Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut tilastoihin perustuvaa tilannekuvaa suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä. Aineistoja on käytetty tänä vuonna käytävien korkeakoulujen sopimusneuvottelujen taustalla ja ne tulevat tukemaan myöhemmin käynnistyvää Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision päivitystä. Aineistoja tullaan julkistamaan syksyn aikana Tilastoneuvos -blogin kautta. Ensimmäisenä julkaistaan teksti jonka aiheena kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkinnon jälkeinen Suomeen jääminen, integroituminen ja Suomeen työllistyminen on yksi keskeinen politiikkatavoite ja yksi keskeisistä työkaluista osaajapulaan sekä väestön ikääntymiseen vastaamisessa. Ulkomailta tulevat osaajat lisäävät myös maan innovaatiokyvykkyyttä ja sitä kautta talouskasvua. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen 55 %. Luku on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen suuri. Suomeen työllistyneiden osuus on ollut nousussa viime vuosina. Yli puolet työllistyy korkeakoulututkintoa vaativiin tehtäviin. Suuri osa työllistyneistä muuttaa Uudellemaalle. Erityisen hyvin Suomeen työllistyy ammattikorkeakoulujen terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet (71 %), myös ICT-alalta valmistuneet työllistyvät hyvin (63 %).

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli vuonna 2022 yhteensä 30 000 kansainvälistä opiskelijaa (ml. jatkotutkinto-opiskelijat), eli opiskelijaa jotka ovat suorittaneet toiseen asteen tutkinnon Suomen ulkopuolella. Opiskelijavalintatietojen pohjalta tiedetään, että kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat vuoden 2022 jälkeen kasvaneet. Opiskeluperäinen maahanmuutto muodostaa merkittävän osan Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta. Vuonna 2023 maahanmuuttovirasto myönsi 15 000 työperäisiä (ensimmäisiä) oleskelulupia kolmansien maiden kansalaisille ja 12 800 opiskeluun perustuvia ensimmäisiä oleskelulupia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä ja työllistymistä.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä ja työllistymistä on tietyin rajauksien mahdollista tarkastella hyödyntämällä Tilastokeskuksen käytössä olevia hallinnollisia rekistereitä. Henkilön Suomeen sijoittuva työssäkäynti tarkoittaa sitä, että henkilöllä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston rekisteritietojen mukaan vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva työsuhde tai työeläkevakuutus. Em. määritelmän mukaiset työlliset tulevat tilastoiduksi suhteellisen kattavasti. Ammattitieto jää puuttuvaksi koko työssäkäyntitilastossa noin 5 prosentilla työllisistä. Kuten taulukoista 1.6c ja d huomataan, ulkomaalaisten osalta ammattitieto jää puuttuvaksi huomattavasti suuremmalla osalla. Tarkemmin työssäkäyntiaineistosta kerrotaan sivulla https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tyokay

Suomeen jäämisen tieto tilastoissa on sen sijaan tulkinnanvaraisempi. Tilastokeskuksen Vipuseen tuottamissa tiedoissa ”Muuttanut maasta” tieto tarkoittaa, että henkilö on tehnyt virallisen maastamuuttoilmoituksen. Tutkinnon jälkeistä toimintaa kuvaavissa tilastoissa huomataan kuitenkin, että ulkomaan kansalaisten osalta ryhmä ”muu tai tuntematon” on suhteellisen suuri, 13-9 % (kuvio 1.6a). Suomen kansalaisten osalta ryhmä koko on 2 prosenttia. Ryhmään kuuluu esim. vanhempainvapaalla olevat. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten osalta em. ryhmässä kuitenkin korostui ryhmä jolta ei löytynyt mitään merkintöjä hallinnollisista rekistereistä (esimerkiksi ei tukia liittyen vanhempainvapaaseen). Oletuksena onkin, että ulkomaan kansalaisten osalta ryhmä ”muu tai tuntematon” koostuu pääosin ulkomaille muuttaneista, jotka eivät kuitenkaan ole tehneet maastamuuttoilmoitusta.

Näin voidaan arvioida, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista muuttaa ulkomaille vuosi tutkinnon jälkeen noin 30–40 %. Osa tilastoissa näkyvistä ulkomaalaisista opiskelijoista on kuitenkin saattanut asua hyvinkin pitkään Suomessa. Mikäli rajaus tehtäisiin vain opiskelutarkoituksessa Suomeen muuttaneisiin kv-opiskelijoihin, olisi Suomeen jääneiden osuus hiukan pienempi (ks. esim. Mathies & Karhunen 2020). Voidaankin olettaa että opiskelutarkoituksessa Suomeen muuttaneista kansainvälisistä opiskelijoista muuttaa ulkomailla heti opintojen jälkeen noin 40 %, eli Suomeen jäävien osuus olisi 60 %. Suomeen työllistyneiden osuus on helpommin laskettavissa. Vuonna 2021 Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista oli seuraavan vuoden lopussa työllistynyt yhteensä 55 % (57 % amk-tutkinnon suorittaneista ja 53 % yliopistojen ylemmän kk-tutkinnon suorittaneista).

Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelumaahan jäämisestä on olemassa jonkin verran vertailutietoa muista maista. OECD:n International Migration Outlook 2022:n mukaan jäämisluvut vaihtelevat maiden välillä. Kanadassa ja Saksassa 60 % kansainvälisistä opiskelijoista oleskeli opiskelumaassa viisi vuotta opintojen alun jälkeen. Australiassa, Virossa ja Uudessa-Seelannissa luku oli 50 %, Ranskassa ja Japanissa 40 %. Tanskassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa luku oli alle 20 %. Alankomaissa julkaistiin asiasta selvitys vuonna 2024. Siellä 40 % tekniikan ja ICT-alan tutkinnon suorittaneista kv-opiskelijoista asuu maassa vuosi tutkinnon jälkeen. Kauppatieteissä ja yhteiskuntatieteissä luku oli 19 %. Maahan jäämiseen vaikuttaa koulutusala (ja sitä kautta koulutuksen kieli) sekä mistä opiskelijat ovat kotoisin. Euroopan ulkopuolelta tulleet opiskelijat jäävät useimmin Alankomaihin kuin Eurooppalaiset kv-opiskelijat. Suurin osa jääneistä opiskelijoista muuttaa Alankomaiden viiteen suurimpaan kaupunkiin.

Kuviossa 1.6b tarkasteltu Suomeen työllistymisen aikasarjaa. Työllistyneiksi on laskettu sekä päätoimiset työlliset että ne työlliset, jotka myös opiskelevat samaan aikaan. Työllistyneiden osuus on hienoisessa nousussa viime vuosina (pl. koronapanepidemian leimaama vuosi 2020).

Taulukoissa 1.6c ja d on tarkasteltu mihin ammatteihin ulkomaalaiset työllistyvät. Ammattiasema-tieto perustuu henkilön tehtävänimikkeestä tehtävään päättelyyn. Taulukoista huomataan, että erityisesti vuoden kuluttua valmistumisesta ammatti -tieto on tuntematon hyvin suurella osalla työllistyneistä. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta ulkomaalaisista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 72 % työskentelee johtajan, erityisasiantuntijan tai asiantuntijan tehtävissä. Amk-tutkinnon suorittaneilla vastaava luku on 52 %. Suomalaisten vastaavat luvut ovat 87 % ylemmän kk-tutkinnon osalta ja 74 % amk-tutkinnon osalta. Ammattiluokituksen määrittelyjen mukaan ko. johtajan, erityisasiantuntijan ja asiantuntijan tehtävät ovat sellaisia mihin vaaditaan korkea-asteen tutkintoa. Samoja lukuja on mahdollista tarkastella myös väestötasolla. Tällöin asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuudet ovat hieman korkeampia. Henkilöistä, joiden syntymämaa on muu kuin Suomi ja jotka ovat tehneet ylemmän korkeakoulututkinnon Suomessa työllistyy johtajan, erityisasiantuntijan tai asiantuntijan töihin 82 prosenttia. Vastaava luku amk-tutkinnon suorittaneilla on 66 %.

Taulukoissa 1.6e ja f on tarkasteltu ulkomaalaisten tutkinnon suorittaneiden sijoittumista eri maakuntiin. Taulukoista nähdään, että varsin moni työllinen sijoittuu muutaman vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta Uudellemaalle. Tutkinnon suorittaneiden siirtyminen Uudellemaalle töihin on yliopistosektorilla sinällään yleinen ilmiö myös kotimaisten opiskelijoiden osalta. Heistä 50 % sijoittuu Uudellemaalle 3 vuotta tutkinnon jälkeen (ylemmistä kk-tutkinnoista suoritettiin 32 % Uudellamaalla ko. vuosina). Ammattikorkeakouluissa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset sijoittuvat Uudellemaalle jopa enemmän kuin yliopistosektorilla, peräti 71 %. Ilmiö on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kotimaiset amk-tutkinnon suorittaneet jäävät paljolti opiskelumaakuntiinsa. Kotimaisista amk-tutkinnon suorittaneista vain 34 % sijoittui Uudellemaalle 3 vuotta tutkinnon jälkeen (amk-tutkinnoista suoritettiin 28 % Uudellamaalla). Uudellemaalle sijoittuvat ulkomaalaiset opiskelijat kaikilta aloilta.

Kuviossa 1.7 on tarkasteltu korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä Suomeen syntyperän mukaan. Syntyperä-määritelmä noudattaa Tilastokeskuksen määritelmiä. Mukaan kuvioon on otettu suomalaistaustaiset Suomessa syntyneet opiskelijat sekä ulkomaalaistaustaiset ulkomailla syntyneet opiskelijat. Syntyperä-tieto täydentää henkilön kansalaisuuteen perustuvia tarkasteluja. Esimerkiksi kuvion 1.7. ryhmästä ”ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla” viidesosa on Suomen kansalaisia. Tutkinnoista mukana on ammattikorkeakoulututkinto, yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto sekä tohtorintutkinto. Ulkomaalaistaustaisissa työllisten osuus on kaikissa tutkintolajeissa noin 30 %-yksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisissa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osalta on huomattava, että suomalaistaustaisten muita tutkintomuotoja alhaisempi työllistyneiden osuus selittyy sillä, että myös suomalaistaustaiset tohtorintutkinnon suorittaneet muuttavat muita tutkintomuotoja enemmän ulkomaille.

Koulutusalan merkitys työllistymiseen on keskeinen, niin suomalaistaustaisilla kuin ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla. Kuvioissa 1.8a ja 1.8b on kuvattu työllistymistä koulutusaloittain EU/ETA-maista tulevilla, sekä ns. kolmansista maista tulevilla opiskelijoilla. EU/ETA-maista tulevat opiskelijat muuttavat muita opiskelijoita todennäköisemmin pois Suomesta, yli 50%:n työllistymisasteeseen ylletään vain terveys- ja hyvinvointialoilla (69 %) sekä palvelualoilla (55 %). EU/ETA -alueen ulkopuolelta tulevilla sen sijaan lähes kaikilla koulutusaloilla työllistyneiden osuus on yli 50 %. Maa- ja metsätalousalat ovat poikkeus, mutta ko. alan ulkomaalaisten opiskelijoiden volyymi on hyvin pieni.

Kuviossa 1.9 on työllistymisasteiden vertailu syntyperän mukaan koulutusaloittain. Suomalaistaustaisilla opiskelijoilla työllistyminen on 90 % tienoilla kaikilla muilla paitsi humanistisilla ja taidealoilla. Ulkomaalaisten osalta Suomeen työllistyminen vaihtelee enemmän aloittain. Työllistyneiden osuus on suurinta sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla terveys- ja hyvinvointialoilla. Tekniikan aloilta valmistuneet suomalaistaustaiset opiskelijat työllistyvät hyvin, mutta ulkomaalaistaustaisten osalta tekniikan ala ei erotu joukosta. Ulkomaalaistaustaisilla Suomeen työllistymisen vaihtoehto on usein ulkomaille työllistyminen.

työllistymisessä on eroja opiskelijan lähtömaanosan (=opiskelijan kansalaisuuden maanosan) perusteella. Parhaiten työllistyvät Afrikasta tulleet opiskelijat (ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 78 % sekä yliopiston ylemmän kk-tutkinnon suorittaneista 70 %). Pienin työllisten osuus on Euroopasta tulleilla opiskelijoilla, joista amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen 47 % ja yliopistojen ylemmän kk-tutkinnon jälkeen 43 % on työllistynyt Suomeen. Osin tätä selittää vapaa liikkuvuus EU:n alueella, eurooppalaisista opiskelijoista lähes puolet on muuttanut maasta vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kansalaisuudeltaan Afrikkalaisten tutkinnon suorittaneiden osalta on kuitenkin huomattava, että heistä työllistyy muita kansalaisuuksia vähemmän korkeakoulututkintoa vaativiin asiantuntija- ja erityisasiantuntijan tehtäviin (taulukko 1.11).