Todistusvalinta ja valintakokeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa 2016, 2018 ja tulevaisuudessa

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta käydään julkisuudessa paljon keskustelua. Keskustelussa on hyvä muistaa, millainen korkeakoulujen valintatapojen suhde oli ennen uudistamista ja toisaalta tulevaisuudessa. Pelkän valintakoemenestyksen perusteella täytettävien paikkojen osuus ei ole yliopistoissa vähenemässä. Osuus vaihtelee aloittain.  Ammattikorkeakouluissa osuus vähenee, mutta samalla käyttöön otetaan ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvan todistusvalinnan lisäksi ammatillisen perustutkinnon todistuksiin perustuva todistusvalinta.

Korkeakoulujen valintatavat

Korkeakoulujen pääasiallisia valintatapoja on kolme. Todistusvalinta perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja tulevaisuudessa ammattikorkeakouluissa myös ammatillisten perustutkinnon todistuksen arvosanoihin. Yhteispistevalinta perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoista ja valintakokeesta saataviin yhteispisteisiin. Valintakokeeseen perustuva valinta tai pääsykoevalinta perustuu pelkästään valintakokeesta saataviin pisteisiin, eikä todistusarvosanoilla ole siis siinä merkitystä. Joillain aloilla valinnat ovat useampivaiheisia siten, että kirjallisen kokeen tai todistusarvosanojen arvioinnin jälkeen järjestetään vielä soveltuvuuskoe.

Näiden kolmen valintatavan lisäksi opiskelijoita valitaan avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella. Lisäksi opiskelijoita voidaan valita tiedekilpailumenestyksen tai muun vastaavan perusteella.

Eri valintavoilla täytetyt opiskelupaikat 2016 ja 2018

Taulukkoon alla on koottu syksyllä alkaneen koulutuksen yhteishaun valintatavat ensimmäisen syklin korkeakoulutuksessa (toisen asteen suorittaneille tarkoitettu koulutus). Avoimessa korkeakoulutuksessa suoritettuihin opintoihin perustuva valinta ja muut pienemmät valintatavat eivät ole mukana, koska näitä valintoja järjestetään sekä yhteishaussa että erillisvalintoina.

Taulukko 1: Eri valintatavoilla täytetyt opiskelupaikat syksyllä alkaneen koulutuksen yhteishaussa 2016 ja 2018. (Lähde: OPH)

Yliopistot  

 

Ammattikorkeakoulut
2016 2018 2016  2018
Todistusvalinta 2 865 4344 97 3030
  15,2 % 24,2 % 0,3 % 13,1 %
Yhteispistevalinta 9 191 6758 8 735 3850
  48,7 % 37,6 % 31,3 % 16,7 %
Pelkkä valintakoe 6 337 6328 19 108 16042
  33,6 % 35,2 % 68,4 % 69,6 %

 

Taulukosta nähdään, että vuonna 2016 yhteispistevalinta oli yliopistoissa pääasiallinen valintatapa, jolla täytettiin hieman vajaa puolet paikoista. Ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuen täytettiin 15 prosenttia paikoista. Käytännössä todistusvalinta oli kuitenkin käytössä lähinnä luonnontieteissä, tekniikassa ja ICT-alalla.

Vuosina 2016 ja 2018 yliopistojen paikoista yksi kolmasosa täytettiin pelkkään valintakokeeseen perustuen, eli kokonaan riippumatta ylioppilastutkintomenestyksestä ja kaksi kolmasosaa paikoista täytettiin valintatavoilla, joissa menestys riippui ylioppilastutkintomenestyksestä.

Vuonna 2018 todistusvalinnalla täytettyjen paikkojen määrä oli kasvanut 9 prosenttiyksiköllä ja yhteispistevalinta vastaavasti pienentynyt 9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2016 verrattuna. Kauppatieteen valinnoissa tehty muutos selittää tätä pitkälti (ks. toinen blogi aiheesta). Pelkkään valintakokeeseen perustuvalla valinnalla täytettävien paikkojen määrä säilynyt ennallaan.

Ammattikorkeakouluissa valtaosa, vajaa 70 prosenttia paikoista täytettiin pelkkään valintakokeeseen perustuen sekä 2016 että 2018. Todistusvalinta oli vuonna 2016 lähes olemattoman kokoinen, mutta osuus kasvoi 13 prosenttiin vuonna 2018. Yhteispistevalinnan osuus pieneni vastaavasti.

Valintatapojen suhteet 2020

Opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa vuodesta 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yhteispistevalinnasta luovutaan. Pelkkään valintakokeeseen perustuen paikkoja täytetään yhä kuten ennenkin. Uudistus ei koske taide- kulttuuri ja liikunta-aloja.

Yliopistot ovat julkaisseet todistusvalinnalla täytettävien paikkojen osuuden samalla kun ne julkaisivat vuonna 2020 käytettävät pisteytysmallit. Sivulla esitetyistä alakohtaisista osuuksista on työlästä laskea kokonaiskuvaa valintatapojen suhteista tai sitä, mikä osuus paikoista täytetään todistuksilla ja mikä muilla tavoilla (käytännössä pelkällä valintakokeella). Myös eri alojen osalta vertailu olisi tehtävä käsityönä vertaamalla vuoden 2020 osuutta eri hakukohteiden valintaperusteisiin.

Monilla aloilla, joilla on perinteisesti täytetty 50-60% paikoista yhteispisteillä ja 40%-50% pelkkään valintakokeeseen perustuen, todistusvalinnalla täytettävien paikkojen määrä on tulevaisuudessa 51% tai 60%. Aloilla, joissa todistusvalinnalla täytettävien paikkojen osuus on 2020 suurempi, on myös nykytilassa pelkällä valintakokeella täytettävien paikkojen osuus hyvin pieni (esim. tekniikka ja luonnontieteet).

Esimerkiksi lääketieteessä ja oikeustieteessä pelkällä valintakokeella täytettävien paikkojen osuus kasvaa.

Kokonaiskuva näyttää siltä, että yliopistoissa 2020 pelkkään valintakokeeseen perustuen täytetään paikkoja saman verran tai jonkin verran enemmän kuin ennen uudistusta. 

Ammattikorkeakoulut eivät ole vielä julkaisseet eri valintatavoilla täytettävien paikkojen osuuksia 2020. Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet ottaa todistusvalinnan käyttöön sekä ylioppilastutkinnon arvosanoihin, että ammatillisten perustutkintojen arvosanoihin perustuen. Pisteytysmallit löytyvät opintopolku.fi-palvelusta.

Kuvaan alla on vielä tiivistetty vuoden 2016 tilanne ja muuttuvat valintapojen suhteet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s