Yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyön vahvistaminen on keskeinen kansallinen politiikkatavoite. Tavoite on kytketty niin T&K-toiminnan panostusten kasvattamiseen kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseen. Valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu palauttaa toimijoiden yhteistyö Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi, lisätä erityisesti yritysten TKI-toimintaa sekä edistää ennakkoluulotonta ja kunnianhimoista innovaatioajattelua ja -toimintaa.
Yritysten rahoitusta yliopistojen tutkimustoimintaan pidetään usein yhtenä mittarina näiden sektoreiden välisestä yhteistyöstä ja sen laajuudesta. Tässä kirjoituksessa katsastetaan tuoreimpien tietojen pohjalta yliopistojen ja yritysten TKI-yhteistyön kehitystä, tilaa ja tasoa. Vastaava katsaus on laadittu edellisen kerran vuonna 2022. Tämä mittari antaa suuntaa yliopistojen ja yritysten T&K-yhteistyön kehityksestä. Suurimman yksittäisen osuuden yliopistojen tutkimusrahoituksesta muodostaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionrahoitus yliopistoille ja toiseksi suurimman Suomen Akatemian tutkimusrahoitus.
Katsauksessa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoja yritysten rahoituksesta yliopistojen tutkimukseen, Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoja sekä OECD:n STI-tietokantaa. Vipusessa esitetään yliopistojen tutkimusrahoituksesta sekä Tilastokeskuksen että opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiä tietoja. Tässä raportissa hyödynnetään Tilastokeskuksen tiedonkeruun tietoja[1]. Tiedot ovat pääosin samoja kuin OKM:n keräämät tiedot[2]. Tiedoissa käytetty alaluokittelu on kuitenkin erilainen. Tilastokeskuksen tiedot luokitellaan tieteenalaluokituksen ja OKM:n tiedot luokitellaan ohjauksen ala -luokituksella. OKM:n tiedot julkaistaan heti tiedonkeruun yhteydessä keväällä, Tilastokeskuksen tiedot julkaistaan heidän TK-tilastojen julkaisun yhteydessä lokakuussa. Lisäksi hyödynnettiin Laboren analyysiä[3] yritysten T&K-toiminnasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön raporttia[4] yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä Suomessa. Myös tuore Euroopan komission maaraportti[5] tarkastelee T&K-yhteistyötä Suomessa ja se sisältää ehdotuksia ko. yhteistyön vahvistamiseksi.
Kuvio 1. Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten sekä Business Finlandin tutkimusrahoituksen volyymi (1 000 €) yliopistoille vuosina 2010–2023 (lähde: Tilastokeskus).
Erityisesti Business Finlandin (BF) tutkimusrahoituksessa yliopistoille nähtiin pitkähköä, merkittävää johdonmukaista laskua rahoituksen enemmän kuin puolittuessa vuodesta 2012 vuoteen 2021. Taustalla oli BF:n määrärahojen vähennysten kohdentuminen erityisesti yliopistojen rahoitukseen, mikä oli haitallista elinkeinoelämän ja yliopistosektorin yhteistyölle. BF-rahoitus oli ja on yksi merkittävimpiä tuota yhteistyötä edistäviä toimijoita. Vuodesta 2021 lähtien on BF:n rahoitus yliopistoille selvästi noussut. Business Finland on ottanut 2020-luvun vaihteessa käyttöön uusia ekosysteemisen TKI-toiminnan instrumentteja kuten veturiyritysrahoituksen. Yliopistot ovat aktiivisesti mukana BF:n veturiekosysteemien toiminnassa. BF:n veturihankkeiden maksatusmittareissa on alkuvaiheen jälkeen siirrytty seuraamaan vain co-innovation hankkeita. Alkuvaiheen vetureiden maksatusmittareihin luettiin myös tutkimusorganisaatiovetoisia co-reseach hankkeita. On kuitenkin ennenaikaista arvioida mittariston muutoksen vaikutusta yliopistojen osallistumiseen veturihankkeisiin. Julkinen rahoitus T&K-toimijoiden yhteistyöhön on kasvanut valtion T&K-lisärahoituksen kohdennusten myötä edelleen vuodesta 2024 alkaen.
Kotimaisten yritysten rahoitus yliopistoille on laskenut runsaalla kolmanneksella tarkasteluajanjaksolla, ja vuodesta 2018 alkanut hienoinen kasvu taittui vuonna 2023. Muutosta parempaan siis vielä odotetaan. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tiedoissa vuoden 2024 osalta vaikuttaa, että niin kotimaisten kuin ulkomaisten yritysten rahoitus noudattelee aiempien vuosien trendejä. Ulkomaisilta yrityksiltä lähtöisin oleva tutkimusrahoitus on ollut kotimaista rahoitusta matalammalla, mutta koko lailla samalla tasolla vuodesta 2010 vuoteen 2020. Sen jälkeen on tapahtunut nousua ulkomaisten yritysten tutkimusrahoituksessa. Tarkasteluajanjakson aikana ulkomaisten yritysten tutkimusrahoitus yliopistoille onkin kivunnut jo varsin lähelle kotimaisten yritysten tutkimusrahoituksen tasoa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on raportissaan (TEM julkaisuja 39/2024) arvioinut yhteistyön vähenemistä selittäviksi tekijöiksi mm. yritysten toimialoittaista kehitystä, korkean teknologian liiketoiminnan hiipumista ja inkrementaalisen TKI-toiminnan osuuden kasvua radikaaleihin uusiin avauksiin nähden.
Yritysten rahoittaman tutkimuksen laskua tämän tarkastelun viimeisenä tilastovuonna ainakin osin selittää Suomen rokotetutkimus Oy:n perustaminen vuonna 2022. Vuoden 2022 vastaavassa katsauksessa havaittiin, että lääkeyhtiöiden rahoituksesta eniten ohjautui Tampereen yliopiston rokotetutkimukseen[6]. Kun tarkastellaan muita yliopistoja kuin Tampereen yliopistoa, on niin kotimainen kuin ulkomainen yritysrahoitus tutkimukseen kasvanut vuonna 2023.
Kuvio 2. Yritysten rahoituksen osuus korkeakoulujen tutkimusrahoituksesta OECD maissa vuonna 2021. (Poikkeuksena *) 2020 ja **) 2022 tiedot.) Lähde OECD, MSTI. Viitattu 13.3.2025.
Kansainvälisesti tarkasteltuna yritysrahoitus on Suomessa muita Pohjoismaita hieman korkeammalla tasolla. Aiemmassa tarkastelussa Suomi jäi Ruotsin taakse (vuoden 2019 tiedot). Monissa muissa ns. verrokkimaissa yritysrahoitus on kuitenkin merkittävämmässä roolissa kuin Suomessa. Maat ja niiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmät poikkeavat monissa suhteissa toisistaan, ne eivät ole täysin verrattavissa keskenään.
Kuvio 3. Yritysten rahoitus (1 000 €) yliopistojen tutkimustoimintaan vuonna 2023 (lähde: Vipunen).
Yliopistojen tutkimukseen yrityksiltä saaman rahoituksen euromääräiset erot yliopistojen välillä ovat merkittäviä jopa kolmen eniten yritysrahoitusta saaneen yliopiston osalta: kärjessä on Helsingin yliopisto, jota seuraavat Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Helsingin yliopiston yritysrahoitus tutkimukseen oli lähes 20 miljoonaa euroa vuonna 2023. Muiden yliopistojen saannot yrityksiltä ovat selvästi pienempää kokoluokkaa. Oulun yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto saavat yritysrahoitusta keskenään samassa kokoluokassa (alle 5 Milj. €).
Kuvio 4. Yritysrahoituksen osuus yliopistojen tutkimuksen kokonaisrahoituksesta vuonna 2023 (%) (Lähde: Vipunen).
Tarkasteltaessa yritysrahoituksen suhteellista osuutta tutkimusrahoituksen kokonaisuudesta kussakin yliopistossa niiden järjestys muuttuu. Aalto-yliopistossa yritysrahoituksen osuus tutkimusrahoituksesta on suurin, noin kuusi prosenttia. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (5 %) ja Helsingin yliopisto (4,5 %) ovat niin ikään kärkikolmikossa. Tampereen yliopisto (alle 4 %) ja Åbo Akademi (noin 3 %) seuraavat perässä. Keskimäärin yritysten rahoituksen osuus vuonna 2023 yliopistojen tutkimusrahoituksesta oli 3,5 %. Vuodesta 2011 vuoteen 2023 yritysrahoitus tutkimukseen on kasvanut ainoastaan Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja Åbo Akademissa. Kaikissa muissa yliopistoissa yritysten tutkimusrahoitus on vähentynyt.
Kuvio 5. Yritysrahoitus tutkimustoimintaan päätieteenaloittain vuonna 2023 (tuhatta euroa ja osuus yritysrahoituksesta) (lähde: Vipunen).
Vuonna 2023 päätieteenaloista tekniikka ja luonnontieteet yhdessä saavat lähes 3/4 (73 %) kaikesta tutkimukseen suunnatusta yritysrahoituksesta – luonnontieteiden osuuden ollessa suurin, 41 prosenttia. Tekniikan osuus on toiseksi suurin, 32 %. Lääke- ja terveystieteiden osuus on noin viidesosa (19 %). Muiden päätieteenalojen osuus on hyvin pieni, joskin yhteiskuntatieteiden osuus (4 %) on yhtä suuri kuin humanististen (2 %) sekä maatalous- ja metsätieteiden (2 %) osuudet yhteensä. Vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, mikä on havaittavissa myös seuraavista kuvioista.
Kuvio 6. Yritysrahoituksen osuus (%) yliopistojen kaikesta tutkimusrahoituksesta päätieteenaloittain vuosina 2011–2023 (lähde: Vipunen).
Päätieteenaloista tekniikka on saanut eniten yritysten tutkimusrahoitusta koko tarkasteluajanjaksolla, vaikka sen suhteellinen osuus on huomattavasti pienentynyt kolmannekseen (6 %) 18 prosentista vuonna 2023. Yritysrahoituksen osuus lääke- ja terveystieteissä lähes saavutti tekniikan alat koronapandemian vuosina, mutta on vuonna 2023 laskenut pandemiaa alemmalle tasolle (4 %). Merkittävää yritysrahoituksen osuuden laskua lääke- ja terveystieteiden rahoituksessa selittää ainakin osin Suomen rokotetutkimus Oy:n perustaminen vuonna 2022. Lisäksi yritysrahoituksen keskiarvoon – noin 3,5 % – tai sitä suuremmaksi yltävät päätieteenaloista ainoastaan luonnontieteet. Muilla päätieteenaloilla yritysrahoituksen osuus on hyvin pieni: maatalous- ja metsätieteiden osuus (2 %) yhtä suuri kuin yhteiskuntatieteiden (1 %) ja humanististen (1 %) osuudet yhteensä. Yhteiskuntatieteissä yritysten rahoitusosuus on laskenut tarkastelun ajanjaksolla kolmasosaan vuoden 2011 tasosta.
Kuvio 7. Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tutkimusrahoitus (1 000 €) yliopistoille päätieteenaloilla vuonna 2023 (lähde: Vipunen).
Yliopistojen tutkimusrahoitus ja sen volyymi kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä vaihtelivat päätieteenaloittain vuonna 2023. Kaikilla päätieteenaloilla kotimaisten yritysten tutkimusrahoitus oli ulkomaista yritysrahoitusta suurempaa lukuun ottamatta lääke- ja terveystieteitä, joiden ulkomainen yritysrahoitus oli yli kaksinkertainen kotimaiseen yritysrahoitukseen nähden. Ulkomaisten yritys rahoitus tekniikan tutkimukseen on merkittävästi vähäisempää kuin kotimaisilta yrityksiltä. Vain maatalous- ja metsätieteisiin kohdistui saman verran tutkimuksen yritysrahoitusta kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä.
Kuvio 8. Yritysten tutkimusrahoitus (tuhatta €) yliopistoille päätieteenaloittain 2011–-2023 (lähde: Vipunen).
Vuonna 2023 yritysten tutkimusrahoitusta (€) yliopistoissa eniten kohdistuu päätieteenaloista luonnontieteisiin, jotka ovat ohittaneet tekniikan ensimmäistä kertaa yli 10 vuoden tarkasteluajanjaksolla. Lääketieteen rahoitusvolyymi on pienentynyt ollen melkein matalimmillaan tällä ajanjaksolla. Vuoden 2023 osalta laskua voi lääke- ja terveystieteissä selittää ainakin Suomen rokotetutkimus Oy:n perustaminen. Yhteiskuntatieteiden rahoitusvolyymi yrityksiltä on noin puolittunut.
Kuvio 9. Yritysten tutkimusrahoituksen jakautuminen päätieteenaloittain 2011–2023 (%) (lähde: Vipunen).
Yritysten tutkimusrahoituksesta selvästi suurin osa kohdistuu luonnontieteisiin: sen osuus on kaksinkertaistunut yli 40 prosenttiin kaikesta yritysten tutkimusrahoituksesta yliopistoille 12 vuoden tarkasteluajanjaksolla. Tekniikan osuus on vastaavasti merkittävästi pienentynyt vajaasta puolesta noin kolmannekseen, ollen hieman yli 30 % vuonna 2023. Lääke- ja terveystieteisiin kohdistuva osuus yritysten rahoituksesta on vaihdellut (n. 20–30 %), mutta pienentynyt ollen matalimmillaan alle 20 % vuonna 2023. Yhteiskuntatieteisiin kohdistuva osuus kaikesta yritysrahoituksesta on noin puolittunut yli 10 vuoden ajanjaksolla. 2020-luvulla kolmen suurimman päätieteenalan suhteelliset erot ovat vaihdelleet merkittävästi vuosittain, mille voi olla useita selittäviä tekijöitä, kuten rakenteelliset muutokset, isot yksittäiset hankkeet ja yritysrahoituksen kokonaisvolyymin lasku tarkastelujaksolla.
Kuvio 10. Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tutkimusrahoituksen muutos päätieteenaloilla vuosina 2011 ja 2023.
Kotimaisten yritysten tutkimusrahoitus on kaikkiaan vähentynyt yli 40 prosenttiyksiköllä. Ulkomaisten yritysten tutkimusrahoituksen osalta muutos on ollut kasvua kaksinkertaisin suhdeluvuin, noin 80 prosenttiyksikköä. Kotimaisten yritysten tutkimusrahoitus on kasvanut vain humanistisella päätieteenalalla, ja muilla päätieteenaloilla laskenut. Tämä kasvu on ollut merkittävää, noin kolmanneksen. Ulkomaisten yritysten tutkimusrahoituksen muutos on ollut myönteinen kahdella päätieteenalalla: kasvua on ollut tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä. Huuskonen ja Maliranta (2024) ovat havainneet, että Suomessa nuorten pienten yritysten T&K-intensiteetti on ollut viime vuosina Suomessa huomattavasti suurempi kuin aiemmin. Keskisuurten ja suurten yritysten T&K-intensiteetti Suomessa puolestaan on pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja ollut suurten yritysten osalta myös laskusuunnassa.
Kirjoittajat ovat opetusneuvokset Tuomas Parkkari ja Riina Vuorento.
[1] tekstissä mainitut raportit löytyvät sivulta https://vipunen.fi/fi-fi/kkyhteiset/Sivut/Tutkimus–ja-kehitysty%C3%B6.aspx
[2] https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Talous.aspx.
[3] Huuskonen J. & Maliranta M (2024). Suomen yritysten t&k-toiminta vertaulussa: OECD-hankkeen Suomi-analyysi. Analyysi 2024/3. Labore. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165837/03_Suomen_yritysten_tktoiminta_vertailussa_OECD.pdf
[4] Husso, Kai; Lai, Stefano; Palko, Teija (2024). Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa: Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6
[5] European Commission: Directorate-General for Research and Innovation and Halme, K., Support to Finland on improving R&D collaboration between research organisations and the private sector – Background report, Publications Office of the European Union, 2024, https://data.europa.eu/doi/10.2777/9070233
[6] https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2022/04/21/yritysten-rahoitus-tutkimukseen-yliopistoissa/
Tilastoneuvos 