Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on herättänyt keskustelua lukion ainevalintojen merkityksestä korkeakoulutukseen pääsyssä. Uudistuksen seurauksena aiempaa suurempi osuus opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnoilla tänä keväänä järjestettävistä valinnoista alkaen.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eri aloille yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin päässeiden

• • ylioppilastutkintomenestystä
  • matematiikaan kirjoittamista (pitkä matematiikka, lyhyt matematiikka, ei matematiikkaa tutkinnossa) ja
  • reaaliaineiden kirjoittamista

ennen uudistusta vuoden 2019 valinnoissa. Kirjoitettuja kieliaineita on tarkoitus tarkastelle myöhemmin toisessa kirjoituksessa.

Joillain aloilla todistusvalintoja on ollut käytössä jo pitkään (luonnontieteet ja tekniikka yliopistoissa) ja esimerkiksi kauppatieteessä ne on otettu käyttöön asteittain viime vuosien aikana. Laajasti taide- kulttuuri ja liikunta-aloja lukuun ottamatta kaikille aloille todistusvalinnat tulevat keväällä 2020. Valintatapojen suhteiden kehitystä on tarkasteltu aiemmin Tilastoneuvos -blogissa.

Eri aloille korkeakoulutukseen päätyneet ylioppilaat ovat tehneet ylioppilastutkinnon kokeita monin tavoin painottuen ja myös menestyneet ylioppilastutkinnossa eri tavoin. Pitkän matematiikan kirjoittajia päätyy painottuneesti tietyille aloille korkeakoulutukseen, muun muassa yliopistoissa lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja tekniikan aloille. Kaikille aloilla pääsee ylioppilastutkinnon suorittaneita, jotka eivät ole saaneet E tai L -arvosanoja. Osalla etenkin yliopistojen aloista useita hyviä arvosanoja kirjoittaneiden osuus on kuitenkin varsin iso.

Myös reaaliaineiden kirjoittamisessa on isoja eroja.  Esimerkiksi yliopistoissa tekniikkaan, luonnontieteisiin ja lääketieteeseen päässeet ovat hyvin usein kirjoittaneet kemian, fysiikan ja/tai biologian ja myös pitkän matematiikan. Psykologiasta paikan vastaanottaneista ylioppilaista 92 % on kirjoittanut psykologian.

Blogin taulukoissa on tarkasteltu ylioppilastutkinnon suorittaneita korkeakouluista paikan vastaanottaneita. Pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneita ei ole mukana osuuksien laskemisessa. Tarkastelussa on kaikki ykkössyklin korkeakoulutuksesta 2019 paikan vastaanottaneet ylioppilaat kaikilla valintatavoilla yhteishaussa ja erillisvalinnoissa. Mukana on siis ylioppilastutkintonsa eri vuosina kirjoittaneita. Mukana on erottelematta todistusvalinnalla, yhteispistevalinnalla, pelkkään valintakokeeseen perustuvalla valinnalla, avoimen väylää ja myös mahdollisilla muilla valintatavoilla opiskelemaan päässeet ylioppilastutkinnon suorittaneet.

Tässä kirjoituksessa esitettyä tarkemmin tietoja voi tarkastella Vipusen raportilla myös menneiltä vuosilta 2016 alkaen. Eri vuosien lukuja tarkastelemalla selviää, että merkittäviä muutoksia ei näytä viime vuosina tapahtuneen. Ensi syksynä näemme, tapahtuuko muutoksia opiskelijavalintojen uudistamisen myötä. Tarkemmin valintatapojen muutoksen kausaalivaikutuksia selvitetään alkaneessa tutkimushankkeessa.

Tässä blogissa rajoitutaan vuoden 2019 tarkasteluun. Alaluokituksena käytetään taulukoissa koulutusalaluokituksen kolmostasoa. Aloja ryhmittelemään on taulukoissa 6 ja 7 käytetty lisäksi OKM:n ohjauksen ala -luokitusta.

Aiemmin vastaavia tilastoja on julkaissut Oulun yliopiston Avain-tutkimusryhmä.

L ja E -arvosanoja ylippilastutkinnossa suorittaneet eri aloilla korkeakouluissa

Eri aloille päätyvien ylioppilastutkintomenestystä voidaan vertailla usealla tavalla. Tässä tarkastelun kohteeksi on valittu eri määriä kahta parasta ylioppilastutkinnon arvosanaa suorittaneiden osuudet paikan vastaanottaneista eri aloilla. Johdannossa linkitetyssä Vipusen raportissa voi tarkastella myös eri aloille päässeiden ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvoja ja L tai L, E ja M -arvosanoja suorittaneita.

Taulukoissa 1 ja 2 alla on esitetty eri määriä L ja E -arvosanoja suorittaneiden osuudet paikan vastaanottaneista 2019 eri aloilla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Taulukosta 1 nähdään, että yliopistoista paikan vastaanottaneista 22 % ei ole kirjoittanut yhtään E tai L -arvosanaa, 20 % yhden, 17 % kaksi ja 41 % kolme tai useampia (rivi Kaikki yhteensä). Alojen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi lääketieteeseen päässeistä 76 % on kirjoittanut 3 tai useampia L tai E –arvosanoja ja 5 % ei yhtään.

Taulukosta 2 nähdään, että ammattikorkeakouluista paikan vastaanottaneista 62 % ei ole kirjoittanut yhtään E tai L -arvosanaa, 24 % yhden, 9 % kaksi ja 6 % kolme tai useampia (rivi Kaikki yhteensä). Alakohtaista vaihtelua on myös ammattikorkeakouluissa.

Mielenkiintoista on, että mittarilla korkealle nousee myös aloja, joiden vetovoimasta kannetaan usein huolta, muun muassa yliopistojen tekniikan ja luonnontieteiden alojen koulutusta.

Matematiikan kirjoittaneet

Matematiikan merkitys valinnoissa on herättänyt paljon keskustelua. Pitkän matematiikan kirjoittaneita päätyy hyvin painottuneesti tietyille aloille korkeakouluihin. Taulukosta 3 nähdään, että useilla aloilla yliopistoissa lähes kaikki paikan vastaanottaneet ylioppilaat ovat pitkän matematiikan kirjoittaneita. Osalla aloista painottuvat lyhyen matematiikan kirjoittaneet ja myös kokonaan matematiikkaa kirjoittamattomat.

Taulukosta 4 nähdään, että ammattikorkeakouluissa pitkän matematiikan kirjoittajia on pienempiä osuuksia ja myös alakohtaista vaihtelua.

Eri reaaliaineita kirjoittaneet

Taulukoissa 5, 6 ja 7 on yliopistoista ja ammattikorkeakouluista 2019 paikan vastaanottaneiden ylioppilaskirjoituksissa kirjoittamat reaaliaineet korkeakoulusektoreittain ja aloittain. Taulukoissa isot osuudet on väritetty vihreällä pohjalla ja pienet punaisella hahmottamisen helpottamiseksi.

Taulukosta 5 näkyy korkeakoulusektorien ero paikan vastaanottaneiden kirjoittamissa reaalikokeissa 2019. Ammattikorkeakouluissa terveystieto on eniten kirjoitettu reaaliaine (42 %). Yliopistoihin päässeistä yli 30 prosenttia on kirjoittanut kemian, fysiikan tai/ja biologian. Luonnollisesti vähemmän suosittuja ylioppilastutkinnon reaalikokeita esiintyy paikan vastaanottaneilla vähemmän. Vertailun vuoksi alimpana kuviossa 8 on osuudet valmistuneista ylioppilastutkinnoista, johoin on sisältynyt tietty reaalikoe tai matematiikan koe, vuosilta 2013-2018. Vuosien 2013-2018 kehitys on tapahtunut ennen tietoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevassa todistusvalinnassa käyttämistä pisteytyksistä, jotka julkaistiin touko-kesäkuussa 2018.

Taulukkoja 5-7 tarkastellessa on hyvä pitää mielessä eri aineiden suosion vaihtelu ylioppilastutkinnossa. Eri aineita kirjoittaneita on eri määriä. Samoin eri aloilla korkeakouluissa on erilaisia määriä opiskelupaikkoja. Esimerkiksi yliopistoissa pienelle alalle ”filosofia ja etiikka” päässeistä 57 % on kirjoittanut ylioppilastutkinnossakin harvoin kirjoitetun filosofian. Valtaosa korkeakouluihin päässeistä filosofian kirjoittaneista päätyy kuitenkin muille aloille kuin filosofiaa lukemaan. Toisaalta jo pienistä kirjoittajamääristä johtuen filosofian ja myös elämänkatsomustiedon ja ortodoksisen uskonnon kirjoittaneiden osuudet ovat hyvin pieniä useimmilla aloilla. Pienet osuudet eivät kuitenkaan sellaisenaan kerro näitä harvoin kirjoitettuja aineita kirjoittaneiden menestyksestä valinnoissa!

Taulukoista 5 ja 6 näkyy, että yliopistoissa tekniikan, luonnontieteiden ja lääketieteiden aloille päässeillä painottuu voimakkaasti fysiikan, kemian ja biologian kirjoittaminen. Yliopistojen kasvatusalalla yleisimpiä kirjoitettuja reaaliaineita ovat psykologia ja terveystieto. Kaupan- hallinnon ja oikeustieteen ja toisaalta yhteiskuntatieteiden alalla painottuu yhteiskuntaoppi. Historian kirjoittaneita on suuri osuus historiaa ja arkeologiaa opiskelemaan päässeillä ja myös muilla humanistisilla aloilla,  yhteiskunnallisilla aloilla ja kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalla.

Ammattikorkeakouluissa luvut ovat tasaisempia. Ylioppilastutkinnossa pitkään suosituin reaalikoe, terveystieto, ja myös jossain määrin psykolgoia painottuvat useilla aloilla sektorilla paikan vastaanottaneiden joukossa. Samoin