Korkeakoulutettujen osuuden laskemisesta

Korkeakoulutettujen osuutta väestössä voidaan laskea usealla erilaisella tavalla. Keskeisimmät laskentaan vaikuttavat tekijät ovat 1) laskennassa käytettävä ikäryhmä, 2) laskennan taustalla oleva lähdeaineisto ja 3) korkeakoulutettujen määritelmä. Alla on esitetty em. tekijöiden vaikutusta laskentaan sekä mitä tekijöitä keskeisissä politiikkadokumenteissa käytetään. Keskeisin viesti on se, että asiasta ei ole yhtä totuutta vaan eri käytöissä olevat luvut painottavat … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen osuuden laskemisesta

Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Vaikka erilaiset avoimet oppimisalustat tekevät voimakkaasti tuloaan korkeakouluihin ja korkeakoulutuksen muodot ovat murroksessa, korkeakoulu on kuitenkin edelleen lähtökohtaisesti opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön muodostama koulutus- ja tutkimusympäristö. Näin ollen yksi keskeinen korkeakouluja kuvaava tunnusluku on opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön (akateeminen henkilöstö) suhdeluku. EU:n tukema mainio ETER-tietokanta (https://www.eter-project.com/) antaa mahdollisuuden vertailla eri maiden korkeakoulujen opiskelija/opetus- … Jatka artikkeliin Opiskelija-opetustutkimushenkilöstö suhteesta

Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Kansainvälisyyden, maahanmuuton, kielivarannon ja monikulttuurisuuden seuraaminen on yksi koulutustilastojen lukuisista tarkastelumahdollisuuksista. Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita seurataan Vipusessa esimerkiksi koulutuksen kansainvälisyys-sivustolla: https://vipunen.fi/fi-fi/yhteiset/Sivut/Kansainvälisyys.aspx , täällä avautuvat raportit kertovat koulutuksen kansainvälisyydestä monipuolisesti – opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden osalta kansalaisuuden, äidinkielen sekä syntymämaan mukaan. Julkisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisuus niputetaan ja sekoitetaankin yhdeksi tekijäksi, mutta kuten kuvassa 1 (Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä) näkyy, on vissi ero siinä puhutaanko ulkomaalaisista, … Jatka artikkeliin Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista

Kirjoittanut Vesa Taatila Korkeakoulujen rahoitusmalleissa on yhtenä kriteerinä lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä (myöhemmin artikkelissa 55 opintopistettä suorittaneet). 55 opintopisteen suorittamisen käyttämisellä rahoitusmittarina on pyritty nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista ja siten pidentämään korkeakoulutettujen tulevia työuria. Yliopistoissa kriteerin painoarvo on 12 % rahoitusmallin kautta jaettavasta perusrahoituksesta ja ammattikorkeakouluissa painoarvo on 23 %, joten tämän mittarin … Jatka artikkeliin Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista

Korkeakoulukolmikko Tampereelta – matkalla Tampereen uudeksi yliopistoksi 2019

Tampereella 20.4.2017 allekirjoitettu sopimus Tampereen korkeakoulusäätiön perustamisesta on merkittävä askel tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymisessä ja suomalaisessa korkeakoulukentässä. Säätiöön on tarkoitus yhdistää Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Ne muodostavat uuden yliopiston, joka omistaa pääosin myös Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk). Näin syntyvän uuden yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta lähtien.  Tampereen uudeksi yliopistoksi nimetty yliopisto tuo Suomen korkeakoulukenttään … Jatka artikkeliin Korkeakoulukolmikko Tampereelta – matkalla Tampereen uudeksi yliopistoksi 2019

Missä kasvavat korkeasti koulutetut yrittäjät?

Kirjoittanut Vesa Taatila Suomen korkeakouluissa on vaikuttanut jo vuosikymmenen verran vahva tahto yrittäjyyden synnyttämiseen. Tavoitteeseen on myös päästy ainakin osittain. Nykyään opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen ja yrittäminen uravaihtoehtona on aivan toisella tasolla kuin vuosituhannen alussa. Kiinnostava jatkokysymys on, näkyykö se myös teoissa, eli ryhtyvätkö opiskelijat nykyään yrittäjiksi entistä suuremmissa määrin. Apuun tulee Vipunen. Järjestelmästä on mahdollista … Jatka artikkeliin Missä kasvavat korkeasti koulutetut yrittäjät?

Väestön koulutustasosta

Ylläolevassa kuvassa on vuosilta 2005-2015 volyymiltään isoimpien korkeakoulututkintojen suoritusmääriä sekä väestön koulutusrakennetta kuvaava indikaattori 30-34 vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta. Jälkimmäisen indikaattorin laskusuunnasta ovat erinäiset tahot olleet huolissaan, koska korkeaa koulutustasoa on totuttu pitämään suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän yhtenä vahvuutena. Väestön koulutustasoindikaattorin laittaminen samaan kuvaan pikemminkin noususuunnassa olevien korkeakoulututkintojen määrän kanssa herättää kuitenkin tarkastelemaan ilmiötä tarkemmin. Ensimmäisenä on … Jatka artikkeliin Väestön koulutustasosta

Erilaisia yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä

Yliopistojen opiskelijat ovat heterogeeninen joukko. Valtaosa opiskelijoista menee yliopistoon toisen asteen tutkinnon (yleensä ylioppilastutkinto) suorittamisen jälkeen, suorittaa tutkintonsa yliopistossa tietyssä ajassa ja siirtyy tämän jälkeen työelämään. Heidän opintopolkunsa vaihtelevat toisen asteen ja yliopiston välisen ajan suhteen sekä opintojen keston suhteen. Näiden ”normaalilla” opintopolulla olevien lisäksi yliopistojen opiskelijoista löytyy ainakin kaksi hiukan erityyppistä opiskelijaryhmää. Toista ryhmää … Jatka artikkeliin Erilaisia yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat – hakijoiden taustoista

Opiskelijavalintojen uudistusta käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa ensimmäisen tavoitteen eli korkeakouluopintojen aloitusiän alentamisen kannalta. Toinen merkittävä tavoite uudistuksella oli lisätä aidosti uusien opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Tällä tarkoitetaan siis niitä opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville varattiin osa ensimmäisen syklin aloituspaikoista vuoden 2016 kevään valinnoissa. Hakijat, joilla ei ole aiempaa tutkintoa taikka vuoden 2014 jälkeen … Jatka artikkeliin Korkeakoulujen opiskelijavalinnat – hakijoiden taustoista

Korkeakoulutettujen maastamuutto

Viime aikoina mediassa on ollut jonkin verran puhetta korkeakoulutettujen nuorten maastamuutosta. Ilmiönä korkeakoulutuksen saaneiden nuorten toiseen maahan muuttaminen ja sieltä uusien vaikutteiden saaminen on tietysti toivottavaa kansainvälistymistä, joka ajan myötä rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Vastavuoroisesti toivomme suomalaistenkin korkeakoulujen opiskelija- ja tutkijakunnan sekä yhteiskunnan kansainvälistyvän, joka mahdollistaa suomalaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen pysyvän kehityksen kärjessä. Mutta kuinka suuresta … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen maastamuutto