Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen pääosa (yli puolet) paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa nykytilassa yleisimmästä valintatavasta, pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta, ollaan luopumassa. Pelkkään pääsykokeeseen perustuen paikkoja täytetään kuten ennenkin.

Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla tällainen muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Tässä blogissa tarkastellaan kauppatieteen valintaperusteiden muutosten kanssa samaan aikaan tapahtuneita muutoksia hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden sukupuolijakaumassa, ikärakenteessa, ensimmäistä paikkaa hakevien osuudessa ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuudessa.

Korkeakoulujen yhteishaussa, jossa kauppatieteen koulutukseenkin pääasiassa hakeudutaan, hakija voi hakea kuuteen hakukohteeseen, jotka hän asettaa mieluisuusjärjestykseen. Hakija voi tulla valituksi mieluisuusjärjestyksessä korkeimpaan hakukohteeseen, johon menestys riittää. Todistusvalinta mahdollistaa hakeutumisen ilman pääsykokeessa käymistä. Keväällä 2018 hakija on siis aiemmasta poiketen voinut käyttää aikaa jonkun muun hakukohteen pääsykokeeseen valmistautumiseen, mutta silti hakea ihan tosissaan myös kauppatieteeseen. Blogissa tarkastellaankin siis myös sitä, päätyikö kauppatieteeseen 2018 aiempaa enemmän hakijoita, jotka hakivat ensisijaisesti jollekin muulle alalle kuin yliopistojen kauppatieteeseen.

Päähuomioita

  • Todistusvalinnan käyttöönotto ei näytä juuri vaikuttaneen kauppatieteestä opiskelupaikan vastaanottaneiden sukupuolijakaumaan. Ala on edelleen jossain määrin miesvaltainen, joskin sukupuolijakaumaltaan tasainen moneen muuhun alaan verrattuna (56,5% paikan vastaanottaneista miehiä 2018).
  • Nuorten (19v ja nuorempien) ja toisaalta ensimmäistä paikkaa hakevien määrä ja osuus paikan saavista ja vastaanottaneista on kasvanut. Tätä selittänee osaltaan näiden ryhmien edustajien määrän kasvu hakijoissa. Näyttää siltä, että todistusvalinnan käyttöönotto vaikutti hakeutumiseen ja erityisesti sitä kautta eri ikäisille ja toisaalta ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville allokoituviin opiskelupaikkoihin.
    • 19–vuotiaiden ja nuorempien paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi todistusvalinnan käyttöönoton yhteydessä 40 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Tätä kasvua selittää osaltaan se, että 19–vuotiaiden hakijoiden määrä kauppatieteeseen kasvoi.
    • Ensimmäistä paikkaa hakevien (ns. aidosti ensikertalaiset) määrä ja osuus kasvoivat todistusvalinnan käyttöönoton yhteydessä 8 prosenttiyksikköä 82,8 %:sta 90,9 %:iin. Myös tätä muutosta näyttää selittävän se, että aidosti ensikertalaisten hakijoiden määrä kauppatieteeseen kasvoi; aitojen ensikertalaisia hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden suhteessa ei ole tapahtunut juuri muutosta.
  • Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä paikan vastaanottaneissa näyttää aavistuksen laskeneen, mutta määrä ja muutos ovat pieniä ja johtunevat ennemminkin pääsykokeen muutoksesta kuin todistusvalinnan käyttöönotosta.
  • Todistusvalinnan käyttöönoton myötä kauppatieteeseen on valittu aiempaa enemmän hakijoita, jotka hakivat ensisijaisesti opiskelemaan jotain muuta alaa kuin kauppatiedettä.

Blogin alussa käydään läpi yliopistoissa kauppatieteen valintaperusteissa tapahtuneet muutokset 2015-2018. Niitä onkin tapahtunut vuosittain.

Tilastotaulukoissa alla on rajauduttu korkeakoulujen yhteishakuun ja siinä yliopistojen kauppatieteen alan kandidaatin tutkinnosta alkavaan koulutukseen (Koulutusalaluokitus taso 2). Mukana on kaikki yhteishaussa olleet hakukohteet eli erikseen ei ole rajauduttu kauppatieteen yhteisvalintaan, jossa mukana olevat korkeakoulut ovat hieman vaihdelleet.

Kauppatieteen valintaperusteiden muutokset 2015–2018

Yliopistojen kauppatieteessä on käytössä yhteisvalinta, jossa valintaperusteet ja pääsykokeet ovat pääosin samat kaikilla yhteisvalintaan osallistuvilla yliopistoilla, ja sama pääsykoe otetaan huomioon kaikissa yhteisvalinnassa mukana olevissa hauissa.  Yhteisvalinta tapahtuu osana korkeakoulujen yhteishakua syksyllä alkavaan koulutukseen.

Vuonna 2015 kauppatieteen yhteisvalinnassa 60 % paikoista täytettiin yhteispisteiden perusteella ja 40 % pelkän valintakokeen perusteella.

Samoin Vuonna 2016 kauppatieteen yhteisvalinnassa 60 % paikoista täytettiin yhteispisteiden perusteella ja 40 % pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaiskiintiö otettiin käyttöön, ja 50 % paikoista varattiin ensimmäistä paikkaansa hakeville. (Oulun yliopistossa ensikertalaiskiintiö muista poiketen 70 %).

Vuonna 2017 20 % paikoista täytettiin todistusvalinnalla, 50 % yhteispisteiden perusteella ja 30 % pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaiskiintiö oli 60 %, kuitenkin niin, että todistusvalinnalla valittiin pelkästään ensikertalaisia. Todistusvalinnassa voi tulla valituksi vain ensisijaiselta hakutoiveelta.

Vuonna 2018 todistusvalinnalla täytettiin 60 % paikoista ja pelkän valintakokeen perusteella 40 %.  Yhteispistevalinnasta luovuttiin. Ensikertalaisuuskiintiö oli 70 % kuitenkin niin, että todistusvalinnalla valittiin vain ensikertalaisia (eli todistusvalinnan paikoista 100% varattiin ensikertalaisille, ja pääsykoevalinnan paikoista vain hyvin vähän).

Ruotsinkieliset kauppatieteen yliopistokoulutuksen tarjoajat Åbo Akademi ja Hanken ovat olleet mukana yhteisvalinnassa vasta vuodesta 2018 alkaen.

Valintatavoissa tapahtuneet muutokset on koottu kuvioon 1 alla. On hyvä huomata, että ylioppilastutkintomenestyksestä kokonaan riippumattoman valintatavan (pelkkä pääsykoe) osuus on vuonna 2018 samanlainen kuin ennen uudistusta 2016. Edellisten lisäksi kauppatieteeseen valitaan hakijoita eri yliopistoihin myös avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettujen opintojen perusteella, mutta avoimen väylän paikkamääriä eikä valintaperusteita ei kuitenkaan kuvata tässä tarkemmin. Tilastotarkastelussa nämä ovat mukana siltä osin kuin hakuja järjestetään osana yhteishakua. Yliopistojen käytännöt tässä vaihtelevat.

Kauppatieteen_valintaperusteet_2015-2018
Kuvio 1: Kauppatieteen valintaperustemuutokset 2016-2018

Valintakoevaatimusten muutokset 2015-2018

Alla on lueteltu vuosien 2015, 2016 ja 2017 valintakoekirjat ja talousmatematiikan osaamisvaatimus. Yksi kirja vaihtui vuosien 2015 ja 2016 välillä. 2016 ja 2017 kirjat olivat samat.

  • Ikäheimo-Laitinen-Laitinen-Puttonen: Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasan Yritysinformaatio Oy, Vaasa 2014
  • Matti Pohjola: Taloustieteen oppikirja (Vuoden 2015 valintaperusteet), Ari Hyytinen ja Mika Maliranta: Yritysjohdon taloustiede. (Vuosina 2016 ja 2017)
  • Anu Puusa, Helen Reijonen, Pauli Juuti ja Tommi Laukkanen: Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina, Talentum, 2014, 4. uudistettu painos
  • Talousmatematiikan osuus, joka perustui lukion voimassa olleen opetussuunnitelman mukaiseen talousmatematiikan oppimäärään.

Vuonna 2018 pääsykoe perustui pelkästään lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen):

sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon.

Ylioppilastutkinnon pisteytyksen muutokset 2015-2018

2015 ja 2016 yhteispistevalinnassa ylioppilastutkinnosta saatavina pisteinä huomioon otettiin äidinkielen ja matematiikan koe sekä kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta, joista kaksi voi olla reaaliaineen koetta. Reaaliaineen kokeen arvosanasta pisteet annettiin kuten pitkän oppimäärän kokeesta. Äidinkielen kokeen sijasta tehty suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe katsottiin äidinkielen kokeeksi. Eri arvosanoista saatavat pisteet on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1: Ylioppilastutkinnon pisteytys kauppatieteen valinnassa 2015-2016

Suomalainen yo-tutkinto L E M C B
Äidinkieli 9 8 6 3 1
Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 9 7 4 2
Matematiikka, muu oppimäärä 7 6 4 3 1
Mikä hyvänsä muu koe, pitkä oppimäärä 7 6 4 3 1
Mikä hyvänsä muu koe, muu oppimäärä 5 4 3 2 1

2017 todistusvalinnassa ja yhteispistevalinnassa huomioon otettiin ylioppilastutkinnon arvosanoja samalla tavalla kuin 2016, mutta pistemäärät eri kokeista muuttuivat: esim. arvosanoista B ei saanut enää pisteitä, ja matematiikan ja äidinkielen arvostus korkeimmilla pisteillä vaihtoivat paikkaa. Eri arvosanoista saatavat pisteet on koottu taulukkoon 2.

Taulukko 2: Ylioppilastutkinnon pisteytys kauppatieteen valinnassa 2017

Suomalainen yo-tutkinto L E M C
Äidinkieli 10 9 7 5
Matematiikka, pitkä oppimäärä 9 8 6 4
Matematiikka, muu oppimäärä 7 6 4 2
Mikä hyvänsä muu koe, pitkä oppimäärä 7 6 4 2
Mikä hyvänsä muu koe, muu oppimäärä 5 4 3 1

2018 todistusvalinnassa huomioon otettiin ylioppilastutkinnon arvosanoja samalla tavalla kuin edellisinä vuosina, mutta pisteytys muuttui taas. Nyt äidinkielestä ja pitkästä matematiikasta saa saman verran pisteitä. Eri arvosanoista saatavat pisteet on koottu taulukkoon 3.

Taulukko 3: Ylioppilastutkinnon pisteytys kauppatieteen valinnassa 2018

Suomalainen yo-tutkinto L E M C
Äidinkieli 10 9 7 5
Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 9 7 5
Matematiikka, muu oppimäärä 8 6 4 2
A-kieli 8 6 4 2
Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta 6 4 2 0

Hakijoissa ja paikan vastaanottaneissa tapahtuneet muutokset 2015-2018

Sukupuolijakauma

Taulukosta 4 alla nähdään, että kauppatieteen koulutus on ensisijaisten hakijoiden ja myös paikan vastaanottaneiden osalta sukupuolijakaumaltaan suhteellisen tasainen. Valintaperusteiden muutokset eivät näy muuttaneen paikan saavien ja vastaanottavien sukupuolijakaumaa. Erityisesti vuosien 2017 ja 2018 välillä, jolloin todistusvalinta laajeni huomattavasti, naisten osuus paikan vastaanottaneista kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä.

Taulukko 4: Syksyllä 2015-2018  alkaneeseen kauppatieteen koulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneet ja paikan vastaanottaneet sukupuolen mukaan

Ensisijaiset hakijat Naisten osuus ensisijaisista hakijoista Miesten osuus Paikan vastaanottaneet Naisten osuus paikan vastaanottaneista Miesten osuus
2015 8 847 40,6 % 59,4 % 2 092 41,1 % 58,9 %
2016 8 570 40,8 % 59,2 % 1 960 41,8 % 58,2 %
2017 8 551 40,9 % 59,1 % 1 994 42,7 % 57,3 %
2018 9 041 40,9 % 59,1 % 2 066 43,5 % 56,5 %

Ikärakenne

Erityisesti 19–vuotiaiden ensisijaisten hakijoiden määrä sekä hakijoissa, että paikan vastaanottavissa on kasvanut merkittävästi. 19–vuotiaiden määrä kasvoi vuosien 2017 ja 2018 välillä 40%.  Kuviossa 2 alla on paikan vastaanottaneiden ja toisaalta hakijoiden kehitys ikäryhmittäin. Paikan vastaanottaneiden määrän kehitystä selittänee osaltaan  19–vuotiaiden hakijoiden määrän kasvu. Taulukkoon 5 on koottu eri-ikäisten hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden suhde. Kuten nähdään suurimman ikäryhmän, eli 19–vuotiaiden hakijoiden määrän kasvaminen ei kokonaan selitä 2017 ja 2018 välillä tapahtunutta muutosta: myös paikan vastaanottaneiden osuus hakeneista kasvoi hieman. 20-23–vuotiaissa paikan vastaanottaneiden osuus hakijoista on sen sijaan laskenut.

hakijat-paikan_vastaanottaneet_kauppatiede_2015-2018
Kuvio 2: Yliopistojen kauppatieteen koulutuksesta yhteishaussa hakeneiden ja paikan vastaanottaneiden ikärakenteen kehitys 2015-2018

Taulukko 5:  paikan vastaanottaneiden osuus hakijoista eri ikäryhmissä yliopistojen kauppatieteeseen yhteishaussa  

Riviotsikot 2015 2016 2017 2018
18–vuotiaat ja sitä nuoremmat 16,4 % 16,3 % 16,3 % 22,5 %
19 14,7 % 13,4 % 14,5 % 16,6 %
20 23,2 % 21,4 % 19,5 % 19,6 %
21 23,9 % 22,7 % 23,5 % 18,8 %
22 21,9 % 22,6 % 20,7 % 15,5 %
23 21,0 % 19,5 % 19,9 % 12,3 %
24 12,2 % 13,9 % 13,4 % 10,7 %
25–29–vuotiaat 9,2 % 9,4 % 9,6 % 8,7 %
30–vuotiaat ja vanhemmat 6,8 % 5,8 % 7,1 % 5,9 %

Ensimmäistä paikkaa hakevat

 Aidosti ensikertalaisten kauppatieteestä paikan vastaanottaneiden osuus ja määrä on kasvanut. (Ensikertalaisten ja aidosti ensikertalaisten erosta ks. Joulukuun blogikirjoitus). Tietoja on koottu taulukkoon 6 alla. Erityisen suuri kasvu oli vuoden 2017 82,8 prosentista vuoden 2018 90,9 prosenttiin. Voidaan arvioida, että syynä lienee nimenomaan todistusvalinnan osuuden kasvu, ja se että todistusvalinnan paikat olivat tarjolla vain ensimmäistä paikkaa hakeville. Toisaalta kauppatieteeseen hakevien aitojen ensikertalaisten hakijoiden määrä on kasvanut, eikä aitojen ensikertalaisten hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden hakijoiden suhteessa ole tapahtunut juuri muutosta (tummanpunaisella korostettu viimeinen sarake taulukossa 6). Näyttää siis siltä, että valintaperusteet vaikuttavat hakeutumiseen ja sitä kautta valittuihin.

Taulukosta käy myös ilmi, että paikkoja on ennen vuotta 2018 varattu huomattavasti vähemmän kuin mitä ensikertalaisena kohdeltaville on kohdentunut. (Varattujen paikkojen osuudesta ks. valintaperusteiden kuvaus yllä). Varattujen paikkojen osuudet olivat vuosina 2016-2017 niin pieniä, että ne eivät vaikuttaneet mekaanisesti valinnan lopputulokseen kauppatieteessä.

Taulukko 6: Ensimmäistä paikkaa hakeneet kauppatieteen hakijoissa 2015-2018 yhteishaussa. Mukana kaikilla hakutoiveille kauppatieteen hakukohteisiin hakeneet.

Vuosi Kaikki hakijat Ensikertaisena kohdeltavien osuus hakijoista Aid. ensikertaisten osuus hakijoista Paikan vastaanottaneet (kaikki) Ensikertaisena kohdeltavien osuus paikan vastaanottaneista Aid. ensikertaisten osuus paikan vastaanottaneista Aidosti ensisijaiten paikan vastaanottaneiden osuus  aidoista ensikertalaisista hakijoista
2015 11 766 88,50 % 74,9 % 2 155 90,30 % 75,1 % 17,8 %
2016 11 939 87,00 % 78,6 % 1 995 88,20 % 80,7 % 17,0 %
2017 12 014 86,50 % 80,8 % 2 015 87,80 % 82,9 % 17,2 %
2018 12 998 86,30 % 83,2 % 2 094 94,00 % 90,9 % 17,3 %

Ammatillisen koulutuksen suorittaneet

Hakijatilastossa hakijan pohjakoulutustieto perustuu hakijan omaan ilmoitukseen ja osittain hakuprosessissa suoraan rekistereistä (ylioppilastutkintorekisteri) saatavaan tietoon. Taulukossa 7 alla on ammatillisen koulutuksen suorittaneet hakijat vuosien 2015-2018 kauppatieteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus hakijoissa on pieni, ja vielä pienempi paikan vastaanottaneissa. Pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneet valitaan pelkällä pääsykokeella. Pelkällä pääsykokeella täytettävien paikkojen osuus eri vuosina esitettiin edellä. Vaikka pelkällä pääsykokeella täytettävien paikkojen määrä kasvoi 2017 ja 2018 välillä 10:llä prosenttiyksiköllä, ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kauppatieteestä paikan vastaanottaneiden määrä kuitenkin väheni. Voi olla, että tämä johtui pääsykokeessa tapahtuneesta muutoksesta, jossa erillisistä pääsykoekirjoista siirryttiin lukion oppimääriin perustuvaan pääsykokeeseen.

Taulukko 7: Ammatillisen koulutuksen suorittaneet hakijat ja paikan vastaanottaneet yliopistojen kauppatieteen koulutukseen yhteishaussa 2015-2018

Ammatillisen koulutuksen suorittaneet hakijat osuus kaikista hakijoista paikan vastaanottaneet osuus paikan vastaanottaneista
2015 1 015 8,6 % 39 1,9 %
2016 967 8,3 % 72 3,7 %
2017 949 8,1 % 67 3,4 %
2018 970 7,5 % 50 2,4 %

Hakijat, jotka eivät ensisijaisesti hakeneet kauppatieteen alalle

Erityisesti ekonomistien puheenvuoroissa on korostettu hakeutumismahdollisuuksien merkitystä ja valmistautumista edellyttävien pääsykokeiden huonoja puolia koulutuksen ja opiskelijoiden yhteensopivuuden kannalta. Esimerkiksi Tuomas Pekkarinen ja Matti Sarvimäki kuvailivat asiaa seuraavasti (Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat, VATT:n policy brief  1-2016  s.5-6) ”Valintakokeiden seuraus on, että ne rajoittavat opiskelijoiden tosiasiallista mahdollisuutta hakea samana vuonna useaan oppilaitokseen. Usein valintakokeisiin valmistautuminen vaatii kuukausien työn, joten useaan paikkaan vakavissaan hakeminen on vaikeaa tai mahdotonta. – –  Tilannetta voi havainnollistaa ajattelemalla henkilöä, joka ensisijaisesti haluaisi oikeustieteelliseen ja toissijaisesti kauppakorkeakouluun. Tehokkaassa järjestelmässä hakija ilmoittaisi todelliset toiveensa, minkä jälkeen oikeustieteellinen päättäisi haluaako se henkilön oppilaakseen. Jos oikeustieteellinen voisi täyttää paikkansa omien kriteeriensä perusteella paremmilla hakijoilla, arviointivuoro siirtyisi kauppakorkeakoululle, joka vertaisi hakijaa muihin kauppakorkeakoulun hakijoihin.”

Kauppatieteen valintojen muutoksen yhteydessä on syytä tarkastella lisääntyvätkö tapaukset, joissa hakija hakee yhteishaussa ykköshakutoiveellaan jonnekin muualle kuin kauppatieteeseen (mahdollisesti alalle, jossa kaikkien hakijoiden käytävä valintakokeessa), ja alemmalla hakutoiveellaan kauppatieteeseen, mutta ei pääse ensisijaiseen hakukohteeseensa, mutta kuitenkin saa ja ottaa vastaan paikan kauppatieteestä. Aiemmin tällainen paikan saaminen oli valintaperusteista johtuen hakijalle hyvin haastavaa. Esimerkiksi jos hakija halusi Pekkarisen ja Sarvimäen esimerkin mukaan vuonna 2016 tai 2017 hakea ensisijaisesti oikeustieteen koulutukseen ja toissijaisesti kauppatieteen koulutukseen, hänen tuli valmistautua kummankin alan pääsykokeisiin. (Huom! vaikka jo 2017 20% paikoista täytettiin todistusvalinnalla, todistusvalinnassa tulivat huomioiduksi vain ensimmäisellä hakutoiveella hakeneet, eli kauppatieteen pääsykokeessa oli käytävä tilanteessa, jossa oli hakenut ensisijaisesti jollekin muulle alalle.)

Aiempina vuosina todistusvalintoja on ollut käytössä lähinnä ICT –alalla, tekniikassa ja luonnontieteissä, ja tästä syystä näiltä aloilta on otettu useammin paikkoja vastaan myös toissijaisilta hakutoiveilta. Esimerkiksi usein lääketieteeseen hakeneet, mutta valitsematta jääneet ovat voineet ottaa paikan vastaan luonnontieteestä. (Tosin ensikertalaiskiintiöiden käyttöönotto on tätä vähentänyt). ICT –alasta, tekniikasta ja luonnontieteistä poiketen kauppatiede on kuitenkin suhteellisen korkean vetovoiman ala.

Taulukosta 8 alla nähdään, että niiden paikan vastaanottaneiden määrä, jotka hakivat ensisijaisesti muulle alalle kuin kauppatieteeseen kolminkertaistui 2017 ja 2018 välillä. 2018 paikan vastaanottaneista 245 henkilöä, joka on 11,9% kaikista paikan vastaanottaneista, haki ensisijaisesti jollekin muulle alalle. Suurimmat alat (koulutusalaluokitus, taso 2) joille nämä ensisijaisesti hakivat ovat oikeustiede (94 henkeä), kone-, prosessi, energia ja sähkötekniikka (41 henkeä; sisältää myös tuotantotalouden koulutuksen), yhteiskuntatieteet (39) ja terveysala (31; sis. lääketieteen).

Kysymykseksi jää, onko kehitys parantanut opiskelijoiden ja koulutuksen yhteensopivuutta kuten esim. em. VATT:n policybriefissä ja myös esimerkiksi OKM:n työryhmäraportissa ajatellaan. Viime kädessä tähän voidaan saada selvyyttä vain seuraamalla opintojen etenemistä em. henkilöiden osalta. Paikan vastaanottaessaan nämä hakijat ovat joka tapauksessa menettäneet asemansa ensikertalaisina hakijoina tulevissa hauissa, joten voi ajatella, että motivaatiota myös kauppatieteen opintoihin on.

Taulukko 8: Kauppatieteeseen ei-ensisijaisesti hakeneet kauppatieteestä paikan vastaanottaneet. Ei-ensisijaisesti kauppatieteeseen hakeneet ovat niitä, joilla yhteishaun ykköshakutoive oli joku muu kuin yliopistojen kauppatieteen alan hakukohde.

  2015 2016 2017 2018
Kaikki kauppatieteeseen hakeneet 11 766 11 589 11 754 12 998
Ei-ensisijaisesti  kauppatieteeseen hakeneet 2252 2 325 2 480 3 202
Ei-ensisijaisesti hakeneiden osuus kauppatieteeseen hakeneista 19,1 % 20,1 % 21,1 % 24,6 %
Kaikki paikan vastaanottaneet 2 092 1 960 1 994 2 066
Ei-ensisijaisesti kauppatieteeseen hakeneet kauppatieteestä paikan vastaanottaneet 40 31 80 245
Ei-ensisijaisesti kauppatieteeseen hakeneiden osuus paikan vastaanottaneista 1,9 % 1,6 % 4,0 % 11,9 %

 

 

2 vastausta artikkeliin “Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia

  1. Tämä analyysi kertoo kohtalaisen selvästi, että aiemmat mutkikkaat valintamenettelyt eivät välttämättä ole tuottaneet ns. lisäarvoja virtaviivaiseen todistusvalintaan verrattuna. Vaikutus on voinut olla päinvastainenkin, jos hakeutuminen ja opintojen aloitus on nimenomaan valintakuvioiden vuoksi viivästynyt. Tähän liittyen olisikin kiintoisaa nähdä, kuinka kauppatieteiden alalla ylioppilastutkintojen arvosanataso sekä aloittamisikä ovat historiallisesti korreloineet valmistumistodennäköisyyden sekä opiskelun keston kanssa.

    Kun kauppatieteiden valinnoissa ”todistusvalinnan paikat olivat tarjolla vain ensimmäistä paikkaa hakeville”, niin onko tämä todellakin sopusoinnussa apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätöksen 24.10.2007 dnro 1348/4/05 kanssa? http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.28/1551941068_595&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

    Tykkää

  2. Kauppatieteen valinnat antavat tosiaankin nyt mahdollisuuden alustavasti arvioida yliopistojen opiskelijavalinnan muutosten vaikutuksia ns. nopeuttamispolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Vastaus pääkysymykseen, ovatko tehdyt muutokset (ensikertalaiskiintiöt, todistusvalinnan osuuden roima korotus ja ensisijaisuuspisteistä luopuminen) todella vaikuttaneet korkeakoulutukseen sijoittumiseen nopeutumiseen, hukkuu kuitenkin osin esitetyn tietomäärän alle. Kohdassa ”päähuomioita” Hyvönen toteaa, että jotain tällaista olisi tapahtunut.

    Yksi ongelma on se, että tarkastellaan hakijoitten ja valittujen määrien muutoksia esim. ikäryhmittäin. Tilannehan on se, että ensikertalaisten osuudet hakijoissa ja valituissa (valitut olisi parempi mittari kuin paikan vastaan ottaneet, vaikka mahdolliset systemaattiset virheet eivät juuri näy, kun lähes kaikki ottavat paikan vastaan) pysyivät samoina vuosina 2015-2017, mutta pieni parannus ensikertalaisten valittujen osuudessa nähdään vuodesta 2017 vuoteen 2018, jolloin todistusvalinnalla valittujen osuus kasvoi. Kaikkein paras mitta olisi tietysti hyväksymisaste, joka nousi ensikertalaisten osalta noin prosenttiyksikön. Ei siis nopeuttamispolitiikan näkökulmasta mikään suuri muutos. Jos tarkastellaan tuoreita ylioppilaita, heidän tilanteensa parani hieman enemmän (noin pari prosenttiyksikköä).

    Olemme tarkastelleen samaa asiaa artikkelissa, joka ilmestyy seuraavassa Tiedepolitiikka-lehdessä. Kiinnitämme siinä huomiota edellä mainittujen pienten parannusten ”kääntöpuoleen” eli siihen, mitä tapahtuu, kun hakijamäärät nousevat, mutta koulutuspaikkojen määrä pysyy suurin piirtein ennallaan. Vaikka siis sekä kaikkien ensikertalaisten että tuoreitten ylioppilaiden määrät kasvoivat alan koulutuspaikan saaneissa vuodesta 2017 vuoteen 2018, nopeuttamispolitiikan näkökulmasta kuitenkin karu totuus on se, että kummassakin ryhmässä myös koulutuspaikatta jääneiden määrät kasvoivat – ja hieman enemmän. Todellisuudessa siis sijoittuminen hidastui ja hakijasuma kasvoi (vaikka nuppimäärät ovat kokonaisuuteen nähden merkityksettömät)!

    Sakari Ahola & Jenny Spoof
    Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE
    Turun yliopisto

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Sakari Ahola Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s