Matti Kajaste, Soili Vasikainen ja Tuomas Parkkari /OKM
Kansallinen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta korostaa eri sektoreiden välisen yhteistyön lisäämistä keinona kasvattaa t&k-panostuksia ja syventää TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Yritysten osoittamaa rahoitusta yliopistojen tutkimustoimintaan pidetään usein mittarina näiden sektoreiden välisen yhteistyön aktiivisuudesta. Tämä kirjoitus sukeltaa hieman pintaa syvemmälle yliopistojen ja yritysten tutkimus- ja TKI-yhteistyön tilastoihin. Aineistoissa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoja yritysten rahoituksesta yliopistojen tutkimukseen sekä yliopistoille suunnattua erillistä kyselyä niiden tärkeimmistä yhteistyöyrityksistä.
Yritysten tutkimusrahoituksessa yliopistoille nähtiin pitkä ja merkittävä lasku, joka taittui hieman vuoteen 2019. Vuodesta 2011 heikennystä oli noin 27 prosenttia. Yliopistojen kannalta suurempi vaikutus oli kuitenkin Business Finlandin (BF; aik. Tekes) yliopistorahoituksen puolittumisella vuosina 2011–2019. Taustalla oli BF:lle osoitettujen määrärahojen vähentyminen, joka kohdentui erityisesti yliopistorahoitukseen. Tätä voidaan pitää vahingollisena, sillä BF-rahoitus on yksi merkittävimpiä elinkeinoelämän ja yliopistosektorin yhteistyötä vauhdittavia tekijöitä. Yritysrahoitukseen lasketaan tässä analyysissä sekä kotimaisilta, että ulkomaisilta yrityksiltä lähtöisin oleva tutkimusrahoitus.
Kansainvälisessä vertailussa (kuva 2) näyttäytyy, että monissa vertailukelpoisissa OECD-maissa yritysten rahoituksella on huomattavasti suurempi merkitys korkeakoulujen tutkimusrahoituksessa kuin Suomessa. On kuitenkin huomattava, että maat poikkeavat toisistaan monessa suhteessa, eivätkä ole koskaan täysin verrattavissa keskenään. Joidenkin maiden kohdalla käytössä on uusin tieto, mikäli vuoden 2019 tietoa ei ole käytettävissä.
Suomessa yliopistojen tutkimuksen yritysrahoituksen euromääräiset erot yliopistojen välillä ovat merkittäviä. Tampereen yliopisto saa selkeästi eniten yritysrahoitusta. Aalto ja Helsingin yliopisto jäävät selvästi tästä, vaikka ovat kooltaan suurempia.
Tarkasteltaessa yritysrahoituksen osuutta yliopiston tutkimusrahoituksen kokonaisuudesta, järjestys muuttuu. Tampereen yliopiston osuus on edelleen merkittävä. Sen yritysrahoituksesta noin 40 % on lääke- ja terveystieteiden ml. rokotteiden tutkimusta. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston tutkimusrahoituksesta lähes 8 % on lähtöisin yrityksiltä. Aalto yliopisto on edelleen kärjen tuntumassa. Vain nämä kolme yliopistoa ylittävät punaisella viivalla merkityn yritysrahoituksen keskiarvon (noin 4 %). Vaasan yliopisto saavuttaa 4 %. Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksen kokonaisuudesta yritysten osuus on alle 2 %. Kiinnostavaa on, että kauppa- ja taloustieteelliseen tutkimukseen keskittyvälle Svenska handelshögskolanille yritysrahoitus on vain varsin pieni osa tutkimusrahoituksesta.
Päätieteenaloista tekniikka ja luonnontieteet yhdessä saavat noin 2/3 koko tutkimuksen yritysrahoituksesta. Lääke- ja terveystieteet saavat noin 25 % ja muiden osuus on hyvin pientä.
Absoluuttisesti ja suhteellisesti tarkasteltuna tutkimuksen yritysrahoitus on useimmilla päätieteenaloilla pysynyt varsin vakaana 20 viime vuoden aikana. Poikkeuksena tästä on tekniikka, jonka tutkimusrahoitus yrityksiltä on laskenut 36 % vuosina 2011—2019. Laskua on ollut erityisesti Aalto-yliopistossa (-53 %), LLTY:ssä (-35 %) ja TUNI:ssa (-28 %).
Prosentuaalisesti suurin pudotus oli yhteiskuntatieteissä, joiden yritysrahoitus väheni 65 %. Siitäkin valtaosa Aalto-yliopistossa (-85 %). Tampereen yliopisto pystyi kuitenkin säilyttämään yhteiskuntatieteiden yritysrahoituksen ennallaan.
Luonnontieteissä yritysrahoituksen osuus säilyi kokonaisuutena hyvin. Yritysrahoituksen osuus luonnontieteissä ylipäätään ei ole kovin suuri suhteessa päätieteenalan kokoon verrattuna esimerkiksi lääke- ja terveystieteisiin. Tämä siitä huolimatta, että luonnontieteiden osuus tutkimuksen yritysrahoituksen kokonaisuudesta on merkittävä. Maatalous- ja metsätieteiden yritysrahoituksen osuus kasvoi 13 % vuosina 2011—2019.
On yllättävää, että kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tutkimusrahoitus käyttäytyy hyvin eri tavalla päätieteenaloittain tarkasteltuna. Ulkomaisten yritysten osuus on kasvanut merkittävästi erityisesti luonnontieteissä ja tekniikassa.
Kotimaiset yritykset ovat vähentäneet selvästi tutkimusrahoitustaan yliopistoille samalla, kun ulkomaiset yritykset ovat voimakkaasti lisänneet rahoitustaan. Ulkomaisten yritysten rahoitus on kuitenkin vain noin 39 % kotimaisten yritysten rahoituksesta, joten pienehkötkin euromääräiset lisäykset, esimerkiksi 54 000 euron kasvu maa- ja metsätieteen ulkomaisessa yritysrahoituksessa, aiheuttavat suuren (+284 %) kasvuprosentin. Tämä kehitys heijastelee myös laajempaa ilmiötä suomalaisten yritysten T&K-panostusten laskusta ja ulkomaisten yritysten T&K-toimintojen kasvusta Suomessa.
Yritysten tutkimusrahoitus yliopistoille on kehittynyt eri tavalla eri yliopistoissa. Erityisesti yliopistoissa, joissa tekniikan ala on suuri, tutkimuksen yritysrahoitus on vähentynyt merkittävästi. Sen sijaan Helsingin ja Tampereen yliopistot ovat kasvattaneet huomattavasti yritysrahoitustaan.
Yliopistojen merkittävimmät yritysyhteistyökumppanit tutkimusrahoituksen perusteella vuonna 2020
Yliopistojen yritysyhteistyötä tarkastellaan seuraavaksi pohjautuen tietoon, joka kerättiin kysymällä kunkin yliopiston 10 merkittävintä yritysyhteistyökumppania tutkimusrahoituksen näkökulmasta. Paljon yritysyhteistyötä ja suuria hankkeita tekevän yliopiston ja vähän yritysrahoitusta saavan yliopiston kumppanit vertautuvat tässä siten ennen kaikkea merkittävyyden näkökulmasta kyseiselle yliopistolle. Yritykset on luokiteltu toimialan mukaan poiketen edellä käytetystä tieteenalaluokituksesta.
| 1000 € | % | |
| Lääketeollisuus | 14 990 | 40,0 |
| ICT-ala | 6 504 | 17,4 |
| Konepajateollisuus | 3 627 | 9,7 |
| Energia-ala | 2 082 | 5,6 |
| Öljynjalostusala | 1 566 | 4,2 |
| Metsäteollisuus | 1 158 | 3,1 |
| Kemianteollisuus | 898 | 2,9 |
| Autot ja lentokoneet | 825 | 2,2 |
| Kaivosteollisuus | 659 | 1,8 |
| Liikenneala | 591 | 1,6 |
| Teknologiansiirto | 458 | 1,2 |
| Muut alat | 3 911 | 10,4 |
| Yhteensä | 37 475 | 100 |
Ylivoimaisesti suurimmaksi ryhmäksi kyselyn pohjalta nousevat lääkeyhtiöt, joiden yhteenlaskettu tutkimusrahoitus oli 15 miljoonaa euroa vuonna 2020. Lääkeyhtiöitä tässä ryhmässä oli noin 40 eli yhteistyö on laaja-alaista. Yhteistyötä tehdään laajasti niiden yliopistojen kanssa, joissa on lääketieteen tutkimusta. Eniten rahoitusta ohjautuu Tampereen yliopiston rokotetutkimukseen. Kun rokotetutkimuskeskus siirtyy osaksi kansallista rokotetutkimuskeskusta, rahoitus ja osaaminen seuraavat todennäköisesti ainakin osittain mukana. Suomessa ICT-toimialan yritykset panostavat edelleen vahvimmin t&k -toimintaan, mutta yliopistoissa lääkeyhtiöt ovat suurin toimiala. Yhteistyötä tekevistä lääkeyhtiöistä suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Suurimmat tutkimusrahoittajat ovat MSD Finland Oy, Trizell Holding SA ja Orion Oyj.
Toiseksi eniten merkittäviä yhteistyöyrityksiä löytyy ICT-sektorilta, yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Tällä sektorilla yhtiöitä on vain muutama, mutta tutkimussopimukset ovat suuria ja yhteistyötä tehdään laajasti useiden yliopistojen kanssa. Merkittävin yksittäinen toimija tässä ryhmässä ja koko tarkastelussa on Huawei. Muut suuret yhteistyötahot ovat Nokia Oyj ja Microsoft.
Kolmas merkittävä sektori on perinteinen konepajateollisuus ja muu laitevalmistus, yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Yrityksillä on yhteistyötä lähes kaikkien yliopistojen kanssa. Merkittävimmät yhteistyöyritykset tässä ryhmässä ovat SSAB, ABB ja Wärtsilä, joista SSAB on kolmanneksi merkittävin yhteistyöyritys koko selvityksessä euromääräisesti heti Huawein ja Nokia Oyj:n jälkeen. Sekä SSAB että ABB ovat ruotsalaisomistuksessa olevia yhtiöitä.
Energiasektorilla on useita yhteistyöyrityksiä, joista suurin osa on kotimaisia toimijoita. Fortum on merkittävin tutkimusrahoittaja, mutta useat alueelliset energiayhtiöt ja sähkönsiirtoyhtiöt tekevät tutkimusyhteistyötä lukuisten yliopistojen kanssa. Energiayhtiöt edustavat laajasti myös erilaisia energiantuotantotapoja. Lisäksi on turpeeseen, vesivoimaan ja ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvää yhteistyötä.
Öljynjalostussektorilla yhteistyöyrityksiä on vain muutama ja merkittävin on Neste Oyj, joka on kokonaisuudessakin neljänneksi merkittävin yhteistyöyritys. Tutkimusyhteistyötä tekee runsaasti myös St1.
Metsäsektori on myös tärkeä yhteistyöryhmä yliopistotutkimukselle. Metsäyhtiöt ovat perinteisesti kotimaisia ja toimijoita ei ole kovin monia. Merkittävimmät tutkimusyhteistyöyritykset ovat UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj ja Metsä Fibre.
Kaivossektorilla toimijat ovat useimmiten ulkomaisia yrityksiä, joilla on Suomessa tytäryhtiö. Euromääräisesti suurimmat toimijat ovat AA Sakatti Mining Oy ja Boliden Kevitsa Mining Oy.
Kemianteollisuuden yritysyhteistyöstä suuri osa kirjautuu lääkeyhtiöiden yritysyhteistyöhön. Kemianteollisuuden hankkeita ovat kuitenkin myös biomateriaalit, entsyymit, akkumateriaalit ja kierrätysmetallien käsittely, jotka liittyvät muihin teollisuudenaloihin. Suurimmat yritysyhteistyökumppanit ovat BASF Battery Materials Finland Oy ja Umicore Finland Oy.
Autoihin ja lentokoneisiin liittyvät yritysyhteistyökumppanit ovat ulkomaisia yrityksiä. Saab AB on ruotsalainen ja Airbus on omistuspohjaltaan monikansallinen eurooppalainen. Molemmilla on Suomessa yksi yhteistyöyliopisto. Liikennehankkeissa yhteistyökumppaneita ovat Suomen julkiset toimijat Väylävirasto ja VR, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä yksittäisten yliopistojen kanssa. Lisäksi on vähäisessä määrin yhteistyötä osuuskauppatoimintaan, tilintarkastukseen ja pankkisektoriin liittyen.
Johtopäätöksiä
Kokonaisuutena yliopistojen yritysrahoitus on seurannut yksityisen sektorin T&K-panostusten laskua. Yritysten rahoitusta merkittävämpää on kuitenkin Business Finlandin yliopistorahoituksen puolittuminen vuosina 2011—2019.
Yritysten tutkimusrahoitus yliopistoille jakautuu tilastojen perusteella varsin epätasaisesti päätieteenaloittain ja yliopistoittain. Tekniikan alan tutkimusrahoitus on laskenut kaikkein eniten ja siitä on kärsinyt ennen kaikkea Aalto-yliopisto. Ulkomaisten yritysten t&k- panostukset Suomeen ja suomalaisiin yliopistoihin on kuitenkin myönteistä kehitystä. Monella alalla yritysyhteistyötä tehdään monenlaisten yritysten kanssa, eikä tutkimustoiminta tai yhteistyö ole vahvasti keskittynyttä yksittäiseen yritykseen tai yliopistoon.
Suomen yliopistojen yritysyhteistyön kumppaneiden ja rahoituksen tarkastelun perusteella voisi todeta, että tutkimus kohdistuu vahvasti kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin. Tämä voisi jatkossakin olla tavoiteltava ja kasvava kehityssuunta tutkimusyhteistyössä.
Tilastoneuvos 