Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Vaikka erilaiset avoimet oppimisalustat tekevät voimakkaasti tuloaan korkeakouluihin ja korkeakoulutuksen muodot ovat murroksessa, korkeakoulu on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön muodostama koulutus- ja tutkimusympäristö. Näin ollen yksi keskeinen korkeakouluja kuvaava tunnusluku on opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön (akateeminen henkilöstö) suhdeluku.

EU:n tukema mainio ETER-tietokanta (https://www.eter-project.com/) antaa mahdollisuuden vertailla eri maiden korkeakoulujen opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstön suhdelukuja. Yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin kuuluu ammattikorkeakouluja voimakkaammin tutkimustyö, joten vertailu on syytä tehdä erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Eri maiden tilastointia on ETERissä harmonisoitu mahdollisimman paljon, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön tilastoinnin osalta yksi merkittävä erottava tekijä jatko-opiskelijoiden kuuluminen tilastoitavaan henkilöstöön. Suomessa suuri osa tutkijakoulutettavista lasketaan mukaan henkilöstöön (tutkijanuraporras I), joten vertailu kannattaa tehdä ensisijaisesti vastaavalla tavalla jatko-opiskelijoita kohtelevien maiden kanssa.

Yliopistojen opiskelija-opetushenkilöstön suhde maittain

Yliopistojen osalta Suomen luvut näyttävät kv-vertailussa suhteellisen hyviltä, suhdeluku on 7,5 opiskelijaa per opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosi. Keskeisistä verrokeista vastaava luku on Alankomaissa 10,6 ja Norjassa 8,8. Pienempi vertailuluku löytyy sen sijaan Sveitsistä (4,5) ja Belgiassa (5,6). Yliopistokohtaisesti teknisillä yliopistoilla ja Taideyliopistolla suhdeluvut ovat pieniä (Aallolla 5,5 ja Taideyliopistolla 4,5). Sen sijaan kauppatieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin orientoituneilla yliopistoilla suhdeluvut ovat suurempia (Hanken ja Vaasan yliopisto 18,3 ja 18,3). Monialayliopistoista pienin suhde on HY:llä (7,2), vaikkakin erot monialayliopistojen välillä ovat pieniä.

Erilaisten ranking-listojen kärkiyliopiston suhdeluvut ovat huomattavasti pienempiä (esim. Zurichin yliopisto 5,2; Oxfordin yliopisto 3,3; Cambridgen yliopisto 2,6) mutta esim. suhteessa moneen hollantilaiseen rankingien top-100 listoilta löytyvään yliopistoon suomalaisten yliopistojen suhdeluvut ovat täysin vertailukelpoisia. Sekin on huomattava, että monessa yliopistorankingissä opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstön suhdeluku on yksi laskentaan vaikuttavista tekijöistä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelija-opetushenkilöstön suhde maittain

Myös ammattikorkeakoulujen osalta Suomen luvut ovat kansainvälisten verrokkien tasolla, Suomen keskiarvo 19,7; hieman pienempi kuin Alankomaissa ja Saksassa (21,7 ja 22,1) mutta hiukan isompi kuin Irlannissa tai Norjassa (16,1 ja 19,4). Ammattikorkeakoulujen osalta sote-painotteisissa korkeakouluissa suhdeluvut ovat pienimpiä (Humak 15,1, Diak 18,5 ja Lapin AMK 17,8) ja kaupan ja hallinnon aloihin keskittyneissä suurimpia (Haaga-Helia 25,7). Ylipäätään suhdelukujen erot ovat suhteellisen pieniä ammattikorkeakoulujen välillä.

 

Tekninen huomio: Kuvia klikkaamalla näet visualisoinnin uudessa ikkunassa, jossa pääse suodattamaan ja porautumaan eri maiden yliopistoihin ja ammattikorkeakoulujen suhdelukuihin. Oletusnäkymässä näet vuoden 2014 tilanteen kaikkien korkeakoulujen osalta. Oikean yläkulman alasvetolaatikoista voit suodattaa näkymää vuoden, sektorin tai tohtoriopiskelijoiden huomioimisen henkilöstössä mukaan. Oikean alakulman taulukossa voi porautua yksittäisen korkeakoulun tietoihin klikkaamalla taulukon oikeasta reunasta alas osoittavan nuolen päälle ja tuplaklikkaamalla maata. Takaisin ylemmälle tasolle pääsee vasemman reunan ylös osoittavasta nuolesta.

2 vastausta artikkeliin “Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

  1. Tulos on hieman yllättävä, sillä Suomessa opiskelijoissa on paljon hyvin hitaasti opinnoissaan etenevää massaa ja myös merkittävä määrä ns. nollasuorittajia. Ehkä vastaavasti hyvin hitaasti etenevä jatko-opiskelijoiden osuus henkilökunnassa tasapainottaa suhdelukua?

    Muuten olen pintapuolisen ETER-kurkistuksen perusteella kannalla, että huomio olisi kiinnitettävä vuosittain opiskelijamassasta valmistuviin tutkintoihin. Siis toiminnan tutkintotulokseen, joka kertoo jotain resurssien käytön luonteesta. Toki samaan tyyliin voidaan tarkastella tohtorintutkintojen määrää henkilökuntavolyymia vasten.

    Tykkää

  2. Kiitos Olli kommenteista. Vuosittain opiskelijamassasta valmistuvien tutkintojen vertailu olisi sinällään mahdollista, mutta eri maiden eri pituiset tutkinnot tekevät maiden välisen vertailun mahdottomaksi. Esim. linkin Bologna-seurantaraportin sivulta 54 näkee miten toisenkin syklin pituudet vaihtelevat maittain.
    http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/182EN.pdf

    Tohtorin tutkintojen suhde opetus- ja tutkimushenkilöstöön on mahdollista laskea. Se löytyy alla olevan linkin kolmannelta välilehdeltä. Jos taas ottaa verrokkiryhmäksi ne maat joissa jatko-opiskelijat lasketaan mukaan henkilöstöön, niin Suomen yliopistojen luvut ovat lähellä Belgian ja Norjan yliopistojen lukuja, mutta Alankomaissa ja Sveitsissä tohtorin tutkintoja per akateeminen henkilöstö tulee suomalaisia yliopistoja enemmän.

    https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNmI0ZmYwMzYtMDIxNC00M2NkLWIzMzQtMTljM2NkMzQ1NWFiIiwidCI6IjkxMDczODlkLTQ0YjgtNDcxNi05ZGEyLWM0ZTNhY2YwMzBkYiIsImMiOjh9

    Linkin toisella välilehdellä on laskettu opiskelijoiden suhde professoreihin, jolloin tutkijakoulutettavien erilainen tilastointi ei sekoita vertailua. Tämä suhdeluku tuottaa enemmän hajontaa. Sveitsiläiset yliopistot ovat omaa luokkaansa reilulla 20 opiskelijalla per professori, mutta muuten monen maan keskiarvo on lähempänä sataa (UK 82, Ruotsi 96 ja Alankomaat 95).

    Valitettavasti Suomen professoreiden lukuja ei ole ETERissä (koska professoreiden luvut ovat nuppilukuja, Suomen tilastointi perustuu henkilötyövuosiin), joten Suomen suhdelukuja ei voi laskea ETER-aineistosta. Mutta esim. Professoriliiton palkkaselvitykset perustuvat henkilömääriin, joten sen pohjalta Suomenkin luvut on mahdollista laskea vertailukelpoisesti. Vuoden 2014 luvuilla laskettuna Suomen yliopistojen keskiarvo on 63 perustutkinto-opiskelijaa per professori. Vaihtelu on aika pientä, kaikkien isoimpien yliopistojen luvut ovat välillä 58-73. Tämän pohjalta ei voi sanoa, että Suomen hyvä opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstö -suhdeluku perustuisi tutkijakoulutettavien ja tutkijoiden mukaan laskemiseen.

    Ylläolevaan linkkiin on poimittu ETERistä myös opetus- ja tutkimushenkilöstön ja hallintohenkilöstön välisen suhteen tiedot. Ko. suhdelukua voisi joskus analysoida tarkemminkin, mutta pikaisella silmäyksellä tilastosta löytyy yhdistävä tekijä toisaalta Helsingin yliopiston ja Cambridgen yliopiston välillä ja toisaalta Tampereen yliopiston ja Oxfordin yliopiston välillä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s