Julkisuudessa on käyty laajasti keskustelua korkeakoulujen kansainvälisistä opiskelijoista ja erityisesti heistä, joiden on lain mukaan velvollisuus maksaa lukuvuosimaksuja opinnoistaan. Mitä tiedämme näistä lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista? Paljonko heitä on Suomen korkeakouluissa? Mistä maista opiskelijat tulevat ja mitä aloja he opiskelevat? Näihin kysymyksiin on tarkoitus antaa vastauksia tässä blogikirjoituksessa.
Ketkä ovat velvollisia maksamaan lukuvuosimaksuja?
Korkeakouluille tuli vuonna 2017 velvollisuus periä vähintään 1 500 euron suuruinen lukuvuosimaksu muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä opiskelijoilta. 1.8.2026 lähtien korkeakoulujen on perittävä opiskelijoilta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattavat maksut lukuvuodessa. Tähän saakka korkeakoulut ovat perineet lukuvuosimaksuja, mutta niiden ei ole tarvinnut kattaa kaikkia koulutuksesta syntyviä kustannuksia. Osalle korkeakouluista lakimuutos aiheuttaa korotuspainetta lukuvuosimaksuihin.
Maksuvelvollisia ovat pääasiassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeusryhmiä ovat muun muassa pysyvän oleskeluluvan tai sellaisen jatkuvan oleskeluluvan haltijat, jotka ovat saaneet ensimmäisen kerran oleskeluluvan Suomeen muulla kuin opiskelun perusteella tai joiden perheenjäsenellä on tällainen lupa. Myöskään tilapäisen suojelun piirissä olevat opiskelijat ovat vapautettuja lukuvuosimaksuista. Näiden lisäksi on olemassa myös muutamia muita poikkeuksia maksuvelvollisuuteen. Lukuvuosimaksut eivät koske myöskään tohtoriopiskelijoita.
Infolaatikko: Mitä eroa on kansainvälisellä, ulkomaisella ja lukuvuosimaksuvelvollisella opiskelijalla?
- Kansainvälinen opiskelija tai hakija: Kansainvälisellä opiskelijalla tai hakijalla tarkoitetaan useimmiten sellaista henkilöä, joka on suorittanut toisen asteen tutkintonsa muualla kuin Suomessa. Tähän joukkoon voi siis kuulu niin Suomen, EU-maiden kuin kolmansien maiden kansalaisia, joiden koulutuspolku on kulkenut muualla kuin Suomessa.
- Ulkomaalainen opiskelija tai hakija: Ulkomaalaisella opiskelijalla tai hakijalla viitataan sellaisiin hakijoihin, jotka ovat muun kuin Suomen kansalaisia. Tällaiset henkilöt ovat saattaneet suorittaa suomalaisen koulutuspolun (peruskoulu ja/tai toinen aste) kansalaisuudesta huolimatta.
- Lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija: Lukuvuosimaksuvelvollisilla opiskelijoilla tarkoitetaan sellaisia opiskelijoita, jotka ovat lain mukaan velvollisia maksamaan lukuvuosimaksuja. Tähän ryhmään kuuluvat sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka kuuluvat laissa määriteltyyn maksuvelvollisuuden piiriin.
Hakijamäärät laskussa
Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tarkastelu kannattaa aloittaa tarkastelemalla Suomesta opiskelupaikkaa tavoittelevien hakijoiden joukkoa. Kansainvälisten hakijoiden määrä suomalaisiin korkeakouluihin kasvoi merkittävästi 2020-luvun alussa ja oli huipussaan vuonna 2024. Vielä 2010-luvun puolivälissä kansainvälisiä hakijoita oli vuosittain noin 15 000–20 000, mutta hakijamäärät lähtivät jyrkkään kasvuun vuodesta 2020 eteenpäin. Hakijamäärä kasvoi nopeasti ja vuonna 2024 alkaviin koulutuksiin hakijoita oli jo lähes 100 000. Hakijamäärä kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2024 ja vuonna 2026 alkaviin koulutuksiin hakeneiden määrä tulee jäämään alle 35 000 hakijan.
Hakijamäärien laskuun on vaikuttanut useammat tekijät, kuten hakemusmaksun käyttöönotto vuonna 2025 ja täyskatteisten lukuvuosimaksujen käyttöönotto 2026. Vuosien 2022–2025 hakijamääriä voidaankin pitää jonkinlaisena poikkeuksena, josta olemme nyt palanneet normaalimpaan tilanteeseen.
Kuvio 1. Korkeakouluihin hakeneet ja valitut kansainväliset hakijat vuosina 2017–2026 (tilanne 26.5.2026, lähde: Vipunen).
Kaikki kansainväliset hakijat eivät kuitenkaan ole lukuvuosimaksuvelvollisia. Kansainväliseksi hakijaksi määritellään ne hakijat, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkintonsa muualla kuin Suomessa. Siksi kansainvälisten hakijoiden joukossa on myös runsaasti Suomen sekä EU- ja ETA-alueen kansalaisia, jotka eivät ole lukuvuosimaksuvelvollisia.
Taulukosta 1 näemme, että valtaosa kansainvälisistä hakijoista tulee ns. kolmansista maista eli suurella todennäköisyydellä hakijat olisivat valituksi tullessaan lukuvuosimaksuvelvollisia. Hakijamäärien huippuvuonna 2024 kansainvälisistä hakijoista lähes 95 % tuli maista, joiden kansalaiset ovat lähtökohtaisesti lukuvuosimaksuvelvollisia. Vuoden 2024 tapahtunut hakijamäärien lasku on vaikuttanut erityisesti kolmansista maista tuleviin hakijoihin. Tämän vuoden luvuissa kolmansista maista hakeneiden osuus on laskenut merkittävästi ja on jo alle 80 % kaikista kansainvälisistä hakijoista ja pelkästään yliopistoissa osuus on noin 75 %. Samaan aikaan Suomen kansalaisten ja EU- ja ETA-alueen kansalaisten määrä hakijoissa on jopa hieman kasvanut aiemmista vuosista. Hakijamaksujen käyttöönotto, lukuvuosimaksujen korotukset ja opintojen aikaisen työnteon vaikeutuminen heikon työmarkkinatilanteen vuoksi ovat vaikuttaneet käytännössä vain maksuvelvollisten hakijoiden hakukäyttäytymiseen.
Taulukko 1: Korkeakouluihin hakeneet kansainväliset hakijat* sektoreittain ja kansalaisuuden mukaan vuosina 2016–2026 (tilanne 26.5.2026, lähde: Vipunen).
Lukuvuosimaksuvelvollisten määrä on kasvanut tasaisesti
Lukuvuosimaksut tulivat käyttöön korkeakouluissa vuonna 2017. Vuodesta 2017 eteenpäin lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vauhti on tosin kiihtynyt jonkin verran viime vuosina. 10 000 lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan raja meni rikki vuonna 2022 ja viime vuonna maksuvelvollisia opiskelijoita oli jo yli 20 000. Opiskelijamäärää voi suhteuttaa korkeakoulujen koko opiskelijamäärään, joka oli vuonna 2025 yhteensä 336 000 opiskelijaa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden osuus on siis noin 6 % kaikista opiskelijoista. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on kasvanut siis vielä nopeammin kuin opiskelijoiden määrä kokonaisuudessaan.
Kuvio 2: Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista vuosina 2017–2025 (lähde: Vipunen).
Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat jakautuvat korkeakoulusektoreiden välillä siten, että noin 60 % opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakouluissa ja 40 % yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa valtaosa opiskelee ammattikorkeakoulututkintoa ja yliopistoissa taas ylempää korkeakoulututkintoa. Viime vuosina yliopistot ovat kuitenkin kasvattaneet myös englanninkielisiä kandiohjelmia ja ammattikorkeakoulut englanninkielisiä YAMK-tutkinto-ohjelmia. Hakijatilastoissa havaittu hakijoiden määrän lasku ei ole vielä näkynyt merkittävästi korkeakouluissa opiskelevien lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrässä, vaikka opiskelijamäärän kasvuvauhti tasaantuikin hieman verrattuna edellisten vuosien kasvuun.
Kuvio 3: Korkeakoulujen lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat vuosina 2017–2025 (lähde: Vipunen).
Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on pysynyt koko tarkastelujakson suunnilleen samanlaisena. Naisten osuus on ollut vuosina 2017–2025 42–47 % kaikista lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista. Miesten suhteellinen osuus kasvoi vuoden 2022 jälkeen, jolloin miesten osuus teki pienen hypyn ylöspäin. Erot lähtivät kuitenkin tasoittumaan taas vuodesta 2025 lähtien. Naisten osuus on ollut suurimmillaan vuonna 2025, jolloin heitä oli 47 % kaikista lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista.
Kuvio 4: Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat sukupuolen mukaan vuosina 2017–2025 (lähde: Vipunen).
Valtaosa lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista tulee Etelä-Aasista
Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden lähtömaat keskittyvät vahvasti tietyille alueille ja tiettyihin maihin. Valtaosa opiskelijoista tulee Etelä-Aasian maista, joihin kuuluvat Bangladesh, Nepal, Pakistan, Sri Lanka ja Intia. Etelä-Aasian maiden kansalaisten osuus kaikista lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista oli vuonna 2025 noin 64 %. Näistä maista tulleiden opiskelijoiden määrä on myös kasvanut kaikkein eniten viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi nepalilaisia opiskelijoista (662) oli vuonna 2022 lähes puolet vähemmän kuin vietnamilaisia opiskelijoita (1 235), mutta vuonna 2025 nepalilaisopiskelijoita (2 982) on jo lähes kaksinkertainen määrä vietnamilaisiin (1 631) verrattuna.
Etelä-Aasian maiden lisäksi merkittäviä maita ovat Aasiassa Kiina, Vietnam ja Iran sekä Afrikassa Nigeria. Venäläisten opiskelijoiden määrä on myös edelleen kohtuullisen suuri, vaikka määrä onkin ollut laskussa vuodesta 2022 lähtien. Kaakkois-Aasia on Etelä-Aasian jälkeen suurin alue lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden joukossa, sillä noin 10 % opiskelijoista tulee alueelta.
Kuvio 5: Korkeakoulujen lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat vuosina 2022–2025 (top 15 maata) (lähde: Vipunen).
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä eroja tarkasteltaessa huomataan, että eri sektoreille tulee opiskelijoita hieman eri maista. Kuviosta 4 nähdään, että ammattikorkeakouluissa kolme selkeästi suurinta lähtömaata ovat Nepal, Bangladesh ja Sri Lanka. Opiskelijoita tulee myös muista Etelä-Aasian maista kuten Intiasta ja Pakistanista sekä myös Vietnamista, Kiinasta ja Nigeriasta. Yliopistoissa suurimmat opiskelijoiden lähtömaat ovat Pakistan, Bangladesh ja Kiina. Muita merkittäviä lähtömaita ovat Vietnam, Intia, Sri Lanka, Iran, Nepal ja Nigeria.
Kuvio 6: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat vuonna 2025 (top 15 maat) (lähde: Vipunen).
Tekniikka, ICT ja kaupalliset alat vetovoima-aloja
Korkeakoulujen välillä on merkittäviä eroja lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrässä. Osalla korkeakouluja maksuvelvollisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen on ollut selkeä strateginen valinta ja opiskelijamäärää on kasvatettu jo pidemmän aikaa. Osa korkeakouluista on alkanut kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää vasta viime vuosina.
Eniten maksuvelvollisia opiskelijoita oli vuonna 2025 LUT-yliopistolla, Aalto-yliopistoilla ja Hämeen ammattikorkeakoululla. LUT-yliopistossa oli kirjoilla vuonna 2025 yli 1600 ja Aalto yliopistossa noin 1500 lukuvuosimaksuvelvollista opiskelijaa. HAMK taas kipusi viime vuonna noin 1200 maksuvelvolliseen opiskelijaan. Näiden lisäksi myös Metropolia ja LAB-ammattikorkeakoulu pääsivät noin 1 000 lukuvuosimaksuvelvolliseen opiskelijaan.
Kuvio 7: Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat korkeakouluittain vuosina 2022–2025 (lähde: Vipunen).
Kuviossa 8 näemme lukuvuoismaksuvelvollisten opiskelijoiden suhteellisen osuuden kaikista opiskelijoista eri korkeakouluissa. Selkeästi eniten lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita suhteessa kaikkiin opiskelijoihin on LUT-yliopistossa, jossa lukuvuosimaksuvelvollisten määrä on lähes 20 % kaikista opiskelijoista. Muita korkeakouluja, joissa lukuvuosimaksuvelvollisten osuus on suurin, ovat Karelia-ammattikorkeakoulua (13,3 %), SeAMK (12,8 %) ja VAMK (12,8 %). Matalimpia lukuvuosimaksuvelvollisten määriä on Humanistisella ammattikorkeakoululla (0,7 %), Lapin yliopistolla (1,2 %) ja Svenska Handelshögskolanilla (1,7 %).
Kuvio 8: Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista korkeakouluittain vuonna 2025 (lähde: Vipunen).
Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrään eri korkeakouluissa näyttää vaikuttavan myös korkeakoulun koulutusprofiili. Erityisesti tekniikan, ICT-alan ja kaupallisen alan koulutuksia tarjoavissa korkeakouluissa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on suuri.
Kuviosta 9 nähdään, että yliopistoissa valtaosa lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista opiskelee juuri ICT-alan tai tekniikan alan koulutuksissa. Painotus näkyy siten myös korkeakouluja koskevissa luvuissa, sillä lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita on juuri eniten tekniikkaa painottavissa yliopistoissa eli Aallossa, LUT:ssa ja Tampereen yliopistossa. Myös kauppatieteiden ja luonnontieteiden ohjelmissa lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita on jonkin verran. Kauppatieteiden osalta on jopa hieman yllättävää, että opiskelijamäärä jää alle tuhanteen lukuvuosimaksuvelvolliseen opiskelijaan. Kauppatieteiden koulutusohjelmat ovat monissa maissa suosituimpia koulutusohjelmia kansainvälisille opiskelijoille samaan tapaan kuin ammattikorkeakouluissa.
Ammattikorkeakouluissa selkeä ykkösala lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden osalta on kaupan, hallinnon ja oikeustieteen eli tuttavallisemmin liiketalouden koulutusohjelmat. Toki ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksuvelvollisia on myös erityisesti tekniikan ja ICT-alan ohjelmissa. Uutena tulokkaan on tullut myös terveys- ja hyvinvointialan koulutusohjelmat, joissa oli jo viime vuonna enemmän lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita kuin tekniikan alan koulutusohjelmissa.
Kuvio 9: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2022–2025 (lähde: Vipunen).
Koulutusalojen lukuvuosimaksuvelvollisten suhteellista osuutta tarkasteltaessa nähdään, että maksuvelvollisten opiskelijoiden osuus on myös suhteellisesti suurinta niillä aloilla, joilla opiskelijoita on myös määrällisesti eniten. Yliopistoissa suhteellisesti eniten lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita on koulutusalan kaikista opiskelijoista ICT-alan ja tekniikan alan koulutusohjelmien opiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa ICT-alan ja palvelualojen opiskelijoista yli 12 % on lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita. Myös liiketalouden eli käytännössä tradenomikoulutusten opiskelijoista lähes 10 % on lukuvuosimaksuvelvollisia.
Kuvio 10: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden osuus opiskelijoista koulutusaloittain 2022–2025 (lähde: Vipunen).
Lukuvuosimaksujen tuotot ovat kasvussa
Lukuvuosimaksujen merkitys korkeakoulujen taloudelle on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuosittaiset maksutuotot ovat kasvaneet jyrkällä kulmakertoimella ja parhaimmillaan tuotot ovat nousseet useilla kymmenillä miljoonilla vuosien välillä. Vuonna 2025 korkeakoulujen yhteenlaskettu 128 miljoonaa euroa, joista ammattikorkeakoulujen osuus oli 79 miljoonaa euroa ja yliopistojen 49 miljoonaa euroa. Lukujen osalta on hyvä huomioida, ettei niihin ole laskettu mukaan korkeakoulujen tarjoamia stipendejä opiskelijoille, jolloin tuotot ovat todellisuudessa matalampia kuin tässä esitetyt luvut.
Kuvio 11: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lukuvuosimaksutuotot vuosina 2018–2025 (milj. €) (lähde: Vipunen).
Korkeakouluilla merkittävä rooli asiantuntijatehtäviin tähtäävässä maahanmuutossa
Korkeakoulujen rooli ulkomaalaisten kouluttamisessa asiantuntija- ja johtotehtäviin on merkittävä. Vuonna 2023 Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien ulkomailla syntyneiden määrä oli lähes yhtä suuri kuin niiden ulkomailla syntyneiden asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien henkilöiden, joilla ei Suomessa suoritettua tutkintoa ole. Tilaston pohjalta voidaan siis karkeasti arvioida, että ilman korkeakouluja työmarkkinoilta puuttuisi puolet ulkomailla syntyneiden asiantuntija- tai johtotehtävissä työskentelevien inhimillisestä pääomasta.
Ulkomailla syntyneiden osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä on kasvanut 2010-luvun alusta lähtien. Vuonna 2011 ulkomailla syntyneiden osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivista henkilöistä oli noin 4,5 prosenttia, kun vuonna 2023 osuus oli noussut jo yli 7 prosenttiin kaikista asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivista henkilöistä.
Kuvio 12: Ulkomailla syntyneet asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevät 25–64 -vuotiaat tutkinnon suoritusmaakunnan mukaan ja ulkomaalaisten osuus kaikista asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevistä vuosina 2011-2023 (lähde: Tilastokeskus).
Lopuksi
Kansainvälisten ja erityisesti lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan myös lähivuosina, sillä korkeakouluilla on laajat kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet. Korkeakouluilla on tarve houkutella kansainvälisiä talentteja pysyäkseen mukana kansainvälisessä kilpailussa sekä vahvat taloudelliset ja aluepoliittiset kannusteet kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin. Työ teeman parissa toimivimpien ratkaisujen rakentamiseksi jatkuu tulevalla hallituskaudella yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden viranomaisten kanssa.
Kesäkuun alkupuolella julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa vuoteen 2040 on nostettu esiin myös korkeakoulutuksen kansainvälisyyteen liittyviä ulottuvuuksia. Visiossa nähdään kansainvälisten osaajien kouluttaminen myös jatkossa korkeakoulujen keskeisenä tehtävänä, huomioiden toiminnan vastuullisuus. Vision toimenpiteissä esitetään muun muassa toiminnallisesti monikielisten tutkinto-ohjelmien määrän kasvattamista, työelämäyhteyksien vahvistamista vieraskielisissä koulutuksissa ja vieraskielisten koulutusohjelmien hakujen ja valintojen uudistamista. Myös korkeakoulujen rahoitusmallia tullaan muuttamaan ja auki oleva kysymys on, tullaanko lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat pitämään rahoitusmallissa tavalla tai toisella myös jatkossa.
Kirjoittaja on opetusneuvos Samuli Maxenius
Tilastoneuvos 