opiskelijoilla oli käytössään viihtyisiä tiloja itsenäiseen ryhmä- ja yksintyöskentelyyn (oppimisympäristöt)	-0,07	0,93	Kyllä

Taulukko 3. Kolme negatiivisesti merkittävintä väittämää / tyytyväisyystekijää

Valtakunnallisen tason lisäksi selittävien tekijöiden vaikutusta tavoiteajassa valmistumiseen voidaan tarkastella koulutusalakohtaisesti. Kuvassa 1 on esitetty, millainen vaikutus summamuuttujalla harjoittelu on eri aloilla (harmaalla esitetyt tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä). Analyysin tulokset viittaavat siihen, että samanmielisyys harjoittelua koskevien väittämien kanssa vaikuttaa positiivisesti tavoiteajassa valmistumiseen etenkin tekniikan aloilla sekä maa- ja metsätalousaloilla. Yhteiskunnallisilla aloilla harjoittelulla on puolestaan negatiivinen vaikutus. Tämä saattaa kuitenkin osittain selittyä satunnaisuudella, sillä yhteiskunnallisten alojen otoskoko on hyvin pieni (301).