Kirjoittanut Vesa Taatila
Suomen korkeakouluissa on vaikuttanut jo vuosikymmenen verran vahva tahto yrittäjyyden synnyttämiseen. Tavoitteeseen on myös päästy ainakin osittain. Nykyään opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen ja yrittäminen uravaihtoehtona on aivan toisella tasolla kuin vuosituhannen alussa. Kiinnostava jatkokysymys on, näkyykö se myös teoissa, eli ryhtyvätkö opiskelijat nykyään yrittäjiksi entistä suuremmissa määrin.
Apuun tulee Vipunen. Järjestelmästä on mahdollista löytää tietoja opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään vuosi valmistumisen jälkeen esimerkiksi opinahjoittain ja koulutusaloittain.
Vuosina 2009–2013 valmistui vuosittain keskimäärin noin 36 000 opiskelijaa korkeakouluista. Näistä noin 180 000 valmistuneesta noin 150 000 oli palkansaajia ja 5 000 yrittäjiä vuosi valmistumisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin työllisistä 97 % oli palkansaajia ja 3 % yrittäjiä. Yrittäjien suhde palkkatyöläisiin oli varsin samalla tasolla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Koulutusaloittain suurimmat yrittäjämäärät tulevat luonnonvara- ja ympäristöaloilta (n. 12 %) sekä kulttuurialoilta (n. 7 %). Pienimmät määrät löytyvät sosiaali- ja terveysalalta (n. 1,6 %) ja matkailu-, ravitsemus- ja palvelualoilta (n. 1,8 %). Enemmän julkisuudessa keskustelluilla yrittäjyysaloilla, kuten tekniikassa ja liiketaloudessa yrittäjyysaktiviteetti on myös suhteellisen matalaa (n. 2,3 % ja 2,7 %). Tarkastelujaksolla kasvua näyttäisi olleen etenkin liiketaloudessa. Samaan aikaan kuitenkin monilla koulutusaloilla yrittäjyystrendi oli laskeva tai enintään stabiili.
Kuvio: Yrittäjien osuus kaikista työllisistä korkeakouluista valmistuneista vuosi valmistumisen jälkeen.
Yksittäisten korkeakoulujen yrittäjyystulokset heijastelevat alakohtaisia lukuja; paljon luonnonvara-alan ja kulttuurialan valmistuneita tuottavat korkeakoulut ovat kärkisijoilla. Korkeimmat osuudet vuosi valmistumisen jälkeen 2009–2013 yrittäjinä toimivia tuottivat Seinäjoen AMK sekä Taideyliopisto (4,8 % ja 4,4 %). Seuraavina listalla ovat Lahden AMK (4,5 %), Karelia AMK (4,3 %), Hämeen AMK (4,2 %), ja Savonia-ammattikorkeakoulu (3,7 %). Listan hännillä ovat Diakonia AMK (0,5 %), Vaasan AMK (1,3 %), Humak (1,4 %) ja Laurea-ammattikorkeakoulu (1,5 %).
Tarkasteluvälillä 2009–2013 keskimäärin yli 10 yrittäjää vuodessa tuottaneista korkeakouluista parhaimpiin kasvulukuihin ylsi Novia AMK(250 %, +15), Laurea AMK (150 %, +18) ja Centria AMK (150 % +9). Suurinta kasvu yrittäjien määrässä oli Metropolia AMK:ssa (+21). Eniten yrittäjyysaktiviteetti väheni Taideyliopistossa (-90 %, -27) ja Tampereen yliopistossa (-62,5 %, -45).
Listasin yläpuolelle tuloksista vain muutamia ääripäitä. Jos asia kiinnosta, suosittelen lämpimästi tutustumaan tarkemmin Vipusen tarjontaan, josta voit tutustua vaikka oman Alma Materisi tai koulutusohjelmasi yrittäjyysaktiivisuuden kehittämiseen, mutta loppuun vielä yksinkertainen kysymys: mitä tästä kaikesta voidaan päätellä?
Olemme korkeakouluissa selvästi onnistuneet synnyttämään positiivista yrittäjyystunnetta ja pöhinää asian ympärille – mutta sen tulokset eivät näy vielä vuosi valmistumisen jälkeen niin paljoa, kuin joskus lööppejä lukiessa tulee mieleen. Yrittäjyys saattaa hyvinkin lisääntyä myöhäisemmällä iällä, joten liikaa näille pikaotoksille ei painoarvoa kannata laittaa, mutta silti: olisipa kiva nähdä luvuissa jotain korrellaatiota toiminnan kanssa.
Valmistuneiden työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyviin lukuihin pääsee tutustumaan mm. näillä raporteilla:
- Päätoimisten työllisten ja työllisten opiskelijoiden ammattiasema
- Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen
- Yliopistosta valmistuneiden sijoittuminen
- Korkeakoulujen asemointitilastot
Kirjoittaja Vesa Taatila on Turun ammattikorkeakoulun rehtori
Tilastoneuvos 