Korkeakoulujen opiskelijavalinnat – hakijoiden taustoista

Opiskelijavalintojen uudistusta käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa ensimmäisen tavoitteen eli korkeakouluopintojen aloitusiän alentamisen kannalta. Toinen merkittävä tavoite uudistuksella oli lisätä aidosti uusien opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Tällä tarkoitetaan siis niitä opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville varattiin osa ensimmäisen syklin aloituspaikoista vuoden 2016 kevään valinnoissa. Hakijat, joilla ei ole aiempaa tutkintoa taikka vuoden 2014 jälkeen vastaanotettua opiskelupaikkaa korkeakoulussa, voidaan valita näille varatuille aloituspaikoille. Vipusen tilastoinnissa näihin yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa määritellyille ryhmille viitataan termillä ”ensikertaisena kohdeltava hakija”. Hallituksen varsinainen tavoite luonnollisesti kohdistuu tätä hiukan laajempaan ryhmään, jota voidaan nimittää termillä ”aidosti ensikertainen hakija”, jonka määrittelyssä otetaan huomioon myös ennen syksyä 2014 vastaanotetut opiskelupaikat. Vuonna 2016 aidosti ensikertaisia hakijoita oli noin 73 % hakijoista ja ensikertaisena kohdeltavia hakijoita on noin 84 %. Tulevaisuudessa entistä harvemmalla potentiaalisella hakijalla on ollut ennen 2014 vastaanotettua opiskelupaikkaa, mutta ei suoritettua tutkintoa, joten näiden ryhmien osuudet tulevat lähestymään toisiaan.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorit eroavat ensikertaisten hakijoiden osuuksien suhteen toisistaan. Ensikertaisena kohdeltavien hakijoiden osuus on yliopistokoulutuksissa 79 % (aidosti ensikertaisten osuus 68 %). Ammattikorkeakoulutuksissa ensikertaisena kohdeltavien osuus on 88 % (aidosti ensikertaisten osuus 79 %). Toisin sanoen, yliopistoihin hakeneista noin kolmasosalla on aiempi korkeakoulututkinto tai opiskelupaikka. Ensikertaisten hakijoiden määrät eroavat koulutusaloittain varsinkin yliopistosektorilla. Kauppatieteissä ensikertaisia hakijoita on paljon, kun taas esim. lääketieteissä vain 60 %:lla hakijoista ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta (eli hakijat ovat aidosti ensikertaisia hakijoita).

Korkeakoulut varasivat kevään 2016 valinnoissa tarjolla olleista I syklin paikoista noin 23 000 ensimmäistä paikkaa hakeville. I syklistä alkavista koulutuksista otettiin vastaan 48 000 paikkaa (sisältää yhteishaun tiedot). Ensimmäistä paikkaa hakeville varattujen paikkojen määrä oli siis 48 % paikan vastaanottaneiden määrästä. Varattujen paikkojen määrä vaihteli hakukohteittain yleisesti ollen 50 ja 80 % välillä, toisaalta pienissä hakukohteissa paikkoja ei varattu ollenkaan. Kokonaisuudessaan paikan vastaanottaneista ensikertaisina kohdeltavia oli 41 000 (85 % kaikista paikan vastaanottaneista, eli hiukan enemmän kuin oli ensikertaisina kohdeltavien hakijoiden määrä). Vuonna 2015 hakukiintiöt olivat käytössä vain kahdessa korkeakoulussa. Tuolloin määritelmällisesti ensikertaisina kohdeltavien hakijoiden osuus paikan vastaanottaneista oli 86 %.

Edellä kuvatusta voi päätellä muutaman asian. Ensinäkin ensikertaisille hakijoille määritetyt kiintiöt muodostavat vain noin puolet niistä paikoista mihin ensikertaiset hakijat päätyvät opiskelemaan. Toisekseen, ensikertaisina kohdeltavien hakijoiden osuus kaikista hakijoista ja ensikertaisina kohdeltavien osuus kaikista paikan vastaanottaneista on suurin piirtein saman suuruinen, eli heidän todennäköisyytensä saada opiskelupaikka on yhtä hyvä kuin ei-ensikertaisilla. Kolmanneksi, kiintiöiden käyttöönotto vuonna 2016 ei juurikaan muuttanut ensikertaisten hakijoiden osuuksia paikan vastaanottaneista. Kiintiöiden todellinen vaikutus tulee selviämään vasta tulevina vuosina. Vuonna 2016 kiintiöt todennäköisesti vaikuttivat hakijoiden käyttäytymiseen kahdella erilaisilla tavalla, joiden vaikutukset olivat toisilleen vastakkaisia. Toisaalta kiintiöt nostivat joitain ensikertaisia hakijoita valittujen ja paikan vastaanottaneiden joukkoon, joka kohotti ensikertaisten osuutta paikan vastaanottaneissa. Toisaalta kiintiöiden käyttöönotto vaikutti mahdollisesti siihen, että hakijat ottivat paikkoja varovaisemmin vastaan peläten ensikertaisuusasemansa menettämistä. Tämä mahdollisesti hiukan vähensi ensikertaisten osuutta paikan vastaanottaneissa.

Entä ketä ovat ne hakijat jotka eivät kuulu ensikertaisina hakijoihin. Ihmiset päätyvät hakemaan korkeakouluun opiskelemaan useista eri syistä. Monilla on jo yksi tutkinto takanaan ja he haluavat joko laajentaa osaamistaan tai vaihtaa kokonaan opintoalaansa. Toista tutkintoa suorittavien profiili vaihtelee eri aloilla. Terveysalalla hakijoiden aiempi korkeakoulututkinto löytyy useimmiten samalta alalta. Kasvatustieteiden ja psykologian opintoalalle hakeutuu paljon hakijoita joilla on muun alan tutkinto, yleisin aiempi tutkinto ko. opintoalla on liiketalouden ja kaupan alalta. Aiemman korkeakoulututkinnon tehneitä hakijoita voi alla olevasta kaaviosta tarkastella vielä lähemmin. Mukana ovat syksyllä 2015 ja 2016 alkaviin ensimmäisen syklin hakukohteisiin yhteis- tai erillishaussa hakeneet poislukien siirtohaun kohteet.

 

kaavio1

Jo tutkinnon omaavien hakijoiden taustoja (Kaavio aukeaa uuteen ikkunaan)

 

Tässä blogissa käsiteltyjä asioita on tarkasteltu 4.11.2016 opetus ja kulttuuriministeriölle luovutetussa raportissa Valmiina valintoihin

Tarkemmin tilastoihin voi perehtyä mm. näillä Vipusen raporteilla:

Korkeakouluihin hakeneet ja paikan vastaanottaneet 

Ammattikoreakoulujen haku- ja valintatilastot 

Yliopistojen haku- ja valintatilastot 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s