Kansainvälisyyden, maahanmuuton, kielivarannon ja monikulttuurisuuden seuraaminen on yksi koulutustilastojen lukuisista tarkastelumahdollisuuksista. Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita seurataan Vipusessa esimerkiksi koulutuksen kansainvälisyys-sivustolla: https://vipunen.fi/fi-fi/yhteiset/Sivut/Kansainvälisyys.aspx , täällä avautuvat raportit kertovat koulutuksen kansainvälisyydestä monipuolisesti – opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden osalta kansalaisuuden, äidinkielen sekä syntymämaan mukaan. Julkisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisuus niputetaan ja sekoitetaankin yhdeksi tekijäksi, mutta kuten kuvassa 1 (Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä) näkyy, on vissi ero siinä puhutaanko ulkomaalaisista, … Jatka artikkeliin Kielivaranto keskuudessamme – vieraskieliset opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa
Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista
Kirjoittanut Vesa Taatila Korkeakoulujen rahoitusmalleissa on yhtenä kriteerinä lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä (myöhemmin artikkelissa 55 opintopistettä suorittaneet). 55 opintopisteen suorittamisen käyttämisellä rahoitusmittarina on pyritty nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista ja siten pidentämään korkeakoulutettujen tulevia työuria. Yliopistoissa kriteerin painoarvo on 12 % rahoitusmallin kautta jaettavasta perusrahoituksesta ja ammattikorkeakouluissa painoarvo on 23 %, joten tämän mittarin … Jatka artikkeliin Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määristä ja muutoksista
Korkeakoulukolmikko Tampereelta – matkalla Tampereen uudeksi yliopistoksi 2019
Tampereella 20.4.2017 allekirjoitettu sopimus Tampereen korkeakoulusäätiön perustamisesta on merkittävä askel tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymisessä ja suomalaisessa korkeakoulukentässä. Säätiöön on tarkoitus yhdistää Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Ne muodostavat uuden yliopiston, joka omistaa pääosin myös Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk). Näin syntyvän uuden yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta lähtien. Tampereen uudeksi yliopistoksi nimetty yliopisto tuo Suomen korkeakoulukenttään … Jatka artikkeliin Korkeakoulukolmikko Tampereelta – matkalla Tampereen uudeksi yliopistoksi 2019
Missä kasvavat korkeasti koulutetut yrittäjät?
Kirjoittanut Vesa Taatila Suomen korkeakouluissa on vaikuttanut jo vuosikymmenen verran vahva tahto yrittäjyyden synnyttämiseen. Tavoitteeseen on myös päästy ainakin osittain. Nykyään opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen ja yrittäminen uravaihtoehtona on aivan toisella tasolla kuin vuosituhannen alussa. Kiinnostava jatkokysymys on, näkyykö se myös teoissa, eli ryhtyvätkö opiskelijat nykyään yrittäjiksi entistä suuremmissa määrin. Apuun tulee Vipunen. Järjestelmästä on mahdollista … Jatka artikkeliin Missä kasvavat korkeasti koulutetut yrittäjät?
Väestön koulutustasosta
Ylläolevassa kuvassa on vuosilta 2005-2015 volyymiltään isoimpien korkeakoulututkintojen suoritusmääriä sekä väestön koulutusrakennetta kuvaava indikaattori 30-34 vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta. Jälkimmäisen indikaattorin laskusuunnasta ovat erinäiset tahot olleet huolissaan, koska korkeaa koulutustasoa on totuttu pitämään suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän yhtenä vahvuutena. Väestön koulutustasoindikaattorin laittaminen samaan kuvaan pikemminkin noususuunnassa olevien korkeakoulututkintojen määrän kanssa herättää kuitenkin tarkastelemaan ilmiötä tarkemmin. Ensimmäisenä on … Jatka artikkeliin Väestön koulutustasosta
Erilaisia yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä
Yliopistojen opiskelijat ovat heterogeeninen joukko. Valtaosa opiskelijoista menee yliopistoon toisen asteen tutkinnon (yleensä ylioppilastutkinto) suorittamisen jälkeen, suorittaa tutkintonsa yliopistossa tietyssä ajassa ja siirtyy tämän jälkeen työelämään. Heidän opintopolkunsa vaihtelevat toisen asteen ja yliopiston välisen ajan suhteen sekä opintojen keston suhteen. Näiden ”normaalilla” opintopolulla olevien lisäksi yliopistojen opiskelijoista löytyy ainakin kaksi hiukan erityyppistä opiskelijaryhmää. Toista ryhmää … Jatka artikkeliin Erilaisia yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat – hakijoiden taustoista
Opiskelijavalintojen uudistusta käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa ensimmäisen tavoitteen eli korkeakouluopintojen aloitusiän alentamisen kannalta. Toinen merkittävä tavoite uudistuksella oli lisätä aidosti uusien opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Tällä tarkoitetaan siis niitä opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville varattiin osa ensimmäisen syklin aloituspaikoista vuoden 2016 kevään valinnoissa. Hakijat, joilla ei ole aiempaa tutkintoa taikka vuoden 2014 jälkeen … Jatka artikkeliin Korkeakoulujen opiskelijavalinnat – hakijoiden taustoista
Korkeakoulutettujen maastamuutto
Viime aikoina mediassa on ollut jonkin verran puhetta korkeakoulutettujen nuorten maastamuutosta. Ilmiönä korkeakoulutuksen saaneiden nuorten toiseen maahan muuttaminen ja sieltä uusien vaikutteiden saaminen on tietysti toivottavaa kansainvälistymistä, joka ajan myötä rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Vastavuoroisesti toivomme suomalaistenkin korkeakoulujen opiskelija- ja tutkijakunnan sekä yhteiskunnan kansainvälistyvän, joka mahdollistaa suomalaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen pysyvän kehityksen kärjessä. Mutta kuinka suuresta … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettujen maastamuutto
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat
Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin valmisteltiin pääministerin Kataisen ja Stubbin hallituskausilla muutoksia, jotka tulivat kaikilta osin voimaan kevään 2016 valintoihin mennessä. Taustalla on ollut halu alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan korkeakoulutukseen enemmän aidosti uusia opiskelijoita sekä kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin. Uudistus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa siirryttiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiseen hakumenettelyyn. Aiemmin opiskelija hakiessaan korkeakouluun saattoi joutua täyttämään … Jatka artikkeliin Korkeakoulujen opiskelijavalinnat
Tilastoneuvos 