Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Kansainvälisyyden, maahanmuuton, kielivarannon ja monikulttuurisuuden seuraaminen on yksi koulutustilastojen lukuisista tarkastelumahdollisuuksista.

Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita seurataan Vipusessa esimerkiksi koulutuksen kansainvälisyys-sivustolla: https://vipunen.fi/fi-fi/yhteiset/Sivut/Kansainvälisyys.aspx , täällä avautuvat raportit kertovat koulutuksen kansainvälisyydestä monipuolisesti – opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden osalta kansalaisuuden, äidinkielen sekä syntymämaan mukaan. Julkisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisuus niputetaan ja sekoitetaankin yhdeksi tekijäksi, mutta kuten kuvassa 1 (Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä) näkyy, on vissi ero siinä puhutaanko ulkomaalaisista, vieraskielisistä vai ulkomailla syntyneistä opiskelijoista. Yhteistä kaikille näille kaikille seurattaville lukumäärätiedoille on se, että määrät ovat jo viiden vuoden tarkastelujakson aikana kasvaneet rajusti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa (toinen ja korkea-aste) opiskeli vuonna 2010 45 700 ulkomailla syntynyttä opiskelijaa – vuonna 2015 heitä oli jo 60 100. Kasvu näkyy erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, tarkastelujakson aikana ulkomailla syntyneiden opiskelijoiden määrä on noussut 17 500 opiskelijasta yli yhdeksällä tuhannella 26 600:een opiskelijaan.

Porautuessa tarkemmin ammatillisen koulutuksen lukuihin huomataan varsin reipas kasvu vieraskielisten opiskelijoiden määrässä (kuvaa klikkaamalla voi tarkastelujoukkoa rajoittaa mielin määrin). Vuonna 2010 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli reilut 14 000 vieraskielistä opiskelijaa ja vuonna 2015 jo 24 600. Kasvua oli näin ollen viidessä vuodessa 75 %, 10 500 opiskelijan verran.

(kuva 1. ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä. Klikkaamalla kuvaa voit tarkastella tietoja tarkemmin.)

Toista astetta (lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus) kokonaisuutena tarkasteltaessa havaitaan se, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat vahvasti keskittyneet ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi ulkomailla syntyneistä toisen asteen opiskelijoista lukiokoulutuksessa oli ainoastaan 14 % (4 370), ulkomaalaisista 10 % (1 900) ja vieraskelisistä 17 % (5 300). Toisen asteen valinnat ja opintomenestys heijastuvat korkea-asteelle siirtymiseen ja valintoihin. Asiaa selvitettiin tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön Valmiina valintoihin I ja II – työryhmämuistioissa. Raportissa nostettiin esiin mm. se, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittaneet päätyvät todennäköisemmin ammattikorkeakouluun (44 % paikan vastaanottaneista ammatillinen tutkinto) kuin yliopistoon (noin kymmenellä prosentilla paikan vastaanottaneista ammatillinen tutkinto).

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokonaiskoulutuspolkua ajatellen toisen asteen koulutuksen läpäisyn merkitys on keskeinen. EU-komission koulutuksen seurantaraportissa Suomen osalta nostettiin esiin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien huonommat oppimistulokset ja koulutuksen keskeyttäminen. Suomi on saavuttanut keskimääräisen tavoitteen (alle 10 %) koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta ulkomailla syntyneiden koulunkäynnin keskeyttämisessä jäädään kauas tavoitteesta. Suomessa syntyneistä opinnot keskeyttää 9 %, kun ulkomailla syntyneistä vastaava luku on 18 %. Toisin kuin Euroopassa keskimäärin, ulkomailla syntyneiden koulutuksen keskeyttämisprosentti on kasvanut vuoden 2012 tasosta.

Kuvassa 2 (opiskelijat äidinkielen mukaan) on nähtävissä muiden kuin suomea/ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet äidinkielen mukaan, eli kuinka suuri osuus vieraskielisistä tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista puhuu äidinkielenään esimerkiksi somalia tai kiinaa. Toisen ja korkea-asteen vieraskielisistä opiskelijoista suurin osa (21 %, 11 300) puhuu äidinkielenään venäjää, viroa puhuu 8,7 %, englantia 5,4% ja somalia 5 % opiskelijoista. Kieliprofiilit eroavat koulutuslajeittain ja asteittain, tarkasteltaessa pelkästään ammatillista koulutusta huomataan että vironkielisten osuus on suurempi (15 %) ja somalin jälkeen eniten puhutut äidinkielet ovat arabia (5,2 %), thai (4,3 %) ja kurdi (4,2 %). Lukioissa venäjän (21 %) jälkeen puhutuin äidinkieli on somali 13,8 %. Korkea-asteella kielivalikoima muuttuu, ammattikorkeakouluissa venäjän (26,5 %) jälkeen listalla suosituimpana on vietnam (12,1 %) ja englanti (8,7 %). Yliopistoissa kielipaletti on tasaisemmin jakautunut, äidinkielenään venäjää puhuu 11,7 %, kiinaa 8,1 %, englantia 6,5 % ja persiaa 3,9 %.

(kuva 2. Opiskelijoiden osuus äidinkielen mukaan top 20. Suodattimien avulla ja kuvaa klikkailemalla voit tarkastella opiskelijoiden osuutta äidinkielen mukaan tarkemmin.)

Mitattaessa kansallista kielivarantoa on hyvä pitää mielessä kuinka paljon koulutusjärjestelmässämme ja väestössämme on vieraiden kielien taitureita. Kaikkea ei tarvitse opettaa kun osaajia löytyy suomalaisista oppilaitoksista. Kuinka moni arvasi, että vuonna 2015 tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisella ja korkea-asteella opiskeli 2 300 kiinaa, 1 500 kurdin kieltä tai 1 900 persiaa äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa? Harkitut kansainvälistymislinjaukset ja globaali maahanmuutto tulevat jatkossakin heijastumaan suoraan suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään. On todennäköistä että tulevaisuudessa suomalaisten oppilaitoksissa opiskelee yhä enenevissä määrin ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita vielä nykyistäkin moninaisemmista taustoista.

(Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista opiskelijoista koulutusaloilla)

Linkit:

Vipusen sektorikohtaisilta sivuilta löytyy tietoa ulkomaalaisista ja ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista ja tutkinnoista. Tietojen esittämistaso vaihtelee sektoreittain tilastokäytäntöjen, sektoreiden erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti.