Ammattiin opiskelevien tekemien ulkomaanjaksojen määrä on laskenut muutaman viimeisen vuoden aikana: vuonna 2017 pudotusta edelliseen vuoteen oli 11 %. Myös lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus näyttää vähentyneen. Toisella asteella opiskelevat suuntaavat jaksoilleen muihin Euroopan maihin ja EU:n Erasmus+ -ohjelman merkitys liikkuvuuden rahoittajana kasvaa vuosi vuodelta.
Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille 5 551 ammattiin opiskelevaa ja tänne tuli 2 582 opiskelijaa ulkomailta. Lähtijöistä 60 % osallistui yli 2 viikkoa kestävälle pitkälle ulkomaanjaksolle. Suurin osa opiskelijoista oli oppimassa ulkomaisella työpaikalla.
Lukioista raportoitiin lukuvuonna 2017─2018 kaikkiaan 1041 liikkuvuushanketta, joissa ulkomaanjaksolle lähti yhteensä 4 657 lukiolaista. Lisäksi 493 opiskelijaa oli lukukauden tai -vuoden vaihto-oppilaana. Suomalaisiin lukioihin tuli 1 963 opiskelijaa ulkomailta.
Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksojen määrä laski selvästi, lukiolaisten trendiä on hankalampi seurata
Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen paljon laskua oli lyhyissä alle 2 viikkoa kestävissä jaksoissa, joita tehtiin nyt lähes 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä heijastelee ammatilliseen koulutukseen kohdistettuja säästöjä, sillä lyhyitä ulkomaanjaksoja on tyypillisesti rahoitettu oppilaitosten omilla varoilla.
Lukiolaisten kansainvälisen liikkuvuuden trendiä on hankala seurata, koska tilastoinnin vastausprosentti on yleensä ollut matala ja myös vaihdellut vuosittain. Luotettavamman kuvan opiskelijaliikkuvuuden kehityksestä saa, kun vastausprosentti huomioidaan laskelmissa. Tämän laskutavan mukaan ulkomaanjaksolle lähti 29,3 % samana vuonna lukio-opintonsa aloittaneiden määrästä, mikä on hieman vähemmän kuin aikaisempina lukuvuosina.
Toisen asteen opiskelijaliikkuvuus on Eurooppa-keskeistä
Lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-keskeistä koko sen ajan, kun liikkuvuustilastoja on kerätty. Kymmenen suosituimman kohdemaan joukossa ei nytkään ollut muita kuin Euroopan maita. Espanja, Saksa, Ruotsi, Britannia ja Viro kuuluivat suosikkikohdemaihin koko toisella asteella. Myös Suomeen tulleet opiskelijat olivat miltei kaikki eurooppalaisia. Varsinkin Saksasta tuli Suomeen paljon opiskelijoita sekä lukioihin että ammattioppilaitoksiin. Viime vuosina myös Aasian maista tulevien opiskelijoiden määrä on ollut kasvamaan päin.
EU:n Erasmus+ -ohjelma on opiskelijaliikkuvuuden merkittävin ulkopuolinen rahoittaja
Tilastoinnissa mukana olevien lukioiden liikkuvuushankkeista 65 % toteutettiin muulla kuin oppilaitoksen omalla rahoituksella. Tärkein ulkopuolinen rahoittaja oli Erasmus+ -ohjelma, joka rahoitti kolmanneksen kaikista liikkuvuushankkeista. Ohjelman osuus kasvoi edellisestä vuodesta 7 %.
Erasmus+ -ohjelman rooli on kasvanut myös ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa. Sen tuella tehtiin 71 % Suomesta lähtevien ja 77 % tänne tulevien opiskelijoiden ulkomaanjaksoista. Ohjelman rahoitusosuus oli nyt 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
Opetushallitus kerää vuosittain tilastot sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien että lukiolaisten ulkomaanjaksoista. Tiedonkeruu tehtiin kyselyllä, joka lähetettiin kaikkiin Suomen lukioihin (412 kpl) ja kaikille ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäjille (135 kpl), mukana myös oppisopimuskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Ammatillista oppilaitoksista vastasi 91 % ja lukioista vastasi 51 %.
Lisätiedot
Kirjoitus kuuluu Opetushallituksen kuukauden tilasto -sarjaan ja julkaistu Opetushallituksen sivuilla:
Kuukauden tilasto: Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin
Tilastoneuvos 